Porolaitumet

[issuj]

Olen katsellut mökin pihassa, että luppo on hävinnyt puiden alaosista aina tuonne 1,5-2m korkeuteen saakka, eli sinne mihin porot hangen päältä yltää. Luppohan on talvella tärkeä osa porojen ravintoa. Eipä siellä paljon jäkälääkään näy ja jopa terassin reunalle jäänyt voileipä lähti poron mukaan. Ei minua haittaa niin pitkään, kun eivät vielä saunaoluita käy juomassa .Mutta kyllä se porojen kuluttava vaikutus tosiaankin näkyy selvästi maastossa. Ja tämä siis tuolla Enontekiöllä.

[issuj]

Pitää tuohon lisätä vielä, että oma tarkastelujaksoni on senverran lyhyt. etten mihinkään pitkäaikaisempiin laajempiin muutoksiin osaa ottaa kantaa.

[Ulda]

Esimerkiksi Sallivaaran paliskunnassa hakkuut ovat minimaalisia, silti laitumet on kaluttu. Mikä olisi oikeudenmukainen ratkaisu tässä palkisessa?

Heh, sinäkään et sitten tiennyt vastausta kysymykseen. Olisko se sitten hakkuiden jatkaminen ja poromäärien pienentäminen?

[Ulda]

Käsittääkseni porojen lukumäärä on tällä hetkellä merkittävästi suurempi kuin ennen.

Tämä ei oikein pidä paikkaansa. Poromäärät kävivät huipussa 80-90-lukujen taitteessa, kun lihan ostajia oli Tsernobylin jälkeen vähän heikosti ja yksi merkittävä lihanostaja meni konkurssiin. Nykyään määrät ovat Pohjois-Lapissa selvästi pienemmät ja suurin piirtein samaa luokkaa kuin 100 vuotta sitten. Notkahduksia poromäärissä oli sotien aikana ja jälkeen (kun poromiehet sotimassa tai evakossa) sekä 70-luvun alussa katovuosien takia. Näitä notkahduksia käytetään tavanomaisesti hyväksi moralisoidessa poronhoidon epäekologisudesta.

Minun näkemykseni mukaan porotalous on varsin merkittävä luontoon jälkien jättäjä tänä päivänä Ylälapissa. Huomioiden kaikki porotalouteen liittyvät toimet.

Varmaan on merkittävin osatekijä, jos puhutaan jäkäliköistä, varvuista, koivikoiden uusiutumisesta ja lupon määrästä alaoksilla. Tässä ei kuitenkaan sovi unohtaa, että metsätalous muuttaa luontoa sadoiksi vuosiksi merkittävästi ja poronhoidon vaikutukset näkyvät jäkälissä ja varvuissa vain 2 - 10 vuotta.

[seppo]

Enontekiön lupon määrästä on Mattilan tutkimuksessa päinvastainen väite, eli sen määrä olisi lisääntynyt vuodesta 1978 vuoteen 2004. Mattila edelleen toteaa s.39, että "suhteellinen laiduntilanne on selvästi paras Näkkälän paliskunnassa".

[Orbus]

Enontekiön lupon määrästä on Mattilan tutkimuksessa päinvastainen väite, eli sen määrä olisi lisääntynyt vuodesta 1978 vuoteen 2004. Mattila edelleen toteaa s.39, että "suhteellinen laiduntilanne on selvästi paras Näkkälän paliskunnassa".

Haltilla luppo on kadonnut kokonaan. Poroja siellä sen sijaan on. 1 + 1 = 2.

[Ulda]

Enontekiön lupon määrästä on Mattilan tutkimuksessa päinvastainen väite, eli sen määrä olisi lisääntynyt vuodesta 1978 vuoteen 2004. Mattila edelleen toteaa s.39, että "suhteellinen laiduntilanne on selvästi paras Näkkälän paliskunnassa".

Haltilla luppo on kadonnut kokonaan. Poroja siellä sen sijaan on. 1 + 1 = 2.

Huuaa! Pitääpä mennä joskus ihastelemaan Haltin kalutut luppolaitumet!

[varg62]

poroja vähentää eu-direktiivit ja kuulemma ens vuonna taas joudutaan vähentään niitä.Kaikki puhuu vain mitä porot tekee hienoille tuntureille,mutta pitää muistaa,jotta turvesuot ja kotieläimet ja niiden rehuntuotanto sekä kasvatus saastuttaa tuhansia kertoja enemmän suomen vesistöjä esimerkiksi.Suomessa kohta pulaa "puhtaasta"vedestä joka ei ole rehevöitymisen pilaamaa.Oli juttu tv:ssä muutama viikko sitten siitäkin jos aikaa seuraa.

[seppo]

Haltin suunnassa on (ollut) ilmeisesti rakkaluppoa - tai vihertunturiluppoa.

Hans Martin Jahnsin kirjan "Sanikkaiset, sammalet, jäkälät" (suomenkielinen laitos Otava 1988) mukaan vihertunturiluppo tai tummatunturiluppo tai rakkaluppo on kasvutapansa puolesta helposti sekotettavissa erilaisiin okajäkäliin.

Korpiluppo on kuusikoissa kasvava parta, samoin kuin useat naavat, esimerkiksi riippunaava.

[Ulda]

Haltin suunnassa on (ollut) ilmeisesti rakkaluppoa - tai vihertunturiluppoa.

Hans Martin Jahnsin kirjan "Sanikkaiset, sammalet, jäkälät" (suomenkielinen laitos Otava 1988) mukaan vihertunturiluppo tai tummatunturiluppo tai rakkaluppo on kasvutapansa puolesta helposti sekotettavissa erilaisiin okajäkäliin.

Korpiluppo on kuusikoissa kasvava parta, samoin kuin useat naavat, esimerkiksi riippunaava.

No huh! Nyt tuli uutta tietoa! Enpä tosiaan tiennyt, että rakassa voi kasvaa luppoa. En ole Käsivarressa liikkunut autolla lukuunottamatta enkä Inarin suunnalla ole tuollaista nähnyt...

[Orbus]

Haltin suunnassa on (ollut) ilmeisesti rakkaluppoa - tai vihertunturiluppoa.

Hans Martin Jahnsin kirjan "Sanikkaiset, sammalet, jäkälät" (suomenkielinen laitos Otava 1988) mukaan vihertunturiluppo tai tummatunturiluppo tai rakkaluppo on kasvutapansa puolesta helposti sekotettavissa erilaisiin okajäkäliin.

Korpiluppo on kuusikoissa kasvava parta, samoin kuin useat naavat, esimerkiksi riippunaava.

En tiennyt muuta luppoa olevankaan kuin kuusissa kasvava korpiluppo, ennen kuin luin tuon Sepon viestin. Siten aiempi viestini lupon loppumisesta Haltilla joutuu uuteen valoon, se ei ehkä pidäkään paikkansa.

[Toni]

Vääntö senkuin vain jatkuu,ylen dissauksista huolimatta.
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/02 ... 33982.html

[Napakettu]

Miten muuten erotatte lupon ja naavan?
Vihje: L L , N M V N. Koska joukossa on (tietenkin) saivartelijoita niin heille: L L , N MV N.

[Hanu]

Käsittääkseni porojen lukumäärä on tällä hetkellä merkittävästi suurempi kuin ennen.

Tämä ei oikein pidä paikkaansa. Poromäärät kävivät huipussa 80-90-lukujen taitteessa, kun lihan ostajia oli Tsernobylin jälkeen vähän heikosti ja yksi merkittävä lihanostaja meni konkurssiin. Nykyään määrät ovat Pohjois-Lapissa selvästi pienemmät ja suurin piirtein samaa luokkaa kuin 100 vuotta sitten. Notkahduksia poromäärissä oli sotien aikana ja jälkeen (kun poromiehet sotimassa tai evakossa) sekä 70-luvun alussa katovuosien takia. Näitä notkahduksia käytetään tavanomaisesti hyväksi moralisoidessa poronhoidon epäekologisudesta.

Minun näkemykseni mukaan porotalous on varsin merkittävä luontoon jälkien jättäjä tänä päivänä Ylälapissa. Huomioiden kaikki porotalouteen liittyvät toimet.

Varmaan on merkittävin osatekijä, jos puhutaan jäkäliköistä, varvuista, koivikoiden uusiutumisesta ja lupon määrästä alaoksilla. Tässä ei kuitenkaan sovi unohtaa, että metsätalous muuttaa luontoa sadoiksi vuosiksi merkittävästi ja poronhoidon vaikutukset näkyvät jäkälissä ja varvuissa vain 2 - 10 vuotta.

Mikä vaikutus luontoon on porotalouden käyttämien moottoriajoneuvojen kautta? Entä paljonko vaikutusta on keinoruokinnalla? Ainakin ravinteita tulee lisää. Saattaako se lisäys rehevöittää maastoa osaltaan, siten että jäkälän elintila vähenee? Edelleenkään en halua olla tuomari tai syyttäjä. Minua kiinnostaa vain totuus asioista, joista vallalla on vahvat mielikuvat.

[Toni]

Keinoruokinta lisää maaperän ravinnetasoja.

Mutta erottaisin mieluusti vielä heinät kuivarehuista. Muualla ja todenäköisesti täysin toisessa biotoopissa kasvatetut heinälajit muuttavat ajan kanssa kasvillisuutta.

Siemenet menevät vahingoittumattomina suoliston läpi, päälle maaperän rikkoontuminen porojen liikkuessa suppeammalla ja rajatummalla alueella, lisättynä maaperän kohonneisiin ravinnepitoisuuksiin. Unohtamatta ilmojen leutoutumista...

Maatalouden puolella tämä on arkifaktaa,
jota säätelee mm.perinnebiotooppi tuki hakemukset.
Eläimille ei saa tuottaa laitumen ulkopuolelta ravintoa juuri näiden: lisääntynyt ravinnekuormitus ja säilytettävälle tai ennallistettavalle alueelle tulevien, uusien kasvilajien invaasioherkkyyden takia.