Marivaara vaelluksen aloituspaikkana?
Useita kertoja olen mennyt Marivaarasta Jaurulle - yksin taikka porukalla. Äimivuotsonmaa ja Auhtiselän kuusikot ovat mieleenpainuvia, kuten laskeutuminen Jaurun laaksoonkin.
Ymmärrän porotalouden ja mönkijöiden yhteyden ja molempien tarpeet. Silti surettaa se, miten maisema on koko Saariselän ja Itäkairankin alueella parissa vuosikymmenessä muuttunut mönkijöiden myötä. Erityisen pahaltahan nämä urat näyttävät Pajuojan ja Auhtiselän välillä, Luirojärven läheisyydessä sekä Kemihaaran ja Jaurun välillä. Urat eivät umpeudu enää koskaan, eikä maa palaudu ennalleen. Ehkä samaa ajattelen jo nyt Marivaaran ja Pajuojan välisestä tieurastakin. Oliko se tarpeellinen? Emmekö jaksaisi kävellä Marivaaran rinteestä muutamaa kilometriä puiston rajalle? Havahduin asiaan kun kerran maastosta palattuamme tajusimme Pajuojan nuotiopaikkaa käytetyn ulkohuussina. Tuskinpa kukaan vaeltaman lähtenyt niin tekisi - eiköhän lasti tuotu autoillen nuotiopaikalle, kuten lukematon määrä urean muodostamiseen tarvittavia 0,33 peltitölkkejäkin.
Jotenkin surulliselta tuntuu se, että tämä uk-puisto lienee yksi niistä harvoista alueista kotomaassa, jossa vielä on tällainen 40 x 40 km alue, jota metsäautotieverkosto ei risteile. Sen verran on kulkijalla mahdollista vielä samota tiettömiä taipaleita. Mönkkäriuraverkosto sen nyt sitten halkoo tihein urin. Itsehän me olemme sen tehneet ja sallineet vaatiessamme kämppien huoltoa, valvontaa, pelastuspalvelua. Viimeistä erämaata ei enää ole. Se oli.
Jos tahtoo kulkea Jaurulle ilman mönkkäriuraa voi lähteä Pihtijoen vartta Pihtijoen kämpän kautta kohti Härkävaaraa Kortumaojan kautta. Härkävaarasta sitten Jussinmurustan kautta Jaurun varteen (pari mönkkärinuraa ylittäen). Pihtijoeltakin suoraan pohjoiseen Auhtiselkien kautta Jaurulle on erämaan tuntua. Toki näillä tienoilla sulan maan aikaan on kuljeksittava kumisaapas jalassa. Talvikelissä parempia tienoita hiihdellä ei olekaan - ellei vielä itäisempiä Itäkairan kuusikoita lueta mukaan. Jätetään ne niille, jotka sinne osautuvat..
Ehkä tähän mollivoittoiseen valitukseeni vaikutti sekin, että yksi vanhan Vongoivan kammin ja Tahvontuvan rakentajista, opettajani ja kollegani Pentti siirtyi äskettäin tuonilmaisiin. Hänen kuvissaan vielä Vongoivan kammia ja Tahvontupaa rakennettaessa tavoittaa vanhan maailman ajan. Hän ei ehtinyt näitä mönkkärinuria nähdä. Hän palasi aina muistoissaan Vongoivan vanhan kammin pihamaalle, josta silmien eteen aukeaa vaeltajan taivas.
Ymmärrän porotalouden ja mönkijöiden yhteyden ja molempien tarpeet. Silti surettaa se, miten maisema on koko Saariselän ja Itäkairankin alueella parissa vuosikymmenessä muuttunut mönkijöiden myötä. Erityisen pahaltahan nämä urat näyttävät Pajuojan ja Auhtiselän välillä, Luirojärven läheisyydessä sekä Kemihaaran ja Jaurun välillä. Urat eivät umpeudu enää koskaan, eikä maa palaudu ennalleen. Ehkä samaa ajattelen jo nyt Marivaaran ja Pajuojan välisestä tieurastakin. Oliko se tarpeellinen? Emmekö jaksaisi kävellä Marivaaran rinteestä muutamaa kilometriä puiston rajalle? Havahduin asiaan kun kerran maastosta palattuamme tajusimme Pajuojan nuotiopaikkaa käytetyn ulkohuussina. Tuskinpa kukaan vaeltaman lähtenyt niin tekisi - eiköhän lasti tuotu autoillen nuotiopaikalle, kuten lukematon määrä urean muodostamiseen tarvittavia 0,33 peltitölkkejäkin.
Jotenkin surulliselta tuntuu se, että tämä uk-puisto lienee yksi niistä harvoista alueista kotomaassa, jossa vielä on tällainen 40 x 40 km alue, jota metsäautotieverkosto ei risteile. Sen verran on kulkijalla mahdollista vielä samota tiettömiä taipaleita. Mönkkäriuraverkosto sen nyt sitten halkoo tihein urin. Itsehän me olemme sen tehneet ja sallineet vaatiessamme kämppien huoltoa, valvontaa, pelastuspalvelua. Viimeistä erämaata ei enää ole. Se oli.
Jos tahtoo kulkea Jaurulle ilman mönkkäriuraa voi lähteä Pihtijoen vartta Pihtijoen kämpän kautta kohti Härkävaaraa Kortumaojan kautta. Härkävaarasta sitten Jussinmurustan kautta Jaurun varteen (pari mönkkärinuraa ylittäen). Pihtijoeltakin suoraan pohjoiseen Auhtiselkien kautta Jaurulle on erämaan tuntua. Toki näillä tienoilla sulan maan aikaan on kuljeksittava kumisaapas jalassa. Talvikelissä parempia tienoita hiihdellä ei olekaan - ellei vielä itäisempiä Itäkairan kuusikoita lueta mukaan. Jätetään ne niille, jotka sinne osautuvat..
Ehkä tähän mollivoittoiseen valitukseeni vaikutti sekin, että yksi vanhan Vongoivan kammin ja Tahvontuvan rakentajista, opettajani ja kollegani Pentti siirtyi äskettäin tuonilmaisiin. Hänen kuvissaan vielä Vongoivan kammia ja Tahvontupaa rakennettaessa tavoittaa vanhan maailman ajan. Hän ei ehtinyt näitä mönkkärinuria nähdä. Hän palasi aina muistoissaan Vongoivan vanhan kammin pihamaalle, josta silmien eteen aukeaa vaeltajan taivas.
Kiitos näistä tunteikkaista aatoksistasi. Jos vielä ajatellaan luonnontilaisinta vaellusta alkukesän aikaan Jaurulle ja mielellään kuivin vaelluskengin ja mönkijäuria välttäen, niin onkohan Kemihaarasta se ehkä harvemmin Jussinmurustalle ja Peuraselän kämpälle kuljettu läntinen polku Keskirovien kautta Peskihaaran kämpän läheltä se parahin valinta verrattuna nyt esim perinteiseen reittiin Manto-ojan kautta..
Vai jokos tälläkin reitillä saamme kokea mönkijäurien "ihanuuden"..
Vai jokos tälläkin reitillä saamme kokea mönkijäurien "ihanuuden"..
- Eräkulkuri
- Viestit: 3144
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56
Ainakin ennen on Lokan kylästä kulkenut asiointitaksi Sodankylään ja takaisin Lokkaan, oliko se kerran viikossa muistaakseni tiistaisin. Sillä olen mennyt edullisesti Sodankylästä Lokkaan ja jatkanut siitä taksina sovittuun hintaan Pihtijoelle.
Nyt viimeksi tätä kyytiä on ajanut taksipalvelu Markku Immonen puh. 045 634 6868. Sitä ennen kai taksiyrittäjä Jari Piirainen Tanhualta. Sodankylän kunta kai ajoittain kilpailuttaa tämän palvelun, joten en tiedä varmasti kuka tällä hetkellä sitä hoitaa.
Nyt viimeksi tätä kyytiä on ajanut taksipalvelu Markku Immonen puh. 045 634 6868. Sitä ennen kai taksiyrittäjä Jari Piirainen Tanhualta. Sodankylän kunta kai ajoittain kilpailuttaa tämän palvelun, joten en tiedä varmasti kuka tällä hetkellä sitä hoitaa.
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
Juuri tuota talvella itsekin pohdin, ja taisin saada 2 eri taksilta tarjoukset 250 ja 300ejunailija kirjoitti:Onko kokemuksia Marivaaraan menosta taksilla / tms muulla kuin omalla kyydillä? Matkaa lienee noin satakunta kilometria kemihaarasta tuonne. Ajatuksena siis että sieltä tahvon ja peuraselän kautta kemihaaraan "kaari".
-
- Viestit: 514
- Liittynyt: 11 Helmi 2012 23:31
Sodankylän palveluliikenne ei näytä kovin hyvältä
http://www.sodankyla.fi/palvelut/Publis ... 7.2018.pdf
Helpointa lienee vakiolinjavuorolla (Sodankylä-Savukoski) siirtyä Tanhuan kylään ja ottaa Piiraisen taksi Marivaaraan.
http://www.sodankyla.fi/palvelut/Publis ... 7.2018.pdf
Helpointa lienee vakiolinjavuorolla (Sodankylä-Savukoski) siirtyä Tanhuan kylään ja ottaa Piiraisen taksi Marivaaraan.
Juhannusretken aloitus maivaara-pajuoja alueelta
Suunnitelmissa joko alkukesästä tai elokuun lopulla lähteä pajuojalta kohti jaurua. Pari kysymystä.. Onko miten pehmeät pohjat, joutuuko ryösiin haaruksia myöden.. Toinen kysymys.. Mistä kautta ajoreitti. Voiko Lokasta lähteä ajaan sinnepäin, vai onko tie puomitettu kiinni.. Utelisin mitä tieuria kannattaa köröttää... Ajoneuvo 4-veto pick-up. Mutta aikomuksena ei tietysti ole ryösiä puoliväkisellä kohteeseen..
Joukon jatkona kuin Luttinen kaartissa
http://sealaker.blogspot.com/
http://sealaker.blogspot.com/
Re: Juhannusretken aloitus maivaara-pajuoja alueelta
Aivan alkukesästä lumien sulettua ennen Auhtiselkää pohjat ovat muutamin paikoin pehmeitä. Silloin voi tulla ikävä Nokialaista. Normikesänä pärjää hyvin vaelluskengällä. Koko matkan menee mönkkärinura, joka jängillä on melkoista kynnöspeltoa. Muutoinhan reitti on hieno. On jänkää, ikivanhaa kuusikkoa, Ahtiselän vaivaiskoivikkoa ja hieno laskeutuminen Jaurun laaksoon.Mustola kirjoitti:Suunnitelmissa joko alkukesästä tai elokuun lopulla lähteä pajuojalta kohti jaurua. Pari kysymystä.. Onko miten pehmeät pohjat, joutuuko ryösiin haaruksia myöden.. Toinen kysymys.. Mistä kautta ajoreitti. Voiko Lokasta lähteä ajaan sinnepäin, vai onko tie puomitettu kiinni.. Utelisin mitä tieuria kannattaa köröttää... Ajoneuvo 4-veto pick-up. Mutta aikomuksena ei tietysti ole ryösiä puoliväkisellä kohteeseen..
Autolla kannattaa Lokasta ajaa Pihtijoen uuden sillan kautta. Tie on asiallisessa kunnossa. Vanha ura oikaisee toki mutta sillan kunnosta ei ole enää varmuutta. Auton voi toki ajaa Pajuojan varteen, mutta onhan se loppupätkä Marivaaran rinteestä alkaen kärrypolkua.
Pajuojan nuotiopaikka on yöpymiseen vähän huono. Puuceetä ei ole ja se näkyy. Auhtiselän kammi on päässyt maatumaan. Siinä ei voi oikein yötänsä viettää. Muutoinkinhan se on melko kostealla paikalla.
- Turhankävelijä
- Viestit: 1037
- Liittynyt: 11 Tammi 2006 19:13
- Viesti:
Tuohon voisi lisätä oikeat tiedot, kammi on nimeltään Iso-ojan kammi, joka sijaitsee Kuopskuusikossa, Itäkairassa.Turhankävelijä kirjoitti:Tarkoitatko jauru tätä kammia.
Juu - en ole etymologi vaikka hepreaa, arameaa, latinaa ja kreikkaa joskus sata vuotta sitten luinkin tosin ihan turhaan..johtamaa kirjoitti:Näistäkin huolimatta esittämäni tiedot ovat oikein!Vänkä kirjoitti:Iso-ojan kammi -niminen kammi sijainnut Talkkunapään vieressä.
Irtonais-auhtina tunnetaan Patikan kuvan kakspuoleinen laavu.
Tuota kuvan mukaista kammia/laavua tarkoitin. Siitä olen kairassa kuullut monta nimeä. Jotkut puhuvat Iso-ojan, toiset Irtonaisauhtin ja jotkut Auhtiselän kammista. Mutta yhtä kaikki -nimitykseni oli väärä mutta se on totta että kammi/laavu on huonossa hapessa. Siinä se hieman polusta sivussa maatuu niin kuin kukin meistäkin aikanaan..
- Turhankävelijä
- Viestit: 1037
- Liittynyt: 11 Tammi 2006 19:13
- Viesti: