akankäppänät itäkairaan hiihtämään pääsiäisenä-apuva!

[Jussi]

Makasiini ahkio on ainakin jäällä pilkkireissuilla ihan hyvä.
Laitoin kaverin ahkion pohjiin muovilistat, niin ei kulu puhki ja pysyy suunnassa.

Millaiset aisat meinaat laittaa ?

[Louestaja]

Gossamer sai siis tuomion. Sen kyllä aavistelinkin (Se on muuloin kuin talvella mainio teltta mittanauhanmittaselle yksinkulkijalle pienen koiran kanssa - kevyt ja helppo pystyttää).

Itellä on kanssa Gossamer. Onko kokemusta tuulesta ja tai sateesta? Miten helposti pyörittää liepeen alta märkää tupaan. En meinaan ole vielä uskaltanut avotunturiin ottaa, mutta haaveissa olisi...

[malva]

Makasiinin ahkiosta: pohjaan tarttee tosiaan laittaa a) vahvennusta ja b) köliä. Entäs jos laittais pätkät vanhoista luistelusuksista?

Aisat on mietintämyssyssä. Ahkion, tai puhuttakoon pulkasta, materiaali on jokseenkin kevyttä. Pelkona on sen murtuminen tiukissa tilanteissa. Esimerkiksi kun pulkka on täysi = raskas, voi kuulua räsähdys, kun aisan kiinnityskohta pulkasta irtoaa. Luulisin, että vaaraa on suurempi, jos aisat ovat jäykät.

En ole vetänyt kuin rottinkiaisalla varustettua ahkiota, ja se systeemi tuntui hyvältä. Rottinkiaisa oli joustava ja toisaalta jäykkä; tarvittaessa alamäessä aisan saattoi kääntää luokille ja ahkio kulki rinnalla.
Joustavammat (kuin alumiini tai rottinki) aisat mukailisivat varmaankin paremmin pulkan liikkeita vetäjän suhteen ja vaarallista kiertovoimaa, mikä kohdistuisi pulkkaan aisojen kiinnityskohtiin, ei syntyisi.

Joten ehkä letkua/sähköputkea(?) ja aisat suorina vetovyöhön.

Gossamerin sain synttärilahjaksi 2006. Lapin reissuilla se on ollut mukana ukk-puistossa kesäkuulta syyskuulle. Tuulessa ja sateessa on toiminut oikein hyvin. Ensimmäinen pystytys on aina sitä muistelemista, että miten se nyt parhaiten tapahtuikaan, mutta sitten seuraavina kertoina sujuu kuin luomisen työ.

Avotunturissa en ole yöpynyt, mutta jos maata on alla sen verran, että tikut saa maahan, niin eiköhön onnistu sielläkin.

Liepeitten alta ei tule mitään sisään, mutta päälli- ja sisäteltan suhdetta jalkopäässä en oikein ymmärrä. Päällitelttahan ei täysin yllä sisäteltan päällä siellä. Liittyisköhön jotenkin tuuletukseen?!

Tämä ei kyllä ole mitenkään häirinnyt meidän telttailuamme. Jalkopää on matala ja kaukana pääpuolesta, että se ei meillä mitenkään ole käytössä.

Teltta on pieni ja absidi minimaalinen (jalkineet saa siihen suojaan), mutta keveys ja helppous tekevät siitä ideaalin minulle.

[Aihki]

--

[Aihki]

--

[malva]

Joo oon törmännyt tuohon ahkion teko-ohjeeseen jossain - taisi olla ainakin eräkulkurin viesteissä.

Miksi aisat ristiin, mikä on perustelu?

[Pepi]

Miksi aisat ristiin, mikä on perustelu?

Ohjausgeometria. Ahkio seuraa kaarteessa helpommin hiihtäjän latua oikaisematta. Jos kulkuvastus nousee todella kovaksi, ristiaisainenkin kyllä oikoo väkisin repiessä. Toisaalta ristiaisoilla ei pysty pitämään pulkkaa väkisin pystyssä, mutta siihen pitää suorienkin aisojen olla melko jäykät ja H-tuetut keskeltä. Tuo H-aisa hilitsee ahkion sivuluisua jyrkässä sivurinteessä kovalla hangella ja siksi monet pitävät sitä avotunturissa parempana.

[malva]

Tartteepa jatkaa mietiskelyä ahkion rakentelussa . . . Kiitokset tähän mennessä saamistani ohjeista!

[Mr_C]

Avotunturissahan ei tarvitse niin paljoa pujotellakaan, kuin jossain puuston seassa hiihtäessä. Siksi Fjellpulken tekee ahkiot niillä H-aisoilla, kun ahkiot on suunniteltu enemmän avotunturikäyttöön.
Savotta taas on suunniteltu suomalaiseen metsähiihtoon ja enemmän pujoteltavaksi. Siksi ne ristikkäisaisat.

Näin olemattomalla talvikokemuksella, johon sisältyy ahkiotietoa vain luettuna.

[Eräkulkuri]

Kävin siis katsastamassa 60 cm leveän ahkion makasiinissa - kukaan ei sitä vielä ehtinyt tyrmätä!? Ahkio on tarkoitettu lähinnä puun kuljetukseen ja jäälle. Ajattelin vain, että kun se on niin leveä, niiin se kulkisi painuneenkin ladun päällä. Ja leveytensä ansiosta tavarat ei nostas sitä kovin korkeaksi. Tyrmäisittekö tällaisen virityksen?

Ahkio, jonka leveys on 60 cm toimii hyvin kantavalla hangella ja kelkkauralla. Se on myös vakaa kaltevassa rinteessä eikä kaadu kovin helposti. Pehmeällä lumella ja latu-uralla se on raskas vedettävä ja pyrkii usein kallistumaan toiselle kyljelleen. Pitkä ja kapea ahkio kulkee parhaiten upottavassa umpihangessa ja syvässä latu-urassa. Omien kokemusteni mukaan suhteellisen jäykät ristikkäiset tai kolmion muodostavat aisat estävät parhaiten ahkion sooloilun ja pakottavat sen nöyrästi seuraamaan hiihtäjän jälkeä. Tässä muutamia vinkkejä ahkion suunnitteluun.

Asiaa ei kuitenkaan kannata tehdä liian vaikeaksi. Pulkkaahan voi vetää vaikka köydellä, mutta jatkuva nykiminen ja laskuissa kintuille tuleminen alkaa pitkän päälle ärsyttämään. Tässäkin asiassa käytäntö eli eräelämä opettaa.

[Eräkulkuri]

Eräs yksinkertainen idea, joka on itselläni jäänyt vain ajatuksen asteelle, on liittää kaksi tavallista lastenpulkkaa peräkkäin ikään kuin rekan perävaunuksi. Etummaiseen pulkkaan normaalit vetoaisat lantiovyöllä ja peräpulkka kuten junan vaunu etummaiseen. Pulkat olisi helppo kuljettaa matkalla sisäkkäin eikä painoa paljon kerry, vaikka pulkat vahvistaisikin reunalistoilla ja jäykistäisi keulan esim. vanerilevyllä. Ainakin Sarviksen pulkkaa on saatavana valmiina metallijalaksin vahvistettuna.

Mitäs sanotte, ei ainakaan hinta päätä huimaa?

[abumatic]

Olen nähnyt Yliperällä tuolla periaattella tehdyn ahkiovirityksen, paitsi että pulkat olivat tukevampaa mustaa muovia, ehkä pilkkipulkkia. Sehän meni kuin paraskin kärmes mutkissa! Perässä roikkuva pulkka ehkä kannattaisi kiinnittää keskeltä yhdellä lyhyellä nivelletyllä putkella vetopulkkaan.

[Ursus]

Heh heh :)
Ehkä elämäni parhaat naurut nauroin 1990-luvun alkupuolella Tuiskukurussa, kun kaksi Etelä-Pohjalaista kaverusta tuli tuollaisten sarviksen pulkista tekemiensä nuppi-perävaunu yhdistelmäahkioiden kanssa alamäkeä. Hauskaa oli miehillä itselläänkin kertoessaan komelluksistaan alamäissä. Ei tosiaan toiminut alamäessä siis. Tasaisella ja ylämäessä kyllä toimi. Alamäessä perävaunu työnsi atummaista ahkiota sivuun ja pyrki jopa etummaisen pulkan rinnalle - ja koko komeus meni ja vei miehenkin mukanaan. Tuollainen kokemus oli miehillä, jotka naurussa suin kokemustaan kertoivat ja hauskuuttivat muitakin.
Omassa ähkiössäni on H-mallinen vetojärjestelmä, mutta joustoa on ahkion päässä, johon H on kiinnitetty sopivan kireälle laitetuilla hihnoilla. H on alumiininen vanhasta koulurepusta läytynyt repun ryhtiä parantanut yläkaari. Vetoaisoina on kaksinkertainen sähköasennusputki, jonka sisällä kulkee naru. Sen voisi muuten korvata vaijerillakin. Helppo tehdä kun minäkin osasin :)

Jos nuo monitaitoiset teeseitse-rekka-ahkiomiehet lukevat viestini, niin tässä terveiset ja kiitokset mukavasta seurasta Tuiskukurussa.

[Eräkulkuri]

Luulisin, että toimii alamäessä ja etenkin mutkissa kuten ABU kertoi, jos pulkat kiinnitetään toisiinsa esim. sopivalla hakasysteemillä tai nivelellä. Olen minäkin nähnyt tuollaisen Ursuksen kuvaileman naruvirityksen ja huonoltahan se meno vaikutti. Siitä muuten sainkin koko idean tähän.

[PPP]

Mennään jo kyllä alkuperäisestä aiheesta pahasti sivuun, mutta ahkioista riittää näköjään keskustelua. Tuossa pariahkiossa on jotakin ajatusta silloin kun on paljon tavaraa vedettävänä. Malli pitää ottaa hevosen parireestä. olen itse ollut mukana ajettaessa tällaisella rekipelillä ja olen usein ihaillut sitä tekniikkaa millä reki on tehty ja sitä miten hyvin se toimii erilaisissa olosuhteissa. Eli edessä jäykät aisat jotka kääntävät keulaa, mutta eivät saa päästää reen (ahkion) keulaa missään tilanteessa puun taakse.
Taka reessä ristikkäiset aisat, jotka ohjaavat sen kulkemaan etureen tekemää jälkeä.
Mutta tähän tarvitaan sitten takkaporo vetämään.