Porolaitumet

[Masamu]

Keinoruokinnasta on meneillään tutkimus:http://www.arcticcentre.org/?deptid=26101#suomeksi.
Tosin se antaa vastauksia vasta muutaman vuoden päästä.

[Toni]

Iso kiitos.
Tämä tutkimus hanke kuulostaa mielenkiintoiselta.
Varsinkin sen monitieteisyys. Se toki voisi olla vieläkin laajempi.
Mut laitan sen mieluusti korvantaakse seurattavaksi.

Projektista tulee mieleen hiljan käymäni,varhainen maatalous suomessa seminaari:
http://www.sarka.fi/index.asp?yv=5&av=26&as=386&kieli=1

[soas]

Metsä on luonnottoman näköistä ilman jäkälää, poronhoitoa olisi jotenkin rajattava että edes osa kairoista säilyisi luonnollisena.

[tapani vaeltaja]

xxx

[soas]

"Luonnollinen" on sitä, että edes jossain näkee jäkälää, vaikka jäkälätyypin kankaalla, eikö sinusta?

[Tervasuo]

Metsä on luonnottoman näköistä ilman jäkälää, poronhoitoa olisi jotenkin rajattava että edes osa kairoista säilyisi luonnollisena.

Mikäli vuodet muuttuvat lämpimämmiksi, puuraja siirtyy pohjoisemmaksi ja jäkälät korvautuvat vähitellen uusilla putkilokasveilla. Vaan hidashan se tämäkin rosessi on, jos on tullakseen.

[Pepi]

Kun metsätyyppi on sopiva, täällä maan eteläosissa näkee runsaammin poronjäkälää kuin poronhoitoalueella missään. Ilmaston lämpeneminen tuskin kovin äkkiä vie elinmahdollisuuksia Lapin jäkäliltä.

Hidaskasvuisen jäkälän pahin kiusa on laidunnus, toiseksi pahin tallaaminen. Jollei koko maaston tuhoamista oteta lukuun.

[NGC223]

Ensin tapettiin luonnonvaraiset peurat sukupuuttoon, sitten alkoi porotalous, kun piti alkaa maksamaan veroa. Siitä se sitten kärjistettynä lähti. Poroja on pidetty iät ajat, mutta porotaloutta ei ole ollut kuin satakunta vuotta ja se kyllä näkyy. Pahinta on kun tätä hulluutta ajetaan Kainuuseen saakka.

Samaa kehitysmaa Suomen laulua lauletaan ja yritetään luoda elinkeinoja alueille, joita ei kannata asuttaa lainkaan. Jokainen euro mikä Kainuun takamaille ja Lappiin kaadetaan menee hukkaan. Aivan kuten on mennyt siitä saakka kunnes sotien jälkeen alettiin Lappia ja Kainuuta asuttamaan uudelleen. On kaiken maailman lainoja ja pientiloja laiteltu, aikoinaan sitten seiskyt luvulla lähti kymmenet tuhannet ruotsiin ja etelään kun huomattiin että eihän Lapissa kannata mikään.

Ihmiskunta kaupungistuu, on järjetöntä taistella sitä vastaan. On parempi pistää ihmiset kaupunkeihin ja jättää ulkopuoliset alueet luonnolle, virkistyskäyttöön retkeilymaina ja raaka-aineiden hankintaan.

Muu Suomi elättää nämä peräkylät, ja vuodesta toiseen sitä vaan maksellaan ihan turhan takia.

[Long Nose]

Ensin tapettiin luonnonvaraiset peurat sukupuuttoon, sitten alkoi porotalous, kun piti alkaa maksamaan veroa. Siitä se sitten kärjistettynä lähti. Poroja on pidetty iät ajat, mutta porotaloutta ei ole ollut kuin satakunta vuotta ja se kyllä näkyy. Pahinta on kun tätä hulluutta ajetaan Kainuuseen saakka.

Samaa kehitysmaa Suomen laulua lauletaan ja yritetään luoda elinkeinoja alueille, joita ei kannata asuttaa lainkaan. Jokainen euro mikä Kainuun takamaille ja Lappiin kaadetaan menee hukkaan. Aivan kuten on mennyt siitä saakka kunnes sotien jälkeen alettiin Lappia ja Kainuuta asuttamaan uudelleen. On kaiken maailman lainoja ja pientiloja laiteltu, aikoinaan sitten seiskyt luvulla lähti kymmenet tuhannet ruotsiin ja etelään kun huomattiin että eihän Lapissa kannata mikään.

Ihmiskunta kaupungistuu, on järjetöntä taistella sitä vastaan. On parempi pistää ihmiset kaupunkeihin ja jättää ulkopuoliset alueet luonnolle, virkistyskäyttöön retkeilymaina ja raaka-aineiden hankintaan.

Muu Suomi elättää nämä peräkylät, ja vuodesta toiseen sitä vaan maksellaan ihan turhan takia.

Eiköhän se oloe päinvastoin?
Jokainen €uro joka täältä menee kehäkolmosen sisäpuolelle on mennyt totaalisesti hukkaan.

http://velkakello.fi/

Ihmiskunta urbanisoituu/slummiutuu
Ja urbanisoitumisen lieveilmiönä on asunnottomat, joita maalta ei ole löydettävissä.

[tapani vaeltaja]

xxx

[hannes]

NGK:lla on tulppa kastunut, jaa sori, se olikin NGC223.
Rintamaiden luonnonvaroilla kehäkolmonenkin porskuttaa!

[sepe]

http://www.hs.fi/kotimaa/a1416715302847

Tuo Kettukosken jälkeisen metsikön jäkälikkö on todella komea. Sen nähneenä on helppo uskoa uutista.

[omat polut]

Miten niin uskoa, asiahan on ollut päivänselvä viimeiset 30 vuotta, törkeää ylilaidunnusta, kehitysmaameininkiä.

[sepe]

En osaa ottaa kantaa kuinka kauan tilanne on ollut se mikä on, mutta eipä tämä minullekaan uutena tietona tullut. Valitettavasti ei näytä olevan tietoa paremmasta.

[mettäantero]

Nuo jäkälän määrän vähenemisen syyt eivät ole aivan niin yksiselitteisiä kuten tuosta FT Mauri Niemisen haastattelusta ensiksi maallikko voisi luulla. Poroja on tietenkin liikaa laitumiin/laidunten kuntoon nähden (keinoruokinta pitää yllä ylisuurta kantaa), se on fakta ja tietenkin vaikea asia poronomistajille....mutta.

FT Timo Helle kirjoittaa asiasta Lapin Tutkimusseuran julkaisussa "Lokka muutosten näyttämönä" sivulla 82-94 (v. 2011) mielenkiintoisia ajatuksia porojen laitumista. Tutkimusten mukaan jäkälalaidunta kohti laskettu porotiheys selittää kuitenkin vain vähän yli puolet paliskuntien välisestä vaihtelusta jäkälälaidunten keskimääräisessä jäkäläbiomassassa (kg/ha). Metsätalous on nimittäin kiistatta vaikuttanut poronhoitoalueella metsien jäkälän tuotantoon kielteisesti. Esim. nuorten ja varttuneiden metsien ero poronjäkälän runsaudessa tuli selvästi esiin talvilaiduntutkimuksissa. Esim. Kemin-Sompion ja Pohjois-Sallan paliskunnissa kuivahkojen kankaiden varttuneissa metsissä jäkäläbiomassat olivat 29 % suuremmat kuin nuorissa metsissä ja kuivien kankaiden varttuneissa metsissä jäkäläbiomassat olivat 44 % suuremmat kuin nuorissa metsissä. Esimerkiksi avohakkuu muuttaa mikroilmaston entistä kuivemmaksi, mikä hidastaa jäkälän kasvua, sillä se yhteyttää ainoastaan kosteana. Avohakkuu voi myös muuttaa entisen talvilaitumen kesälaitumeksi, jolloin jäkälä kärsii.

Koska poronjäkälät ovat vähentyneet myös muista syistä (metsätalous) kuin laidunnuksesta johtuen, kutakuinkin entisen suuruiset poromäärät ovat siksi nopeuttaneet laidunten kulumista. Metsätalouden porolaitumille aiheuttamalle haitalle ei mitään enää valitettavasti mahda, siis ainoa keino on vähentää porojen määrää. Edellä kerrotuista syistä johtuen Metsähallitus päättikin mm. vuonna 2009 siirtää Keski-Lapissa 20700 ha metsämaata pysyvästi talouskäytön ulkopuolelle ja käsittääkseni lisää säästöalueita on tulossa.