Umpihankisukset
Umpihankisukset
Kiinostaisiko 250cm pitkät 108 milliä leveät sukset vaahtoydin rakenteella. Vaahtoytimellä saataisiin rakenteesta kevyt, mutta kestävä. Olisiko tällaisella suksella käyttöä?
MIksi ei voisi luistaa ?
Jokin lyhyt ja leveä ei varmaan luistakaan, kun se luistoalue jää niin lyhyeksi. Nyt kuitenkin oli puhe 250 cm suksesta.
Kantopintaa olisi 17 % enemmän kuin 3,3 m * 70 mm suksilla. Pehmeässä lumessa olisi siis selvästi kantavammat ja huhtikuun hankikannolle ei kai siten tuollaisia käytettäisikään.
Abumaticin voiteluohjeissa mainittiin ettei paksukaan pitovoitelu haittaa alamäessäkään kun alla on pehmeä lumi. Sen perusteella kuvittelisin ettei noissakaan haittaisi pitoalueen leveys, kun se suksen luistoalue on tarpeeksi pitkä.
Tietysti sen kärkiosan pitää olla sellainen sopivan letkeä, että nousee ylös kun hanki upottaa.
Nyt sitten niitä korjauksia oletuksiin ja vaikka lyhyt perustelu, että oppii miksi ei olisikaan hyvä.
Jokin lyhyt ja leveä ei varmaan luistakaan, kun se luistoalue jää niin lyhyeksi. Nyt kuitenkin oli puhe 250 cm suksesta.
Kantopintaa olisi 17 % enemmän kuin 3,3 m * 70 mm suksilla. Pehmeässä lumessa olisi siis selvästi kantavammat ja huhtikuun hankikannolle ei kai siten tuollaisia käytettäisikään.
Abumaticin voiteluohjeissa mainittiin ettei paksukaan pitovoitelu haittaa alamäessäkään kun alla on pehmeä lumi. Sen perusteella kuvittelisin ettei noissakaan haittaisi pitoalueen leveys, kun se suksen luistoalue on tarpeeksi pitkä.
Tietysti sen kärkiosan pitää olla sellainen sopivan letkeä, että nousee ylös kun hanki upottaa.
Nyt sitten niitä korjauksia oletuksiin ja vaikka lyhyt perustelu, että oppii miksi ei olisikaan hyvä.
-
Mahtikissakeitin
- Viestit: 72
- Liittynyt: 07 Helmi 2009 15:55
Luistosta en tiedä, mutta voisin kuvitella, että leveillä suksilla on vaikea hiihtää. Ken on kokeillut Tegsnäsin 95-millisiä? Onko hiihtäminen vaikeaa?pinnamies kirjoitti:tuollainen leveä suksi ei luista, kantaa kylläkin. Mieluummin hankkisin 3.3 m pitkät 70 mm leveät sukset
Mahtikissakeittelijä tarjoaa - tänään vain kissanruokapurkin hinnalla: http://jwbasecamp.com/Articles/SuperCat/index.html
-
Eräkulkuri
- Viestit: 3136
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56
Leveä suksi on upottavassa umpihangessa niin paljon raskaampi hiihtää, ettei sen parempi kantavuus korvaa lisääntynyttä kulkuvastusta. Tämän perustan omiin kokeiluihini erilaisilla suksilla. Suippokärkinen ja kapeahko metsäsuksi liukuu omaa latu-uraa eikä suksen pituus juurikaan lisää suksen kyntämistä johtuvaa vastusta. Sen sijaan levällä suksella joudutaan pehmeään lumeen puhkaisemaan leveä latu-ura. Pitäisi jo uskoa, että umpihankisuksien mitat ja ominaisuudet on optimoitu jo kauan aikaa sitten, silloin kun hiihtäminen oli yhtä kuin umpihangessa taivaltaminen.
Odottelen milloin nykyiset metsäsuksien valmistajat tajuavat tämän ja alkavat tehdä vähintään kolme metriä pitkiä sivakoita, joiden leveys on saman verran tuumina.
Odottelen milloin nykyiset metsäsuksien valmistajat tajuavat tämän ja alkavat tehdä vähintään kolme metriä pitkiä sivakoita, joiden leveys on saman verran tuumina.
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
Joskus satuin ihan muissa yhteyksissä tavatessani juttelemaan suksitehtaan tuotepäällikön tms. kanssa. Tuli puheeksi joskus kevytrakenteisena hiihtäjänä ideoimani metsäsuksi (jonka esikuvakin jostakin suon pohjalta on tainnut museoon löytyä): melkein kolmimetrinen, latusuksen levyinen, samanlainen notkea etu- ja takapäästä. Keskellä mäystintä nykyaikaisempi jonkinlaisella pikalukolla äkkiä käännettävä side, jolla voisi tehdä risumetsässä täyskäännöksen vain suksien päällä kääntyen. Ei kuulemma koneet pystyneet ...
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
-
Eräkulkuri
- Viestit: 3136
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56
Latuhiihto, millä tarkoitan myös avotuntureilla ja kovapohjaisilla kulku-urilla tapahtuvaa hiihtämistä, on kokonaan eri laji kuin umpihankihiihto. Latuhiihdossa kulkuvastuksen muodostaa lähes kokonaan suksen ja lumen välinen liukukitka. Suksien sopivalla jäykkyydellä ja jalkavuudella sekä pitovoitelualueen rajaamisella pyritään siihen, että pitovoitelu haittaisi mahdollisimman vähän suksien luistoa. Näinhän meille on opetettu jo pitkät ajat ja se näyttää iskostuneen myös umpihangessa hiihtämiseen.Mr_C kirjoitti:MIksi ei voisi luistaa ?
Jokin lyhyt ja leveä ei varmaan luistakaan, kun se luistoalue jää niin lyhyeksi. Nyt kuitenkin oli puhe 250 cm suksesta.
Kantopintaa olisi 17 % enemmän kuin 3,3 m * 70 mm suksilla. Pehmeässä lumessa olisi siis selvästi kantavammat ja huhtikuun hankikannolle ei kai siten tuollaisia käytettäisikään.
Abumaticin voiteluohjeissa mainittiin ettei paksukaan pitovoitelu haittaa alamäessäkään kun alla on pehmeä lumi. Sen perusteella kuvittelisin ettei noissakaan haittaisi pitoalueen leveys, kun se suksen luistoalue on tarpeeksi pitkä.
Tietysti sen kärkiosan pitää olla sellainen sopivan letkeä, että nousee ylös kun hanki upottaa.
Nyt sitten niitä korjauksia oletuksiin ja vaikka lyhyt perustelu, että oppii miksi ei olisikaan hyvä.
Upottavassa umpihangessa kulkuvastuksen muodostaa pääasiassa suksien kyntäminen ja uppoaminen syvään lumeen. Suksien ja lumen välisen liukukitkan merkitys on yleensä huomattavasti edellisiä pienempi. Siksi metsäsuksilla ei ole juurikaan pidon ja luiston väliseen optimointiin tarkoitettua jalkavuutta. Tärkeintä onkin, että koko suksi painuu tasaisesti lumeen ja kantaa paremmin. Syvässä ja pehmeässä lumessa suksissa täytyy olla riittävästi pitoa. Suksiin voi laittaa pakkaskelin pitovoidetta tarvittaessa vaikka koko niiden pituudelle luiston juurikaan heikentymättä.
Suksien kantavuutta voidaan karkeasti arvioida jakamalla niihin kohdistuva kuormitus suksien pohjapinta-alalla. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, koska suksiin lumesta kohdistuva pohjapaine ei jakaudu tasaisesti koko suksien alalle. Tähän vaikuttaa suksien leveys, pituus/jäykkyys sekä kuormituskohdan eli siteen paikka ja osin myös alustan ominaisuudet. Pehmeällä lumella suksen leveydellä on suurempi merkitys suksen kantavuuteen kuin pituudella, koska tällöin lumi ei pääse pakenemaan suksen alta niin helposti pois. Suksen kärjen kyntövastus on karkeasti ottaen suoraan verrannollinen suksen leveyteen ja siinä leveä suksi häviää hiihdettävyydessä kapealle ja vastaavasti pidemmälle sukselle.
Leveä ja löysäkärkinen pitkähkö suksi on lähes toivottoman huono hiihdettävä kovalla alustalla. Tämän voi päätellä jo nykyisten (hyppyri)mäkisuksien käyttäytymisestä telemark-alastulossa. Muutoinkin tasaleveän ja löysäkärkisen suksen ohjaaminen kanttaamalla on vaikeaa etenkin kovapintaisessa rinteessä.
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
Ajatus näihin alussa esittämiini suksiin lähti siitä, että jos yhdistäisi Karhun Erän ja Jahdin. Karhuhan taitaa olla ainoa tuotekehitystä ja uusia malleja tekevä suksitehdas Suomessa, jos jätetään pois puusukset. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, tulisiko sillä tavalla tehtynä käyttökelpoiset sukset. Haluaisin kuitenkin markkinoille lisää umpihankeen soveltuvia suksia.
Onko leveillä, suksen reunojen yli ulottuvilla eräsiteillä minkäänlaista pitovaikutusta umpihankihiihdossa? Jos suksi olisi yhtä leveä tai leveämpi kuin side ja siinä kiinni oleva kenkä, niin tämäkin vähä pitovaikutus menetettäisiin. 
Huomaan ainakin itse käyttäväni lipsumistilanteissa sellaista tapaa, että kallistan suksea kyljelleen, jolloin side ja saapas antavat lisää pitoa.
Eräkulkuri kirjoittaa suksen kärjen kyntövastuksesta eli leveä suksi puskee hankea vasten enemmän kuin kapea. Eikö auton renkaissa ole sama ilmiö eli leveällä renkaalla on esimerkiksi hankalampi ajaa vaikkapa pehmeässä hiekassa kuin kapealla renkaalla. Leveä rengas puskee edellään hiekkavallia, kun taas kapeampi menee vallista helpommin läpi.
Huomaan ainakin itse käyttäväni lipsumistilanteissa sellaista tapaa, että kallistan suksea kyljelleen, jolloin side ja saapas antavat lisää pitoa.Eräkulkuri kirjoittaa suksen kärjen kyntövastuksesta eli leveä suksi puskee hankea vasten enemmän kuin kapea. Eikö auton renkaissa ole sama ilmiö eli leveällä renkaalla on esimerkiksi hankalampi ajaa vaikkapa pehmeässä hiekassa kuin kapealla renkaalla. Leveä rengas puskee edellään hiekkavallia, kun taas kapeampi menee vallista helpommin läpi.
Samaa mieltä, että nykyaikainen metsäsuksi on optimaalinen kompromissi erilaisiin pohjoiskalotin keleihin. Pituusvalinnalla voidaan vaikuttaa kantavuuteen/ketteryyteen.
Siis kompromissi. Joissakin alkuperäiskansojen kielissä tunnetaan kutakuinkin kummeniä eri sanoja kuvaamaan erilaista lunta. Lumi on niin erilaista eri tilanteissa. Tämä osaltaan selittänee ehkä nuo venäläiset metrin pätkät ja 20cm leveät sukset nousukarvoineen. Ja tavallaan Norjalaisten telemarkit.
Olisiko intiaaneilla sittenkin sukset lumikenkien tilalla jos ne olisivat ne keksineet? Onko lumikenkäalueilla enemmän vuoristoa, laaksoa, joka perustelee lumikenkien kätevyyden?
Siis kompromissi. Joissakin alkuperäiskansojen kielissä tunnetaan kutakuinkin kummeniä eri sanoja kuvaamaan erilaista lunta. Lumi on niin erilaista eri tilanteissa. Tämä osaltaan selittänee ehkä nuo venäläiset metrin pätkät ja 20cm leveät sukset nousukarvoineen. Ja tavallaan Norjalaisten telemarkit.
Olisiko intiaaneilla sittenkin sukset lumikenkien tilalla jos ne olisivat ne keksineet? Onko lumikenkäalueilla enemmän vuoristoa, laaksoa, joka perustelee lumikenkien kätevyyden?
Tässä voisi olla mietinnän paikka katsoa hartaasti noita lumikenkien mekaanisia luistonestoja. Varmasti metsäsukseenkin olisi helppo kehittää jokin linkku alumiiniseen siteeseen tai kylkeen, joka antaa hyvän pidon nousuissa. Vaikka sitten niin, että se käännetään esiin kun kavutaan vaara ylös.OS kirjoitti:Onko leveillä, suksen reunojen yli ulottuvilla eräsiteillä minkäänlaista pitovaikutusta umpihankihiihdossa? Jos suksi olisi yhtä leveä tai leveämpi kuin side ja siinä kiinni oleva kenkä, niin tämäkin vähä pitovaikutus menetettäisiin.
Tuo leveän suksen jarruvaikutus on suhteessa lumeen. Höttölumi ei paljoa jarruta eikä toisaalta kovettuneempikaan hanki. Siltä väliltä, esim. kelien vetistämä lumi on jo nihkeämpi vastus leveämmälle sukselle. Ja tämä kaikki voi tulla eteen yhden hiihtopäivän aikana.
Kompromisseista nimenomaan on kysymys. Periaatteessa jo se, että reipas hiihtäjä voi liikkua päivässä 30 kilometriä ja ylikin, tarkoittaa, että jo yhden päivän kuluessa maastot ja olosuhteet voivat vaihdella paljon.
Luulen, että intiaanien lumikenkä on "tuotekehityksen" tulos, suksen tapainen laite on ollut osa kehitysprosessia, mutta tippunut lumikenkää huonompana pois. Siis intiaaniolosuhteisiin ja liikkumatarpeisiin lumikenkä on sopinut suksea paremmin.
Olosuhteiden ja tarpeiden lisäksi niin lumikenkien kuin suksienkin kehitykseen ovat vaikuttaneet paikalliset konventiot. Konventioilla tarkoitan yhteisöissä syntyneitä vankkumattomia käsityksiä siitä, millainen hyvän lumikengän tai suksen tulee olla. Siten esimerkiksi Suomessa on aikanaan suosittu 3 metristä suksea lyhemmän kustannuksella. Aikansa suksisepät eivät uskaltaneet "testata" lyhempää mallia, koska yleinen mielipide oli sitä vastaan ja toisaalta kyse oli myös seppien maineesta ja "markkina-asemasta". Nykyisinkään ei ole kiva joutua "naurun alle", pienissä agraariyhteisöissä se on voinut merkitä katastrofia.
3 metrisen suksen suosion kohdalla voi myös miettiä sitä, tapahtuiko valtaosa hiihdosta todella sellaisissa olosuhteissa kuin nyt ajattelemme. Uskoisin, että pääosa hiihtokilometreistä syntyi avomailla kuten pelloilla ja jäällä, sekä valmiita rekiuria ja kärrytienpohjia myöten. Metsästys- ja muu erähiihto ei ollut yhtä yleistä, eikä siihen tarkoitukseen kannattanut hankkia/kehittää omaa sukseaan. Ennen vanhaan suksi on ollut iso hankinta, sen tekeminen ja hankkiminen on vaatinut paljon resursseja.
Itselläni on 215 cm pitkät ja 7 cm leveät sukset. Hiihdin niillä viimeksi toissapäivänä noin 15 kilometrin lenkin tiheää metsää, taimikoita ja rämeenreunoja myöten eli pehmeässä umpisessa koko matkan. Lunta oli noin nivusiin asti. Tämä lyhyt ja ehkä kapeakin suksi upotti allani korkeintaan polven alapuolelle eli saappaan suuhun asti. Useimmiten suksi upposi alle puolisäären tai kulki aivan pinnassa eli saapaan terä näkyvissä. Minulle tällainen kantavuus riittää hyvin, vaikka kuntoni ei ole kummoinen ja elopainoakin on 115 kg:n tuntumaan. Neliösentille laskettuna painetta yhdelle sukselle tulee siten runsas 80g. Pidemmällä suksella tiheimmät paikat ojanvarsirisukoista puhumattakaan olisivat tuottaneet vaikeuksia ja turhaa reitin etsintää.
Suksella on siten olemassa tietyt fyysiset, numeroina ilmaistavissa olevat mitat ja ominaisuudet, kuten pituus, leveys, paino, joustavuus, veto-, vääntö- ja taivutusmurtolujuus, kantavuus ja muut sellaiset asiat.
Laskettavissa olevien ominaisuuksien lisäksi suksen käytettävyyteen liittyy sen käyttötarkoitus sekä olosuhteet, joissa sitä käytetään kuten käyttölämpötila, maasto, lumiolosuhteet, käyttäjän paino, varustus ja tasapainopiste, ja niin edelleen.
Edellisten lisäksi tulee vielä suksen "sosiaalinen ympäristö" eli esimerkiksi käyttäjän yhteisöltään perimät käsitykset hyvästä suksesta. Ja lopuksi asiaan vaikuttavat vielä "psykologiset" tekijät eli käyttäjän omat mieltymykset.
Ymmärrys hyvästä suksesta syntyy sitten näiden kaikkien summana, eli ei ihme, jos suksien kanssa tuppaa olemaan kummissaan, vaikka kuinka hiihtäisi ja testaisi. Ja kuitenkin päätöksenteossa ja valinnassa auttaa vain kokemus.
Pidempi ja kapeampi vai lyhyempi ja leveämpi suksi? -keskustelua voisi kai verrata suorakaiteen vai pisaran tai ympyränkö muotoinen lumikenkä? -keskusteluun?
Niin, jäi sanomatta, että 250/10,8 cm leveä, mutta luja ja keveä suksi kiinnostaisi kovasti. Luistolla ei umpisessa ole niin väliä, mutta kantavalla tienpohjalla kylläkin.
Luulen, että intiaanien lumikenkä on "tuotekehityksen" tulos, suksen tapainen laite on ollut osa kehitysprosessia, mutta tippunut lumikenkää huonompana pois. Siis intiaaniolosuhteisiin ja liikkumatarpeisiin lumikenkä on sopinut suksea paremmin.
Olosuhteiden ja tarpeiden lisäksi niin lumikenkien kuin suksienkin kehitykseen ovat vaikuttaneet paikalliset konventiot. Konventioilla tarkoitan yhteisöissä syntyneitä vankkumattomia käsityksiä siitä, millainen hyvän lumikengän tai suksen tulee olla. Siten esimerkiksi Suomessa on aikanaan suosittu 3 metristä suksea lyhemmän kustannuksella. Aikansa suksisepät eivät uskaltaneet "testata" lyhempää mallia, koska yleinen mielipide oli sitä vastaan ja toisaalta kyse oli myös seppien maineesta ja "markkina-asemasta". Nykyisinkään ei ole kiva joutua "naurun alle", pienissä agraariyhteisöissä se on voinut merkitä katastrofia.
3 metrisen suksen suosion kohdalla voi myös miettiä sitä, tapahtuiko valtaosa hiihdosta todella sellaisissa olosuhteissa kuin nyt ajattelemme. Uskoisin, että pääosa hiihtokilometreistä syntyi avomailla kuten pelloilla ja jäällä, sekä valmiita rekiuria ja kärrytienpohjia myöten. Metsästys- ja muu erähiihto ei ollut yhtä yleistä, eikä siihen tarkoitukseen kannattanut hankkia/kehittää omaa sukseaan. Ennen vanhaan suksi on ollut iso hankinta, sen tekeminen ja hankkiminen on vaatinut paljon resursseja.
Itselläni on 215 cm pitkät ja 7 cm leveät sukset. Hiihdin niillä viimeksi toissapäivänä noin 15 kilometrin lenkin tiheää metsää, taimikoita ja rämeenreunoja myöten eli pehmeässä umpisessa koko matkan. Lunta oli noin nivusiin asti. Tämä lyhyt ja ehkä kapeakin suksi upotti allani korkeintaan polven alapuolelle eli saappaan suuhun asti. Useimmiten suksi upposi alle puolisäären tai kulki aivan pinnassa eli saapaan terä näkyvissä. Minulle tällainen kantavuus riittää hyvin, vaikka kuntoni ei ole kummoinen ja elopainoakin on 115 kg:n tuntumaan. Neliösentille laskettuna painetta yhdelle sukselle tulee siten runsas 80g. Pidemmällä suksella tiheimmät paikat ojanvarsirisukoista puhumattakaan olisivat tuottaneet vaikeuksia ja turhaa reitin etsintää.
Suksella on siten olemassa tietyt fyysiset, numeroina ilmaistavissa olevat mitat ja ominaisuudet, kuten pituus, leveys, paino, joustavuus, veto-, vääntö- ja taivutusmurtolujuus, kantavuus ja muut sellaiset asiat.
Laskettavissa olevien ominaisuuksien lisäksi suksen käytettävyyteen liittyy sen käyttötarkoitus sekä olosuhteet, joissa sitä käytetään kuten käyttölämpötila, maasto, lumiolosuhteet, käyttäjän paino, varustus ja tasapainopiste, ja niin edelleen.
Edellisten lisäksi tulee vielä suksen "sosiaalinen ympäristö" eli esimerkiksi käyttäjän yhteisöltään perimät käsitykset hyvästä suksesta. Ja lopuksi asiaan vaikuttavat vielä "psykologiset" tekijät eli käyttäjän omat mieltymykset.
Ymmärrys hyvästä suksesta syntyy sitten näiden kaikkien summana, eli ei ihme, jos suksien kanssa tuppaa olemaan kummissaan, vaikka kuinka hiihtäisi ja testaisi. Ja kuitenkin päätöksenteossa ja valinnassa auttaa vain kokemus.
Pidempi ja kapeampi vai lyhyempi ja leveämpi suksi? -keskustelua voisi kai verrata suorakaiteen vai pisaran tai ympyränkö muotoinen lumikenkä? -keskusteluun?
Niin, jäi sanomatta, että 250/10,8 cm leveä, mutta luja ja keveä suksi kiinnostaisi kovasti. Luistolla ei umpisessa ole niin väliä, mutta kantavalla tienpohjalla kylläkin.
-
Eräkulkuri
- Viestit: 3136
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 08:56
Kerropa mihin tosiasioihin perustat tällaisen uskomuksen.33polovi kirjoitti:Aikansa suksisepät eivät uskaltaneet "testata" lyhempää mallia, koska yleinen mielipide oli sitä vastaan ja toisaalta kyse oli myös seppien maineesta ja "markkina-asemasta". Nykyisinkään ei ole kiva joutua "naurun alle", pienissä agraariyhteisöissä se on voinut merkitä katastrofia.
Elämä opettaa, varsinkin eräelämä
Uskomuksiahan ei juuri tarvitse tosiasioilla perustella.. Mutta tässä olet oikeassa, tarkoitin tuon suksen pituutta koskevan esimerkin muotoon "luulisin, että pitkän eräsuksen suosioonkin on osaltaan vaikuttanut...". Nyt se tuli esitettyä suorana faktana. Kiitos kun oikaisit.
Vaikea sitä on kieltää, että monia uusia asioita tai uudistuksia epäillään ilman varsinaista tietoa ja kokemusta asiasta. Lumikenkä-suksi vastakkainasettelu lienee yksi esimerkki tällaisesta epäilystä, joka kuitenkin on jo tasoittumassa pelkiksi näkemyseroiksi. Vaellusvarusteiden kehitystä en ole niin paljon seurannut, että tietäisin, mikä tässä mielessä on in. Nuo Bushbuddyt ja muut "nuotionkehikot" hieman kummastuttavat, mutta tuleehan niissä puukaasu ilmeisesti paremmin hyödynnettyä kuin perinteisessä nuotiossa.
Tätäkin keskustelua varmaan lukee moni minua paremmin asiaa sivuavaan historiaan ja kulttuuriperimään perehtynyt henkilö. Olisi mukava kuulla myös muita mielipiteitä kulttuuriperimän ja suksen kehityksen vuorovaikutuksesta.
Vaikea sitä on kieltää, että monia uusia asioita tai uudistuksia epäillään ilman varsinaista tietoa ja kokemusta asiasta. Lumikenkä-suksi vastakkainasettelu lienee yksi esimerkki tällaisesta epäilystä, joka kuitenkin on jo tasoittumassa pelkiksi näkemyseroiksi. Vaellusvarusteiden kehitystä en ole niin paljon seurannut, että tietäisin, mikä tässä mielessä on in. Nuo Bushbuddyt ja muut "nuotionkehikot" hieman kummastuttavat, mutta tuleehan niissä puukaasu ilmeisesti paremmin hyödynnettyä kuin perinteisessä nuotiossa.
Tätäkin keskustelua varmaan lukee moni minua paremmin asiaa sivuavaan historiaan ja kulttuuriperimään perehtynyt henkilö. Olisi mukava kuulla myös muita mielipiteitä kulttuuriperimän ja suksen kehityksen vuorovaikutuksesta.
Pistänpähän minäkin lusikkani tähän soppaan. Olen ikäni ollut "huono" hiihtäjä. Pienenä isä hommasi minulle semmoiset Karpaatit, pitkät koivusukset joissa oli nappula kärjessä.
Voitelin ne aina kärjestä perään asti, eikä ongelmia. En halua,(osaa), hiihtää oikeaoppisesti vaan liu´uttamalla jolloin pitoalueella ei ole mitään merkitystä.
Sitten tulivat lasi-ym kuitusukset joiden verraton ominaisuus on kestävyys.
Koskaan en kuitenkaan ole päässyt sinuksi voitelun kanssa! Sinistä Rexiä siinä koostumuksessa ei vissiin enää tehdä mitä se oli aikojen alussa.
Tietääkö joku, että olisi olemassa voide jota voi vetää koko pohjan mitalle?
Umpisessa olen kyllä pärjännyt.
tässä kohdassa huono sissi
Voitelin ne aina kärjestä perään asti, eikä ongelmia. En halua,(osaa), hiihtää oikeaoppisesti vaan liu´uttamalla jolloin pitoalueella ei ole mitään merkitystä.
Sitten tulivat lasi-ym kuitusukset joiden verraton ominaisuus on kestävyys.
Koskaan en kuitenkaan ole päässyt sinuksi voitelun kanssa! Sinistä Rexiä siinä koostumuksessa ei vissiin enää tehdä mitä se oli aikojen alussa.
Tietääkö joku, että olisi olemassa voide jota voi vetää koko pohjan mitalle?
Umpisessa olen kyllä pärjännyt.
tässä kohdassa huono sissi