Foorumin konkariretkeilijät ovat varmaan huomanneet oheisen muutoksen maastossa, mistä on ilmestynyt työraportti. Artikkeli Metsäntutkimuslaitos 4/2008 Sinikka Jortikka:
Sivu1 Sivu2 Sivu3
Porolaitumet
Kiitoksi Vänkälle. Oli mielenkiintoinen artikkeli. En ole itsekään tuohon kankaiden tuoreutumista hoksinut. Viimevuosikymmeninä itseäni eniten mietityttänyt muutos (vanhojen metsien häviämisen ja kalakantojen taantumisen ohella) on ollut tuo puurajan nouseminen. Monilla Itä-Lapin pikkutuntureilla on havaittavissa, että ovat alkaneet metsittymään, joka ilmiö selittyy samoilla tekijöillä, joista artikkelissa kerrotaan.
Olipas mielenkiintoinen artikkeli. Itse en ole tuota tuoreutumista huomannut, kun en ole juuri Keski- ja Etelä-Lapissa kävellyt - lähinnä Pohjois-Lapissa. Siellä ei taas tuon viimeisen sivun kartan mukaan ole juuri muutosta tuoreutumisen suhteen tapahtunut. Lähinnä Inarissa näkyy kova metsien katoaminen.
Luin juu
Luin lehdestä eilen artikkelin. Mielenkiintoista, mutta ei minulle yllättävää. Olen näin päätellyt itsekin. Omakohtaiset kokemukset ei tässä riitä, koska vertailuaikani on liian lyhyt.
Mielestäni tuo porojen keinoruokinnan on pakko näkyä maaston rehevöitymisenä. Luonnostaan ravinteita on niin vähän vapaana, että pienikin lisä näkyy.
Oletteko muuten tietoisia, että samaa metsien rehevöitymistä on havaittu myös etelässä? Etelässä ymmärtääkseni tärkein aiheuttaja on ollut ilman typpilaskeumat. Typpihän on kasvun minimitekijä kangasmailla.
Mielestäni tuo porojen keinoruokinnan on pakko näkyä maaston rehevöitymisenä. Luonnostaan ravinteita on niin vähän vapaana, että pienikin lisä näkyy.
Oletteko muuten tietoisia, että samaa metsien rehevöitymistä on havaittu myös etelässä? Etelässä ymmärtääkseni tärkein aiheuttaja on ollut ilman typpilaskeumat. Typpihän on kasvun minimitekijä kangasmailla.
Oletteko muuten katselleet itänaapurin puolelle esim. Korvatunturin liepeillä? Siellä rinteet ovat kesälläkin valkoiset, jäkälästä, toisin kuin Suomen puolella. No, siellähän ei noita poroja olekaan, ainakaan siinä määrin kuin täällä.
"On aina ollut metsä ja kaira.
Sinne minä olen aina mennyt, kun on ollut vaikeaa.
Sinne minä olen aina mennyt, kun olen ollut onnellinen".
Juhani Valli, 2007
Sinne minä olen aina mennyt, kun on ollut vaikeaa.
Sinne minä olen aina mennyt, kun olen ollut onnellinen".
Juhani Valli, 2007
Olen kulkenut siellä. On se sielläkin jäkälä vähissä hakatuilla alueilla.Luiro kirjoitti:Oletteko muuten katselleet itänaapurin puolelle esim. Korvatunturin liepeillä? Siellä rinteet ovat kesälläkin valkoiset, jäkälästä, toisin kuin Suomen puolella. No, siellähän ei noita poroja olekaan, ainakaan siinä määrin kuin täällä.
Vai mitä tarkoitit?
Re: Luin juu
Pitää varmaan paikkaansa. Parempi olisi, jos poroja ei tarvitsisi ruokkia ja luonnonlaitumet riittäisivät. Hassua vaan, että siellä missä poroja tarhataan ja ruokitaan voimallisesti (Keski- ja Etelä-Lapissa) on myös huonoimmat laitumet... Pohjois-Lapissa ovat porotiheydetkin suuremmat, mutta silti laitumet ovat paremmat.Hanu kirjoitti:Mielestäni tuo porojen keinoruokinnan on pakko näkyä maaston rehevöitymisenä. Luonnostaan ravinteita on niin vähän vapaana, että pienikin lisä näkyy.
Niin ja jäkälätkin ovat vähentyneet roimasti etelässäkin. Olihan tuossa artikkelissa kuva koko Suomesta ja muutos tuoreutumisen suhteen oli selvä myös etelässä.Oletteko muuten tietoisia, että samaa metsien rehevöitymistä on havaittu myös etelässä? Etelässä ymmärtääkseni tärkein aiheuttaja on ollut ilman typpilaskeumat. Typpihän on kasvun minimitekijä kangasmailla.
Juuri tätä tarkoitin, "abu" puki sen vain sanoiksi....abumatic kirjoitti:Luultavasti tarkoittivat, että Suomen puolella porot ovat syöneet jäkälät yhdettömiin, mutta rajan toisella puolella jäkälät ovat säästyneet koska poronhoitoa ei ole. Mikä onkin totta.
"On aina ollut metsä ja kaira.
Sinne minä olen aina mennyt, kun on ollut vaikeaa.
Sinne minä olen aina mennyt, kun olen ollut onnellinen".
Juhani Valli, 2007
Sinne minä olen aina mennyt, kun on ollut vaikeaa.
Sinne minä olen aina mennyt, kun olen ollut onnellinen".
Juhani Valli, 2007
Samaten tunturien rakka ja kalliopinnat ovat huomiota herättävän vihreitä kuten tuossa kuvassa auttavasti näkyy. Etummaiset huiput ovat Suomen puolella, kaksi taaempaa naapurissa.Luiro kirjoitti:Oletteko muuten katselleet itänaapurin puolelle esim. Korvatunturin liepeillä? Siellä rinteet ovat kesälläkin valkoiset, jäkälästä, toisin kuin Suomen puolella. No, siellähän ei noita poroja olekaan, ainakaan siinä määrin kuin täällä.
Porot ilmeisesti hamuavat siis kivenkin pinnasta tuon vihreän littanan jäkälän (tietääkö joku nimen?).
Ja tämä on pelkkä huomio, ei kannanotto porojen määrään.
Porot ovat syöneet jäkälät tuntureilla, mutta se johtuu pitkälti laidunpaineen siirtymisestä sinne. Muualta on laitumia hakattu ja poromääriä yritetty ylläpitää itsepintaisesti siinä määrässä, joka oli ennen hakkuita. Mikä olisi oikeudenmukainen ratkaisu?abumatic kirjoitti:Luultavasti tarkoittivat, että Suomen puolella porot ovat syöneet jäkälät yhdettömiin, mutta rajan toisella puolella jäkälät ovat säästyneet koska poronhoitoa ei ole. Mikä onkin totta.
Käsittääkseni porojen lukumäärä on tällä hetkellä merkittävästi suurempi kuin ennen. Minun näkemykseni mukaan porotalous on varsin merkittävä luontoon jälkien jättäjä tänä päivänä Ylälapissa. Huomioiden kaikki porotalouteen liittyvät toimet.
En siitä halua ketään sen kummemmin tuomita, koska jollakinhan on ihmisten elantonsa hankittava eikä poronhoito taatusti ole helpoin tapa.
En siitä halua ketään sen kummemmin tuomita, koska jollakinhan on ihmisten elantonsa hankittava eikä poronhoito taatusti ole helpoin tapa.