Kysy mitä vain melonnasta

[naavahauki]

Lämmin vaatetus + pelastusliivit kuulemma estivät taivuttamasta yläkroppaa riittävästi. Siksi meni noin.

Miten on? Onko olemassa oikea tapa alittaa matalia siltoja tai puunrunkoja?
Minä olen aina taivuttanut itseäni eteenpäin. Varmaankin siksi kun ensimmäisessä kajakissani (jolla kaveri tuossa sillan alitti) on niin korkea selkänoja, ettei taaksepäin pysty juurikaan taivuttamaan.

Olisiko parempi taivuttaa taaksepäin, jolloin keho olisi jo valmiiksi taivutettuna eskimokäännökseen?

[akuusist]

Olen taivuttanut taaksepäin koska omissa kajakeissani se on ollut helpompaa. Joskus pitänyt alitettavasta rungosta tai sillasta kiinni ja vielä kallistanut lisäksi.
En ole laskenut eskimokäännöksen varaan. Kajakki kääntyy alituksessa helposti vinoon ja tilaa on vähän. Veden allakin voi olla jotain.
On tullut kyllä mieleen että sup-lauta (istuen meloen) voisi olla esteratahenkisille joille kätevin peli.

[Heikki]

Kätevin peli esteisellä joella on inkkarikanootti.

[naavahauki]

Inkkarikanootti...siksi kun siitä on niin helppo nousta pois ja takaisin...etkös tätä tainnut tarkoittaa?

[akallio]

Kuinka hyvin erilaisilla veneillä pystyy melomaan ylävirtaan? Olisi hauska kuulla teidän kokemuksianne.

Perinteinen viisaus on ollut, että packraftilla ei pysty melomaan ylävirtaan - tai ainakin se on turhaa vaivaa, koska helpompi on pakata vene ja kävellä. Esimerkiksi Oulankajoella tuli kokeiltua ja ei se kyllä tuollaista voimakasvirtaisempaa jokea noussut juuri ollenkaan.

Tänä keväänä hankittiin korkeapaineiset packraftit, jotka ovat perinteisiä jäykempiä ja linjakkaampia (Robfin Sporty). Koitan nyt ymmärtää, että pystyykö niillä kulkemaan tavallista packraftia sujuvammin ylävirtaan, koska se avaisi aika paljon mahdollisuuksia jokiretkeilyä ajatellen.

Vantaanjoella meloskelin ees-taas GPS-laitteen kanssa. Kun virtaus oli sellainen, että vene kellui 1,5 km/h alavirtaan ilman melomista, niin normaalilla melonnalla se kulki 5,5 km/h alavirtaan ja 3,5 km/h ylävirtaan. Virtapaikassa puolestaan lukemat olivat 7,0 km/h alas ja 2,0 km/h ylös. Vene oli koskiasetuksissa, eli penkki takana ja sitä myöten keula aika pystyssä.

[Heikki]

Naavahauki on aivan oikeassa, inkkariin on helpompi mennä ja tulla kajakkiin verrattuna. Mitä enemmän ikää tulee sitä vaikeampaa ainakin minulla on kajakissa istuminen. Ja kyllä inkkarilla vastavirtaan pystyy melomaan. Meillä on kanoottivaja Kokemäenjoen rannassa, joten lähtiessä tai takaisin tullessa on aina vastavirta riippuen siitä lähteekö ylös vai alaspäin. Itse olen vaimoni kanssa melonut Lokan altaalta Karapuljuun. Loppumatka järvelle kyllä käveltiin, sillä Karapuljusta ylöspäin kanoottia olisi käytännössä joutunut koko ajan vetämään. Lemmenjoella olemme käyneet kanootilla pari kertaa, mutta sehän on helppo joki nousta Kultasatamaan asti. Sauvomista en juuri ole harrastanut, mutta katsomistani videoista päätellen se näyttää aika vauhdikkaalta vastavirtaan menolta.

[Ursus]

^Miten Lemmenjoen kosket/nivat onnistui nousemaan melomalla vai muuten? Mihin aikaan kesästä olitte melomassa Lemmenjokea ylös?

[Heikki]

Kummallakin Lemmenjoen reissulla olimme heinä-elokuun vaihteessa, joten virtaukset oli varmaan aika pienet. Lemmenjokihan koostuu järvialtaista joita lyhyet jokipaikat yhdistävät. Nämä koskiset paikat taluttelin kanootin ylös rantavedessä kävelemällä. Ei ongelmia. Ensimmäisellä reissulla kävelimme Kultahaminasta Morgamojan kultalaan ja yövyimme siellä. Kummallakin retkellä viivyimme noin viikon päivät, joten mitään kiirettä emme pitäneet. Viimeisin reissu vuonna 2004 oli siitä hieno, ettei minkäänlaisia sääskiä, mäkäräisiä ym. ollut lainkaan, vaikka päivälämpötilat olivat parinkymmenen asteen yläpuolella. Voin suositella.

[Ursus]

Miten huolletaan polyeteenikajakin kantta ja pohjaa muuten kuin pesemällä ja pyyhkimällä käytön jälkeen märällä sienellä? Onko vahaaminen suositeltavaa ja jos on niin millä vahalla?

[akallio]

^^Lemmenjoki kyllä nousee ylävirtaan helposti myös pullealla packraftilla.

[Heikki]

Olen melontaurani aikana omistanut useita Prijonin kajakeita, jotka ovat kaikki olleet polyeteeniä ja en koskaan ole niitä vahannut, vain pessyt välillä huolellisesti, jollakin miedolla pesuaineella esim. Fairyllä. En ole koskaan kuulut kenenkään vahaavan tämäntyyppisestä materiaaleista tehtyjä kajakeita/kanootteja. Lasikuitu tai muunlainen kuiturakenne varmaan tykkäisi kunnon vahauksesta.

[OS]

Olen melontaurani aikana omistanut useita Prijonin kajakeita, jotka ovat kaikki olleet polyeteeniä ja en koskaan ole niitä vahannut, vain pessyt välillä huolellisesti, jollakin miedolla pesuaineella esim. Fairyllä. En ole koskaan kuulut kenenkään vahaavan tämäntyyppisestä materiaaleista tehtyjä kajakeita/kanootteja. Lasikuitu tai muunlainen kuiturakenne varmaan tykkäisi kunnon vahauksesta.

Samoin miettein, itsellä tosin tuo peseminenkin jäänyt vähemmälle. Kiviset kosket tai maastossa vetäminen saattaa aiheuttaa pohjaan aika syviä naarmuja, joiden reunoihin jää helposti selvät skraadit, näitä olen joskus poistanut, etteivät turhaan hidasta matkantekoa.

[StefanG]

Inkkarikanootti...

Mikä on inkkarikanootti? Miten se eroaa muista kanooteista?
Onko olemassa myös inkkarikajaakkeja?

[Ursus]

Kai se tuo sana inkkari on lisätty sanaan kanootti erotukseksi sanasta eskimo, joka joskus lisätään sanaaan kajakki - eli inkkarikanootti on kanootti ja eskimokajakki on kajakki. Torissa ja nettiveneessä myydään ilmalla täytettäviä aluksia kummallakin nimellä.
Vanhin nimi suomen kielellä taisi kajakille olla palkovene.
Nykyisin myydään myös sitontopkajakkeja, jotka eivät mielestäni ole sen enempää kajakkeja kuin kanoottejakaan.
Pitäisikö alkaa puhua inuiittikäännöksestä?

[Pepi]

^ ^^ Minun nuoruudessani eivät porukat käyttäneet nimitystä "kajakki" ollenkaan, vaan kaikki melottavat olivat kanootteja, "kannareita". Oli Inkkarikannari ja eskimokannari. Kajakki taisi ilmaantua lähipiirini kielenkäyttöön vasta 1960-luvun puolella.