Järvisen Lapponia

[Jänkä Jooseppi]

Itse olen siirtynyt suomupohjista lopullisesti sileään pohjaa jo vuosia sitten. Sileää pohjaa olen keskikohdasta n. metrinmatkalta joskus karhentanut santapaperilla - pitovoide tarttuu ja pysyy paremmin.

Sinänsä en puolusta kumpaakaan mallia paremmaksi kuin toinen. Mutta erilaiset ominaisuudet noissa on. Kyllä se suomu jarruttaa - molempiin suuntiin ja tämä ominaisuus korostuu, mitä kovempi lumi.

Tervavoiteet on kyllä helppoja käyttää, mutta ei ne tahdo pysyä pohjassa. No ehkä pehmeällä uudella lumella pysyy.

Nousukarvat olen korvannut parilla irtoremmillä jotka olen tarvittaessa kietonut suksen ympärille (siihen siteen kohdalle). Voi mennä suorilla suksilla jyrkääkin rinnettä - varsinkin kun on kovalumi (niin kuin nyt paljakassa yleensä tuulen pieksemä tahtoo olla).

Tuo sininen liisteri on hyvä voide, mutta helvetillinen levittää pakkaskelillä. Ensiksikin tuubi on pidettävä paidan sisällä jota saa liisterin ulos ja sitten pitäisi olla vähintään nuotio apuna lämmittämässä kun yrittää tasoitella myrkyn pohjaan. Ja jos yhtään lumi alkaa jauhautua pohjan alla - niin jäätymään tuo tuppaa. Kovilla hangilla olen yleensä liisterin purkilla päälystänyt ja joka taulolla purkkia lisännyt. Ja joskus taukoja on pitänyt pitää usein...

Mutta kyllä hankiaisella on aina leppeämpi hiihtää kuin pohjattomassa umpisessa - vaikka ei suksi ihan pitäisikään.

[Eräkulkuri]

Olen kokeillut vuosien mittaan erilaisia pitopohjia ja sileää suksea sekä erilaisia voitelutapoja. Lopulta olen päätynyt sileän ja hammastetun pitopohjan väliseen kompromissiin hiomalla suksen pohjista suomujen kärjet matalimmiksi ja lisäämällä voitelualaa kuten edellä kerroin.

Monissa muissakin asioissa paras tulos saavutetaan kompromissien ja kokeilujen kautta. Olen hiihtovaelluksillani vetänyt ahkioita ja kantanut rinkkoja, mutta lopulta päätynyt niiden yhdistelmään. Tästäkin olen joskus aiemmin täällä kertonut.

Viime vuosina olen tykästynyt kaarilouteeseen, joka on oikeastaan perinteisen lapinlouteen ja kaariteltan välimuoto.

Goretex- kamppeetkin ovat eräänlainen kompromissi perinteisten hengittävien ja täysin vesitiiviiden varusteiden välillä.

[abumatic]

Tuo sininen liisteri on hyvä voide, mutta helvetillinen levittää pakkaskelillä. Ensiksikin tuubi on pidettävä paidan sisällä jota saa liisterin ulos ja sitten pitäisi olla vähintään nuotio apuna lämmittämässä kun yrittää tasoitella myrkyn pohjaan.

Totta, kun aamulla on pakkasta toistakymmenta astetta, niin sinistä liisteriä ei saa tuubista ulos mitenkään muuten kuin lämmittämällä. Myöskään levitys ei onnistu kuin lämmittämällä. Kaasukolvi on tässä pop

Mutta vinkkinä kolvittomille että jos on rautahankien aika ja korkeapaine pysyvä, niin sininen liisteri kannattaa laittaa ilta-auringon lämmössä. Suksen pohjat kohti aurinkoa, lämpimästä tuubista liisteri lämmeneeseen pohjaan, levittyy helposti. Aamulla pääsee suoraan suksille

[abumatic]

Olen kokeillut vuosien mittaan erilaisia pitopohjia ja sileää suksea sekä erilaisia voitelutapoja. Lopulta olen päätynyt sileän ja hammastetun pitopohjan väliseen kompromissiin hiomalla suksen pohjista suomujen kärjet matalimmiksi ja lisäämällä voitelualaa kuten edellä kerroin.

Toinen vaihtoehto on opetella voitelemaan.

[seppo]

...

Viime vuosina olen tykästynyt kaarilouteeseen, joka on oikeastaan perinteisen lapinlouteen ja kaariteltan välimuoto.

...

Onko kaariloue altis tuulelle? Altiimpi kuin tavallisempi loue? Takaa puhaltava tuuli tuskin aiheuttaa ongelmia, mutta entäpä sivutuuli tai peräti vastatuuli.

[Eräkulkuri]

Kaariloue ei ole niin altis tuulelle, koska sen etuosan lippa kiristetään etuviistoon viritetyillä naruilla maahan. Minulla on käytössä Tatonkan malli, jonka eteen vedettävä hyönteisverkko vaimentaa tuulen vaikutusta. En kuitenkaan lähtisi tämän kanssa avotunturimaastoon.

[99990 Nuorgam]

Onko tämä Tatonka käytössä myös talvireissuilla?

[Eräkulkuri]

Menee jälleen ohi alkuperäisen aiheen, mutta vastaan kun kerran kysytään.


Tatonka-loue on minulla ollut useilla talvisilla metsäretkillä täällä eteläisessä Suomessa ja tosi mukavalta on tuntunut. Mikään ei estäisi sen käyttöä myöskään pohjoisessa, painoa tosin on vajaat kaksi kiloa eli tuplasti perinteiseen lapinlouteeseen verrattuna. Harkinnassa on nyt seuraavalla reissulla sen mukaanotto.

[miqqo]

Minä kun olin jo surrut kuluneita suomuja, bränikät Järviset oli Nikkaluoktaa lähestyessä alla ja viimeiset 15 km tultiin jäistä jokea lasketellen kovassa myötätuulessa. Hei hei suomut...

Mutta nytpä hoksasin täällä että eipä tuo taida ollakaan niin paha juttu. Suomut olikin vaan hidaste Nyt pitovoiteelle pintaa lisää ja tarvittaessa remmit suksen ympäri. Kiitos vaan, ei o enää niin paha mieli

[ele]

Miten kannattaisi suhtautua Lapponioiden irtoavaan pintalaminaattiin? Viime talvena yhden suunnittelemattoman dippauksen jälkeen suksen pinta alkoi irvistää yhdeltä puolelta noin 20 cm:n matkalta kantapään takaa. Luultavasti kunnon suojakelillä olisi ollut sama vaikutus..

Ajattelin kuivattaa sukset kunnolla, mutta nytpä rako on mennyt siksi pahasti umpeen, ettei sinne enää saa mitään tököttiä. Liimausta varten niitä ei viitsi kostuttaa, sillä sisään jäisi turhaa kostetutta, vai jäisikö? Liimaukseen löytyisi esim. puuepoksia, mutta miten saada tavara oikeaan paikkaan? Käyttämällä voimaa ratkenneeseen saumaan? Poraamalla reikiä ja injektoimalla niihin liimaa? Vai riittäisikö ihan pelkkä pinnan lakkaus?

[OS]

Miten kannattaisi suhtautua Lapponioiden irtoavaan pintalaminaattiin?

Mitä materiaalia tuo pintalaminaatti on, luultavasti jotain muovia? Jos on muovia, niin tarttuuko puuepoksi siihen? Itselläni on sama ongelma Lahdenperien kanssa tai oikeastaan vain toisen suksen kanssa. Olen yrittänyt korjailla irtoavia liimauksia uretaaniliimalla, mutta aika huonoin tuloksin. Liima tarttuu kyllä puuosaan, mutta ei muoviin. Onneksi irtoaminen ei ole levinnyt syvemmälle sukseen, vaan jostain syystä siellä liimaukset näyttävät kestävän (toivottavasti).

[ele]

Mitä materiaalia tuo pintalaminaatti on, luultavasti jotain muovia? Jos on muovia, niin tarttuuko puuepoksi siihen? Itselläni on sama ongelma Lahdenperien kanssa tai oikeastaan vain toisen suksen kanssa. Olen yrittänyt korjailla irtoavia liimauksia uretaaniliimalla, mutta aika huonoin tuloksin. Liima tarttuu kyllä puuosaan, mutta ei muoviin. Onneksi irtoaminen ei ole levinnyt syvemmälle sukseen, vaan jostain syystä siellä liimaukset näyttävät kestävän (toivottavasti).

Puulta se näyttää ja kosteudessa käpristyminenkin viittaisi tähän. Puu-muovi -yhdistelmä ois tosiaan ikävämpi korjattava.. Asiantuntevassa liimakaupassa osaavat kyllä antaa suosituksia, mutta pitäisi tietää mitä muovia Lahdenperä käyttää ja hintaa tulee äkkiä suksien verran . Tiedä sit miten näihin paikkauksiin muutenkaan kannattaisi asennoitua, sillä lähtökohtahan on, että suksitehtailija tietää mikä liima toimii ja valmistusvaiheessa olosuhteet voidaan säätää optimaalisiksi. Oon sattunut löytämään itselleni mainiosti sopivan parin, joten ihan suotta niiden ei soisi leviävän lopullisesti..

Millainen rakenne noissa Lapponioissa mahtaa tarkemmin olla? Painosta päätellen sisällä on jonkun sortin kennorakenne, mutta miten leveä toi pohjan ja pinnan väliin jäävä kylkipuu on? Yritin etsiä Järvisen yhteystietoja, mutta huonoin tuloksin.. Täs on varmaan taas joku kaik-tulee-samalt-linjalt-meren-takaa -kuvio..

[IkiHonka]

Yritin etsiä Järvisen yhteystietoja, mutta huonoin tuloksin..

Kokeile soitella tuonne. Nettisivuja ei tosin löydy, enkä tuonne ole ollut yhteydessä, joten en tiedä onko enää firmaa olemassa. Jos soitat, niin kerro miten kävi. Hiukan on kiinnostanut nuo Lapponiat. Mahtaako enää olla tuotannossa.

[Louestaja]

Esko Järvinen Oy, 03-7801345; esko.jarvinen.oy@phnet.fi

[IkiHonka]

Esko Järvinen Oy, 03-7801345; esko.jarvinen.oy@phnet.fi

Eikö tuo laittamani linkki toimikaan kaikilla...?