Porolaitumet

[Ursus]

Jäkälä on porojen talviravintoa. Kesäisin ne syövät kaikenlaista vihreää ja mielellään mm raatetta. Kyse on siis ennen muuta porokannan talvikauden liian runsaasta kannasta. Talvikautinen ylilaidunnus on ollut tiedossa jo vuosia, mutta siihen ei tunnuta saatavan päätöstä edes valtion omistamillöa mailla.

[amatööri]

Eikös tuosta Mallan luonnonpuiston luvattomasta laidunnuksestakin ole ollut vääntöä vuosikausia mutta mitään ei tapahdu vaikka poroisäntiä on patisteltu korjaamaan tilanne.

Joskus aiemmin luin juttua jäkälätutkimuksesta Venäjän puolella.Siellä oli jäkälää 15 000 kg/hehtaarilla eikä poroja lainkaan.

[Ursus]

Lukuporojen määrän vähentäminen torpataan viimeisessä hädässä alkuperäisasukkaiden eli saamelaisten perinteiseen oikeuteen harjoittaa porotaloutta.
En vastusta porotaloutta! Senkin, erityisesti siitä luonnontaloutena puhuttuna, tulisi perustua kestävään luonnonvarojen käyttöön. Olisiko yksi keino rajata porojen laidunnusoikeus vain niille, joilla on saamelaisidentitetti äänioikeuksineen.

[mettäantero]

Jatkan vielä hieman edellä mainitsemastani Timo Helteen kirjoituksesta poimittua tietämystä. Metlan tekemien valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) kasvillisuustutkimusten mukaan poronjäkälän keskipeittävyys pieneni myös poronhoitoalueen eteläpuolella, siis maan eteläpuoliskossa 57 prosentilla ja peittävyys esiintymisruuduilla 67 prosentilla vuosien 1951-53 ja 1995 välillä. Samalla ajanjaksolla Kainuussa ja Pohjanmaalla poronhoitoalueeseen rajoittuvalla (ei poroja) alueella poronjäkälien peittävyys puolittui. Syitä pähkäillään.

[luuppi]

Ursus, olen joskus samaa miettinyt. Toisaalta tuo mettaanteron poiminta kommenttisi alle laittaa viela miettimaan.

Paljonkohan poronhoitoalue tuolla konstilla supistuisi kohti pohjoista?

[mettäantero]

Poronhoitoa säätelee Suomen eduskunnan säätämä poronhoitolaki.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1990/19900848

Tässä muutamia keskeisiä kohtia laista. "Poronhoitoa saadaan tässä laissa säädetyin rajoituksin harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta. Poroja saavat omistaa vain poronhoitoalueella asuvat Suomen kansalaiset ja paliskunnat. Kuultuaan Paliskuntain yhdistystä ja maataloustuottajain liittoja maa- ja metsätalousministeriö määrää kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, kuinka monta eloporoa paliskunta saa alueellaan vuosittain pitää ja kuinka monta tällaista poroa paliskunnan osakas saa enintään omistaa. Erityisestä syystä maa- ja metsätalousministeriö voi muuttaa tästä annettua päätöstä kymmenvuotiskauden kuluessakin." Keskeisin sylttytehdas on siis MMM.

Ruotsissa ja Norjassa poronhoito on saamelaisten yksinoikeus.

[Pepi]

Jatkan vielä hieman edellä mainitsemastani Timo Helteen kirjoituksesta poimittua tietämystä. Metlan tekemien valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) kasvillisuustutkimusten mukaan poronjäkälän keskipeittävyys pieneni myös poronhoitoalueen eteläpuolella, siis maan eteläpuoliskossa 57 prosentilla ja peittävyys esiintymisruuduilla 67 prosentilla vuosien 1951-53 ja 1995 välillä. Samalla ajanjaksolla Kainuussa ja Pohjanmaalla poronhoitoalueeseen rajoittuvalla (ei poroja) alueella poronjäkälien peittävyys puolittui. Syitä pähkäillään.

Epäilen liikenteen typpikuormitusta, joka on heikentänyt jäkälän kilpailukykyä sammaliin nähden.

[mettäantero]

Syyksi poronjäkälien taantumiseen maan eteläpuoliskolla on tutkimuksissa esitetty metsäpalojen vähenemistä, tallaantumista ja mahdollisesti myös ilmansaasteita, kuten Pepi edellä epäili.

Poronjäkälät ovat valonsuosijoita, jotka saavuttavat maksimirunsautensa valoisissa jo väljentyneissä metsissä ja jotka häviävät muille pohja- ja kentäkerroksen kasvillisuudelle kun varjostus lisääntyy. Varjostus on yhteydessä puuston tiheyteen jota voidaan kuvata puuston pohjapinta-alalla. Se kasvoikin VMI:n mukaan vuosien 1951-53 ja 1992-94 välillä maan eteläpuoliskolla keskimäärin 37 % ja laajoilla alueilla jopa 50 %.

Intensiivistä metsätaloutta on harjoitettu myös Pohjois-Suomessa, joten vastaavat metsikkörakenteen muutokset ovat ilmeisiä myös poronhoitoalueella. Metlan tutkijat arvelevatkin työraportissaan, että "on selvää, että metsätalous ja porojen laiduntaminen erikseen ja yhdessä vaikuttavat jäkälätunnuksiin, mutta päätekijää ja joskus vaikutuksen suuntaakin on vaikea osoittaa".

[Hanu]

Eipä tuolla ylälapissa metsätaloudella vaikutusta enää käytännössä ole. Suurin tekijä on kyllä laidunnus. Ja moni jäkäläkangas palaisi luonnon kiertokulussa aika useinkin, mitä nyt ei tee. Toki hakkuilla on vaikutuksensa Sodankylän korkeuksilla.

Saariselällä kun katselee Venäjälle, niin rajan kyllä huomaa selvästi. Olisihan se hienoa, joskus kulkea jäkälikössäkin... Mutta paikalliset eläkööt tavallaan ja minä vieraana kunnioitan sitä, vaikka harmittelenkin...

[luuppi]

Kylla jakalikkoa loytyy, taytyy vain etsia Oulu-joen etelapuolelta.

Metsan pohjapinta-alan lisaantymista vastaan Lapissa aikoinaan latvametsien avohakkuut olivat oikea tehoisku. Tuskin siita mitaan hyvaa seurasi, uusiutuminen jai kai monessa paikkaa tapahtumatta? No, silloin ei ollut lakia ymparistorikoksestaymparistorikoksesta, oiskohan nykyisessakin valtio immuuni osapuoli.

[mettäantero]

^^
Koko poronhoitoalueen kattavassa tarkastelussa (tutkimuksissa) kävi ilmi, että 1970-luvun lopun ja 2000-luvun alun välillä poronjäkäläbiomassa pysyi ennallaan Enontekiöllä ja Utsjoella, puolittui Inarissa ja etelämpänä väheneminen oli vielä jyrkempää. Tämä käy yksiin näillä eri alueilla harjoitetun metsätalouden intensiteetin kanssa. Nämä tiedot ovat Metlan tutkimuksista.

[Pepi]

^ Eihän siellä pohjoisessa ollut enää mistä vähentyä.

[mettäantero]

^
Toki näinkin voi ajatella.
Se taas johtaa ajatukseen, että porot elivät Enontekiöllä ja Utsjoella tuolloin (1970-luvun lopulla ja myös kaikkina myöhempinä tutkimusvuosina) talven yli pelkän ruokinnan varassa , koska jäkälää ei ollut tarjolla lainkaan?

Tutkimuksessahan todetaan, että "poronjäkäläbiomassa pysyi ennallaan", joten laitumet tuottivat jäkälää saman verran kuin sitä kulutettiin vuosittain. Muualla jäkälävarat sensijaan hupenivat puoleen tarkasteluajanjaksolla... siis oli olemassa toinenkin heikentymistä selittävä tekijä etelämpänä... metsätalous.

En todellakaan yritä missään tapauksessa kiistää sitä, että poromäärät ovat olleet laidunten tuottokykyyn nähden liian suuria koko poronhoitoalueella jo pitkään. Sehän on fakta. Vastuu tästä kuitenkin kuuluu mömmölälle (MMM), jolle poronhoitolaki osoittaa (velvoittaa) oikean poroluvun määräämisen. Mutta onko MMM:llä halua, siinä onkin koko villakoiran ydin. Luonnonarvot (jäkälät), siis "viherpiipertäminen" ei paljon mömmölää kiinnosta.

[Pepi]

Kiinnostavaa sen sijaan luulisi olevan ajatuksen: vähemmän poronomistajia -> vähemmän poroja -> rajallisten resurssien helpompi hyödyntäminen -> parempi tuottavuus.

Siis tuotannon kokonaismäärän alentaminen toiminnan laadun parantamiseksi. Lopun porukan pitäisi sitten tehdä jotakin muuta, tuottavampaa. Voin hyvin kuvitella, kenelle ajatuksen myyminen olisi vaikeaa.

[mettäantero]

^
Juuri näin.
Ja vielä jos lain mukaan mentäisiin (lakihan antaa MMM:lle mahdollisuuden määrätä vain eloporoluvun): vähemmän poroja -> vähemmän poronomistajia-> rajallisten resurssien helpompi hyödyntäminen -> parempi tuottavuus.

"Siis tuotannon kokonaismäärän alentaminen toiminnan laadun parantamiseksi", kuten sanot

...ja luonto kiittää