Umpihankisukset
Itse olen etsinyt pitkään Madshusin Pellestovia parempia tunturisuksia, mutta eipä ole vielä vastaan tullut. Tänä vuonna alla oli Åsnesin Nansenit, joiden jalkavuus pisimpänäkään pituutena ei riitä +90 kiloiselle. Olenkin päätymässä siihen, että jos haluaa tunturisuksien toimivan voideltuna, niiden on oltava valmistajan kapeinta teräskanttista mallia.
Nanseneiden hyväpuoli oli toi lyhyt karva, joka mohairisena vielä luistikin edes kohtuullisesti. Mulla oli liki koko reissun pohjissa noin 50-51mm leveä lyhyt nousukarva jonka olin kaventanut mahdollisimman leveäksi 60 millisestä karvasta.
Painavaa ahkiota vedettäessähän luistolla ei ole kovin isoa merkitystä, mutta ainakin itse pidän siitä, että huilaan liulla pienetkin alamäet, enkä kävele niitäkin.
Nanseneiden hyväpuoli oli toi lyhyt karva, joka mohairisena vielä luistikin edes kohtuullisesti. Mulla oli liki koko reissun pohjissa noin 50-51mm leveä lyhyt nousukarva jonka olin kaventanut mahdollisimman leveäksi 60 millisestä karvasta.
Painavaa ahkiota vedettäessähän luistolla ei ole kovin isoa merkitystä, mutta ainakin itse pidän siitä, että huilaan liulla pienetkin alamäet, enkä kävele niitäkin.
"This is my nature, who I am
If you don´t like it, here I stand"
If you don´t like it, here I stand"
Kyllä, samat havainnot suksikaupasta,
Åsnes Nansenit ovat myös hieman leveämmät ja samalla löysemmät sukset. Ihan käsin puristelemallakin huomaa ja viimeistään paperitestillä. Jalkavuutta ja voidepesää on niissä vähemmän. Jalkavuutta ja voidepesää löytyy usein enemmän hieman kapeammista, kärjestä hieman alle 70mm suksista. Sellaisissa 68-54-61 leikkauksilla varustetuissa suksissa panostettu yleensä enemmän juuri hiihdettävyyteen. Itsellä Åsnes Gammet ja pitoalueen mohair-karvat. 8 hiihtopäivän jälkeen oikein tyytyväinen. Varuste.netissä seisoin pisimmän fischer E99 EasySkin Xtralite suksen päällä ja se oli kyllä minulle 82 kiloisena selvästi liian jäykkä. Kiinnostavaa siinä olisi tuo pitoalueen nousukarva sen uudentyyppinen kiinnityssysteemi. Kuulemma Norjalainen Åsnes suutahtanut siitä.
Åsnes Nansenit ovat myös hieman leveämmät ja samalla löysemmät sukset. Ihan käsin puristelemallakin huomaa ja viimeistään paperitestillä. Jalkavuutta ja voidepesää on niissä vähemmän. Jalkavuutta ja voidepesää löytyy usein enemmän hieman kapeammista, kärjestä hieman alle 70mm suksista. Sellaisissa 68-54-61 leikkauksilla varustetuissa suksissa panostettu yleensä enemmän juuri hiihdettävyyteen. Itsellä Åsnes Gammet ja pitoalueen mohair-karvat. 8 hiihtopäivän jälkeen oikein tyytyväinen. Varuste.netissä seisoin pisimmän fischer E99 EasySkin Xtralite suksen päällä ja se oli kyllä minulle 82 kiloisena selvästi liian jäykkä. Kiinnostavaa siinä olisi tuo pitoalueen nousukarva sen uudentyyppinen kiinnityssysteemi. Kuulemma Norjalainen Åsnes suutahtanut siitä.
Yritin umpihanki-MM:ista tutkia ettako mita suksia (voittajat olisivat kiinnostaneet erityisesti), mutta 159 kuvasta erottui vain Jarvisen metsasukset (eika yhta ainutta tekstimainintaa).Eräkulkuri kirjoitti:
Upottavassa umpihangessa kulkuvastuksen muodostaa pääasiassa suksien kyntäminen ja uppoaminen syvään lumeen. Suksien ja lumen välisen liukukitkan merkitys on yleensä huomattavasti edellisiä pienempi. Siksi metsäsuksilla ei ole juurikaan pidon ja luiston väliseen optimointiin tarkoitettua jalkavuutta. Tärkeintä onkin, että koko suksi painuu tasaisesti lumeen ja kantaa paremmin. Syvässä ja pehmeässä lumessa suksissa täytyy olla riittävästi pitoa. Suksiin voi laittaa pakkaskelin pitovoidetta tarvittaessa vaikka koko niiden pituudelle luiston juurikaan heikentymättä.
Suksien kantavuutta voidaan karkeasti arvioida jakamalla niihin kohdistuva kuormitus suksien pohjapinta-alalla. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, koska suksiin lumesta kohdistuva pohjapaine ei jakaudu tasaisesti koko suksien alalle. Tähän vaikuttaa suksien leveys, pituus/jäykkyys sekä kuormituskohdan eli siteen paikka ja osin myös alustan ominaisuudet. Pehmeällä lumella suksen leveydellä on suurempi merkitys suksen kantavuuteen kuin pituudella, koska tällöin lumi ei pääse pakenemaan suksen alta niin helposti pois. Suksen kärjen kyntövastus on karkeasti ottaen suoraan verrannollinen suksen leveyteen ja siinä leveä suksi häviää hiihdettävyydessä kapealle ja vastaavasti pidemmälle sukselle.
Leveä ja löysäkärkinen pitkähkö suksi on lähes toivottoman huono hiihdettävä kovalla alustalla.
- kuitenkin minulla on se kasitys, etta siella oli mukana myos 10 cm leveita
- onko kukaan muu seurannut?
33polovi valotti asiaa silta kantilta, ettei tuo kilpailu suksitestiksi sovellu, kun se tapahtui 5h joukkueiden merkeissa:
"Tamppaantuminen saattaa olla suksen leveyttä merkittävämpi kantavuuteen vaikuttava tekijä ja se näyttäisi kääntävän asetelmaa pidemmän suksen eduksi."
- eli jos laskennallisesti oma paino on paallaa vasta 2-3. tamppaantumisella niin ne muut sitten ...
"Tamppaantuminen saattaa olla suksen leveyttä merkittävämpi kantavuuteen vaikuttava tekijä ja se näyttäisi kääntävän asetelmaa pidemmän suksen eduksi."
- eli jos laskennallisesti oma paino on paallaa vasta 2-3. tamppaantumisella niin ne muut sitten ...
Tää on hyvä ketju kun pohtii umpiseen suksia, mutta oisko mahdollista että kun kerrotte omista kokemuksista ja kaverin suksien uppoamisista omien kantaessa, niin kertoisitte myös missä painoluokassa liikutte? Esimerkiksi hiihtäjän painon muuttuessa 70kg >90kg ero on melkein 30%, tän kun saisi tietää niin informaation arvo kasvaisi olennnaisesti.
Mulla on itsellä vasta madshus annumit 175cm finngrip easyillä, ja ne on ihan hyvät etelän viikonloppu retkillä, ja täällähän ei sitä lunta ole niin paljoa että voisin sanoa mitään uppoamisesta, muuta kuin että kaikki 75kg on mennyt pohjia pitkin Mutta pituus ja paksuus loistava talousmetsään.
Mulla on itsellä vasta madshus annumit 175cm finngrip easyillä, ja ne on ihan hyvät etelän viikonloppu retkillä, ja täällähän ei sitä lunta ole niin paljoa että voisin sanoa mitään uppoamisesta, muuta kuin että kaikki 75kg on mennyt pohjia pitkin Mutta pituus ja paksuus loistava talousmetsään.
Tuo Polar Ski -side lienee halvemmasta päästä. Aika vähän olen päässyt testaamaan, mutta ihan hyvin tuntuu toimivan. Joku kantalappu pitäisi vain kehitellä. Ilman minkäänlaista kantapalaa meinaa nuljua puolelta toiselle joissain tilanteissa.rautu kirjoitti:Mulla alkaa olla Nokian Kairat finaalissa ja mietin ostanko uudet vai vaihdanko merkkiä. Sitten joutuisi kaksiin eräsuksiin vaihtamaan siteet. Onko halpoja sideideoita jotka kävisivät kenkään kuin kenkään?
http://lumimies.omaverkkokauppa.fi/POLA ... TIC-SITEET
^^^Tuohan oli mielenkiintoinen tieto. Näköjään tosiaan:
Skin-metsäsukset
Onko joku päässyt tutkimaan tuota karvalla varustettua Peltosen metsäsuksea omin käsin, tai löytänyt nettisivua, jossa sitä kuvataan tarkemmin? Esimerkiksi miten pitkä ja leveä karvaosa?
^raudulle: Vielä halvempi on esimerkiksi Ruotsin armeijan eräside. Kaveri kehuu sitä paljon, siinä kuulemma kiilautuu rantiton jalkineen kärki hyvin siteeseen, ja päällysremmi varmistaa. Kuulemma kun sopivalle kireydelle laittaa, ei vaadi kantapäässä uraa, vaan jousiremmi pysyy paikallaan.
Tässä linkissä ei mahda olla ihan sama perinteinen Ruotsin armeijan side kuin kaverillani on, mutta tuossakin näyttäisi puuttuvan ne reunalistat, jotka vaativat rantin, ja remmi jalkapöydän päällä varmaan pitää jalkineen paikallaan. Ei siis omakohtaista kokemusta tästä, mutta arvelen että sopii aika monelle jalkineelle.
Vähemmän halpoja jokakengänsiteitähän ovat ainakin Finngrip Easyt, Tegsnäs Epokit, ja X-Tracet ja siitä uudemmat versiot. Jaa, Epok näkyy olevan halvempi kuin Polar. Näitä olen itse käyttänyt, ihan toimivia jokainen. Silti eniten itsellä käytössä perinteinen eräside, siitä kun on jo vuosikymmenten kokemus ja näin ollen lujin luotto kestävyyteen.
Skin-metsäsukset
Onko joku päässyt tutkimaan tuota karvalla varustettua Peltosen metsäsuksea omin käsin, tai löytänyt nettisivua, jossa sitä kuvataan tarkemmin? Esimerkiksi miten pitkä ja leveä karvaosa?
^raudulle: Vielä halvempi on esimerkiksi Ruotsin armeijan eräside. Kaveri kehuu sitä paljon, siinä kuulemma kiilautuu rantiton jalkineen kärki hyvin siteeseen, ja päällysremmi varmistaa. Kuulemma kun sopivalle kireydelle laittaa, ei vaadi kantapäässä uraa, vaan jousiremmi pysyy paikallaan.
Tässä linkissä ei mahda olla ihan sama perinteinen Ruotsin armeijan side kuin kaverillani on, mutta tuossakin näyttäisi puuttuvan ne reunalistat, jotka vaativat rantin, ja remmi jalkapöydän päällä varmaan pitää jalkineen paikallaan. Ei siis omakohtaista kokemusta tästä, mutta arvelen että sopii aika monelle jalkineelle.
Vähemmän halpoja jokakengänsiteitähän ovat ainakin Finngrip Easyt, Tegsnäs Epokit, ja X-Tracet ja siitä uudemmat versiot. Jaa, Epok näkyy olevan halvempi kuin Polar. Näitä olen itse käyttänyt, ihan toimivia jokainen. Silti eniten itsellä käytössä perinteinen eräside, siitä kun on jo vuosikymmenten kokemus ja näin ollen lujin luotto kestävyyteen.
Niin, ja halpakopioista piti vielä varoittamani. Ihan Järvisen tai Kuusamon Uistimen valmistamien perinteisten eräsiteiden näköiset halpakopiot tuli yhden suksitestin mukana kahteen suksipariin. Kestivät testitalven ongelmitta, mutta kun lunastin ne sukset itselle, seuraavana talvena kumpikin side hajosi. Nahkaremmin solki irtosi jousiosasta. Ei kiva, jos olisi syvemmällä erämaassa.
Eli en viimeistä euroa lähtisi säästämään siteissä. Siitä itse linkkaamani 29 euron siteestäkään en kestävyydestä osaa sanoa, joten vetelenpä saman tien sanojani takaisin...
Eli en viimeistä euroa lähtisi säästämään siteissä. Siitä itse linkkaamani 29 euron siteestäkään en kestävyydestä osaa sanoa, joten vetelenpä saman tien sanojani takaisin...
Kiitos vastauksista.
Pitääpä tutkia omia eräsiteitäni ja onko siinä mahdollisuus etulenkkiin. Ranttien vaatimat kohoumat voi varmaan työstää pois ja mikä estää pikku uran rälläköimistä kengän kantapäähän. Voi olla, että selviänkin vanhoilla siteillä vähän modaten.
Alunperin tuli mieleen halpojen retkiluistimieni siteet. ostaessani luistimet ja siteen maksoivat ehkä 50 euroa tarjouksessa ja ne on tuollaiset modernin näköiset. Vähän kuin markkut:n linkissä. Luulisi, että tuollaisia siteitä on moni vaihtanut retkiluistimistaan pois ja heittäneet kaapin perille.
Pitääpä tutkia omia eräsiteitäni ja onko siinä mahdollisuus etulenkkiin. Ranttien vaatimat kohoumat voi varmaan työstää pois ja mikä estää pikku uran rälläköimistä kengän kantapäähän. Voi olla, että selviänkin vanhoilla siteillä vähän modaten.
Alunperin tuli mieleen halpojen retkiluistimieni siteet. ostaessani luistimet ja siteen maksoivat ehkä 50 euroa tarjouksessa ja ne on tuollaiset modernin näköiset. Vähän kuin markkut:n linkissä. Luulisi, että tuollaisia siteitä on moni vaihtanut retkiluistimistaan pois ja heittäneet kaapin perille.
Ei oo häränpäivää!!
"kertoisitte myös missä painoluokassa liikutte? Esimerkiksi hiihtäjän painon muuttuessa 70kg >90kg ero on melkein 30%"
Meinasin esittaa "saman" kysymyksen eri muodossa:
Eli, kun ostatte suksia, lisaatteko rinkan painon omaanne?
- itse tein noin
- jos sittemmin saa 10 Kg pikku-pulkkaan, eli pois selasta, niin voi 5 kg ottaa "talvipainoa" huolestumatta (tai huolestuu sitten vasta seuraavana kesana)
Meinasin esittaa "saman" kysymyksen eri muodossa:
Eli, kun ostatte suksia, lisaatteko rinkan painon omaanne?
- itse tein noin
- jos sittemmin saa 10 Kg pikku-pulkkaan, eli pois selasta, niin voi 5 kg ottaa "talvipainoa" huolestumatta (tai huolestuu sitten vasta seuraavana kesana)