Marivaara vaelluksen aloituspaikkana?

[kaptu]

Toivottavasti joku savusilmä keksii oivan ratkaisun tulipesäksi sekä keinon rahdata sellainen perille ja kammin sisuksiin

Kannattaneeko tuota porttivahtien kiinteistöä ruveta omin luvin sisustamaan....

Mikä ettei jos siitä on jollekulle iloa - ja mun tarjoaman Turbostove kehitysmaakeittimen voi josei siitä muuta iloa ole kääntää ympäri ja vaikka istuimeksi

[4lbert]

Ihan siisti multamonttu se on, ja autoja mahtuu vaikka kuinka paljon, mutta ei siinä mitään P-merkkiä ole koskaan ollutkaan. Tiehän on ns. kärrytie. Pajuojan törmässä on tavanomainen puiston infotaulu. Mitä sinä tuolla huollolla tarkoitat?
Ajo-ohjeena että aja Sorvusselän kautta, ja seuraa karttaa.
Äläkä jää kiinni Marivaaran päällä.

https://www.retkikartta.fi/

Aiemmin oli kartoille merkitty P-paikka, nykyisin ei luontoon.fi sivuilla ole. Huollolla tarkoitin sitä että onko tie ylipäätään ajettavassa kunnossa. Jos ei metsäteille tehdä minkäänlaista huoltoa/lanausta/ojitusta niin kyllä ne suht nopsaan on siinä kunnossa ettei tarvitse autolla ajaa.

[kaptu]

On kuulemma itse polkukin pitkältä pätkältä kohti Tahvon tupaa mönkijöiden raiskaamaa velliä ja sen sellaista

[rastigaissa]

[/quote]

Aiemmin oli kartoille merkitty P-paikka, nykyisin ei luontoon.fi sivuilla ole. Huollolla tarkoitin sitä että onko tie ylipäätään ajettavassa kunnossa. Jos ei metsäteille tehdä minkäänlaista huoltoa/lanausta/ojitusta niin kyllä ne suht nopsaan on siinä kunnossa ettei tarvitse autolla ajaa.[/quote]

Kuten kartasta voit todeta, kyseessä on Paskalomavaaran ja Sorvusselän kautta kulkeva sorattu metsäautotie, nk. penkkatie; sen jälkeen Marivaarasta Sankavosaan virallisin termein sanottuna "ajotie" ja Sankavosasta Pajuojalle "ajopolku".
Tuskin kukaan voi tarkalleen sanoa, milloin tuo väli on ajokelpoinen.
Kelpoisuus riippuu vuodenajasta, roudan sulamisen aikataulusta, sadetilanteesta, autosta ja lopuksi kuljettajasta.

[rastigaissa]

On kuulemma itse polkukin pitkältä pätkältä kohti Tahvon tupaa mönkijöiden raiskaamaa velliä ja sen sellaista

Mitä muuta odottaisit paliskuntien välisen poroaidan huoltouralta?
Eihän se mikään retkeilyreitti ole.

[kaptu]

Se on sääli, ja varsinkin alkukesästä patikoiminen Marivaarasta pohjoiseen lienee tuosta syystä tuskastuttavaa......vaan kun olisi niin lyhyt tuo matka tuota kautta Tahvolle ja Vongoivalle

[tst]

Kävelee samaa reittiä, mutta 50 m sivummassa niin ei haittaa.

[rastigaissa]

Se on sääli, ja varsinkin alkukesästä patikoiminen Marivaarasta pohjoiseen lienee tuosta syystä tuskastuttavaa......vaan kun olisi niin lyhyt tuo matka tuota kautta Tahvolle ja Vongoivalle

Mikä siinä siis on sääli?
Poroaidan viertä on poromiehen usein käytävä, sillä hirvet ja karhut tuon tuosta pukkelevat paliskuntain välistä (= tärkeähköä) aitaa nurin. Viimeksi kun liikuimme, liikkui itse metsä (siis karhu) myös, ja kaatoi edeltämme monta rehtoa aitaa. Mönkijänjälki on siis tuossa paikassa väistämätön.
Eikä ilman mönkijöitä olisi niitä pitkoksiakaan, joita aiemmissa viesteissäsi kyselit.

Parempihan on, ettei siellä ole rakennettuja polkuja haitolla ollenkaan. Voit valita aivan vapaasti minkä kuusen kierrät ja minkä mättään hyppäät. Ja Auhtijoenselkää riittää hikoiltavaksi aika leveältä, sen kun valitsee vain.

Sitä paitsi onkin Auhtijoenselkä luonnon temppeleistä vaikuttavimpia. Kunnioittaen toisiaan seisovat mahtikuuset vieri vieressä ja tarjoavat kulkijalle suojaa.

[kaptu]

Tarkoitatko, että metsä siellä on niin helppoa käveleskellä, ettei mönkijäuria ja lätäköitä pitkin tarvi kulkea, vaan voi vapaasti edetä kohti Jaurua niistä välittämättä

[rastigaissa]

Polku on siinä, missä mies kulkee.

[kaptu]

Polku on siinä, missä mies kulkee.

Jokuvain manaili noita mönkijäuria, että niitä ei kuitenkaan täysin voisi välttää..

[Eräkulkuri]

Unohtakaa kelkka- ja mönkkäriurat. Auhtijoenselän ikikuusikot ovat Itäkairaa parhaimmillaan. Siellä on harras luonnontunnelma.

[rastigaissa]

Juuri noin!
Sen ihanampaa rääseikköä ei olekaan. Noh, paitsi Jaurun varressa on.

[kaptu]

That sounds like a plan

[Virtuaalivaeltaja]

Vuonna 1992 menimme Pajuojalta pyörillä (rinkat oli sidottu pyörien tavaratelineeseen) polkuja ja mönkijänuria pitkin Tahvontuvalle.
Aikaahan tietenkin kului (n. 8 tuntia), koska välillä piti pyörää kantaa rinkkoineen, maasto oli paikoin todella märkää ja pitihän sitä välillä pitää taukoa ja tankata. Koko matkasta pyörällä ajettavaa maastoa oli ehkä noin 5-6 km. Menimme reittiä Äimivuotsonmaa-Kopsuskuusikko-Irtonais-Auhti-Auhtijoenselkä. Auhtiselässä jätimme pyörät kunnanrajalla poroaidan portille jatkoimme sitten kävellen koska rinne Jaurujoelle oli tosi jyrkkä. Joen ylitimme Vongoivanmänniköiden kohdalta ja sitten polkua pitkin Tahvolle. Kävimme sitten Vongoivalla ja Presidentin kurulla. Sitten viikon kuluttua taas pyörillä sama reitti päinvastaisessa järjestyksessä takaisin autolle Pajuojan varteen.
Mukava reissu, nuorin matkalla olija 7 v. Kiva katsella videolta reissua näin vuosikymmenten
jälkeen. Nyt polvi vaivaa niin paljon ettei enää pääse tälläisille retkille.