Lapin ihmisiä

tinder
Viestit: 855
Liittynyt: 18 Tammi 2006 18:17

Viesti Kirjoittaja tinder »

hltmuuu kirjoitti:Laskisin Moskun tietenkin menneen vuosisadan persooniin, oltiinpa hänestä mitä mieltä , ja kaiketi ollaankin.Lukaisin joulun aikaan ensimmäistä kertaa Kännön kirjan , ja ei jäänyt ainoaksi lukukerraksi.
Siinä on yhden ihmisen elämän varrella sattunut yhtä ja toista, ja silti eli vielä niinkin pitkän elämänkaaren.
Kirjasta Sau-Herra selvisi sekin, miksi Mosku osasi lukea ja laskea vaikka se siihen aikaan niillä selkosilla oli harvinainen taito.


kuusanka
Viestit: 106
Liittynyt: 18 Maalis 2006 22:17
Paikkakunta: Parikkala

Viesti Kirjoittaja kuusanka »

Eräs henkilö Lemmenjoen maisemista on jäänyt mieleen vuoden -90 Juhannukselta. Olimme silloin viettämässä Juhannusta ja sen alusviikkoa Äihvijärven kartanon läheisyydessä. Siellä tutustuimme kartanon vanhaan asukkaaseen Aslak Aikioon, joka tiettävästi jo on poistunut keskuudestamme. Jossain lapinkertomuksessa henkilöä on kutsuttu nimellä Nauru-Aslak, mutta kirjan nimeä en nyt muista.
Joka tapauksessa muistan nauraneeni itsekin monille hänen mielenkiintoisille ja hauskoille jutuille muutamana iltana. Yhden muistankin, kun hän kertoi muistaakseni veljensä sairastuneen vatsatautiin aikana kun Inariin ei ollut tietä vielä rakennettu. No silloin vielä poikasena hänet laitettiin Inarin "apteekkiin" apua hakemaan ja jalkaisinpa tienkin. Aslak siis apteekkiin n. 40 km sivu ja siellä Aslakille laitettiin kunnon lanttu kainaloon ja kotimatkalle. Ja tosiaankin pian veli paranikin lanttulääkettä syötyään.

Voi kun olisi silloin nuo kaikki tarinat nauhalle saanut ja en silloin vielä ollut riittävän innostunut noita tarinoita oikein utelemaan. Uskon että niitä olisi taatusti riittänyt. Tosia tai ei, mutta silmät renkaina kuunneltiin.
Jänkä Jooseppi
Viestit: 59
Liittynyt: 08 Helmi 2006 06:52

Viesti Kirjoittaja Jänkä Jooseppi »

Aslakka meni jo vuosikymmen sitten. Inga viime talvena.

Sama herra joskus mainitsi, ettei ollut eksynyt koskaan - vaikka oli viettänyt paljon aikaa paimenessa. Joskin yhden kerran muisti, jolloin ei maisamat olleet viikkoon tuttuja, mutta sitten taas oltiin saavuttu paikoille jotka tunsi. ...siinä onkin gps-sukupolvelle pohtimista...

Toisen kerran oli myöhästynyt häistä - päivän tai kolme, kun päivät oli menneet kiveliössä sekaisin. Olivat sitten vaan järjestäneet uudet pidot...
Jänkä Jooseppi
Avatar
Luiro
Viestit: 507
Liittynyt: 03 Elo 2007 12:55

Viesti Kirjoittaja Luiro »

Jänkä Jooseppi kirjoitti:Toisen kerran oli myöhästynyt häistä - päivän tai kolme, kun päivät oli menneet kiveliössä sekaisin. Olivat sitten vaan järjestäneet uudet pidot...
:lol: :P :lol:
Paras nauru aikoihin!!
Nykyisellä sekuntikelloelämällätyylillä olisi moisen tempun tehnyt sulho haastettu käräjille.
Oi menneitä aikoja...
"On aina ollut metsä ja kaira.
Sinne minä olen aina mennyt, kun on ollut vaikeaa.
Sinne minä olen aina mennyt, kun olen ollut onnellinen".
Juhani Valli, 2007
Avatar
TiMoKo
Viestit: 3157
Liittynyt: 09 Huhti 2006 16:20
Viesti:

Viesti Kirjoittaja TiMoKo »

Tuli tässä eräs henkilö mieleen, kenen nimeä en nyt muista.
Taiteilija asui mielikuvani mukaan ainakin kahdeksankymmentä luvun alkupuolella jossain Saariselän eteläpuolella päätien varressa. Kävin silloisella hiihtoreissuni matkalla hänen luonaan vierailulla, talossa oli monenlaista taidetta esillä ja erityisesti jäi mieleen pihalumeen maalattu rauhanmerkki. Diakuviakin vierailusta on tallella, mutta kenen luona mahdoin vierailla? Tähänkin löytyy varmasti vastaus täältä, niin kuin yleensä kaikkiin muihinkin kysymyksiin.
Maailman suurinta viisautta on jälkiviisaus, valitettavasti sitä ei voi käyttää etukäteen.
"vaikkapa hulluna pidettäisiin"
https://timokokairankiertaja.blogspot.com/
Lunkentus
Viestit: 1316
Liittynyt: 25 Tammi 2006 06:51
Paikkakunta: Säkkilahden reservaatti

Viesti Kirjoittaja Lunkentus »

Lukiko siinä taiteilijan ulkorivin seinässä tielle päin isoilla kirjaimilla Ateljee Törmänen?

En ole tuosta nimestä ihan varma...
tinder
Viestit: 855
Liittynyt: 18 Tammi 2006 18:17

Viesti Kirjoittaja tinder »

tinder kirjoitti:Lanko-Pekka? Tietääkö joku jotakin kyseisestä persoonasta? Silloibn tällöin olen nähnyt jotain mainintoja kirjoissa/lehdissä, mutta ei ole selvinnyt mikä tyyppi on(/on ollut?) kyseessä.
Tuo kysymys tuli mieleen, kun divarista ostamassani kirjassa Väärtejä ja rajamiehiä oli Lanko-Pekan omistuskirjoitus.
tinder
Viestit: 855
Liittynyt: 18 Tammi 2006 18:17

Viesti Kirjoittaja tinder »

Joutenkulkija kirjoitti:Tinderille

Tapasin muutama päivä sitten Elsa Äkäslompolon.
En häntä ennestään tuntenut, mutta kun suksissa oli nimi Elsa Ä ja sitten tuo edellä oleva tekstisi kertoikin kenestä on kysymys.

Vähän tuli juteltua hiihtoasioista ja reipasta vauhtia täti edelleen hiihtää.
Hauska yhteensattuma :D
Avatar
OS
Viestit: 8138
Liittynyt: 28 Helmi 2006 19:19
Paikkakunta: Rovaniemi

Viesti Kirjoittaja OS »

Harald Helander. Inarissa asuva Lapin metsien ja varsinkin Inarijärven suojelija. Linkissä tänään ilmestyneessä Inarilaisessa ollut juttu.

http://kuvablogi.com/nayta/1706959/
omat polut
Viestit: 4205
Liittynyt: 19 Tammi 2006 21:32
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja omat polut »

tinder kirjoitti:
Joutenkulkija kirjoitti:Tinderille

Tapasin muutama päivä sitten Elsa Äkäslompolon.
En häntä ennestään tuntenut, mutta kun suksissa oli nimi Elsa Ä ja sitten tuo edellä oleva tekstisi kertoikin kenestä on kysymys.

Vähän tuli juteltua hiihtoasioista ja reipasta vauhtia täti edelleen hiihtää.
Hauska yhteensattuma :D
Elsalla olen ollut parikin kertaa majoituksessa, mustjuttu oikealle hiihtokonossäärille, ollaan Ylläksen hiihdon ytimessä.
Fear_no_wild
Viestit: 8
Liittynyt: 16 Kesä 2009 23:44

Viesti Kirjoittaja Fear_no_wild »

Moberg
Viestit: 21
Liittynyt: 12 Helmi 2010 15:34
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Moberg »

Tunsikos kukaan Palovaaran Kallea, ammattimaista petojen metsästäjää joka vaikutti pääosin Saariselän ja Savukosken kairassa 1960-70 -luvulla ?
Meni naimisiin ja muutti sittemmin Ruotsiin mutta palasi vielä vanhoilla päivillään takaisin kotimaansa kamaralle. Kuoli muistaakseni vajaat 10 vuotta takaperin. Joistain vanhoista autiotupien vieraskirjoista löytyy vielä hänen merkintöjään.
Viimeksi muokannut Moberg, 09 Maalis 2010 19:12. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
HeikkiS
Viestit: 518
Liittynyt: 29 Tammi 2010 21:58
Paikkakunta: etelä

Viesti Kirjoittaja HeikkiS »

Laitetaans tällainen tarina:

http://elisa.net/uutiset/viihde/?id=43329

Elviksen nahkatakki löytyi Sallasta


Julkaistu: 12.02. klo: 10:47
Lapin radion toimittaja Jorma Korhonen on tavannut sallalaisen Martti Remeksen, jolla on kassakaapissaan Elvis Presleyn nahkapusero. Rotsi on kulkeutunut Remekselle monien vaiheiden kautta. Nahkapusero ei ole myynnissä, vaikka kysyjiä on riittänyt.

Taksimies Remes sai Elviksen nahkatakin kiitollisuuden osoituksena ja lahjana Olavi Alakulpilta, Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantilta vuonna 1982. Historiaa tuntevat tietävät, että legendaarinen Alakulppi pakeni asekätkennästä epäiltynä sodan jälkeen Amerikkaan, jossa teki mittavan sotilasuran.

Remes toimi Alakulpin kyytimiehenä, kun tämä vieraili usein Sallassa entisillä taistelupaikoilla.


Alakulppi törmäsi Elvikseen Saksassa, jonne tämä saapui suorittamaan varusmiespalvelustaan 1958. Varusmieskersantti Presley toimi mm. komppanianpäällikkö Alakulpin henkilökohtaisena autonkuljettajana. Erään ajoreissun päätteeksi Elvis ojensi mustan kiiltävän nahkatakin Alakulpille ja sanoi: - Jos tämä kapteenille vain kelpaa, niin haluan jättää muistoksi.

Mannerheim-ristin ritari ja mestarihiihtäjä Alakulppi käytti nahkatakkia neljissä olympialaisissa Yhdysvaltain hiihtojoukkueen johtajana.

- Tästä ei ole sitä aitoustodistusta. On vain tuo tarina. Enkä muutenkaan möisi. Haluan kunnioittaa Elvistäkin siten, että säilytän tämän itselläni, totesi Remes toimittaja Korhoselle.

Discopress

:shock:
niittyleinikki
Viestit: 1
Liittynyt: 11 Heinä 2010 23:29
Paikkakunta: Pohjois-Suomi

Viesti Kirjoittaja niittyleinikki »

Ile kirjoitti:
OS kirjoitti:
Tervasuo kirjoitti:
Pekka on nuuskakairasta pois niinko mieki, naapurikylän poikia, Pessalompolosta. Assuu täälä Rovaniemelä, mutta on henkhen ja verhen järvikyläläinen. Pekan kotipaikka on Tengeliöjoen latvoila, Miekojärven kainalossa. Pekkaa ruukaaki sanoa, että Miekojärvi on kaikkien lompoloitten äiti. Ja joesta Pekkaa sannoo, että Tornionjoki (eli Väylä) on Tengeliönjoen sivuhaara. Pekan sukunimi on alunperin ollu Rantala (taidemaalari Tapani Rantalan veli), mutta jossaki välissä Pekka halus vaihtaa äitinsä suvun nimhen.
Muuten ok, mutta sukunimiasia ei nyt mennyt aivan oikein! Pekan sukunimi kuuluisi alun alkaenkin olla Lanko, sillä hänen isoisänsä otti sukunimekseen Rantala, samannimisen talon mukaan. Pekan äidin sukunimi ei ole ollut Lanko, vaan nimi tulee hänen isänsä suvun puolelta.
Moberg
Viestit: 21
Liittynyt: 12 Helmi 2010 15:34
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Moberg »

Jaa, en tiennytkään että noita veljeksiä on enemmän kuin kaksi. Kolmas eli ainoa henk. koht. tuntemani on Mikko joka teki päivätyönsä Inarin kunnan rakennustarkastajana, ollut jo pitkään eläkkeellä.
Vastaa Viestiin