Ahkion kriittiset mitat

[Eräkulkuri]

Taitaa olla niin, että käsityksemme umpihangesta on Hamalaisen kanssa erilainen. Jos painava ahkio uppoaa lumeen vain muutaman sentin, se ei minun mielestäni ole umpihanki. Voihan se olla, että olen käsitykseni väärässä, kun minusta umpihanki tarkoittaa syvälle ulottuvaa löyhää tai soseutunutta lunta.

[Hamalainen]

Silloin kun ruotsin armeijan ahkiossa on alkuperäinen vaneripohja niin se on aika raskas vetää. Modattu polyeteenipohja tekee siitä kevyen vedettävän ja ei uppoa painavassakaan lastissa kun muutaman sentin. Silloin on hankalampaa jos edellä menevä ahkio on kapea. Kapean ahkion urassa ruotsalaisen nokka viistää jonkun verran reunoja.

[Aaro]

Omaan autooni meni juuri ja juuri kun takapenkit kaatoi, autoni on hieman keskikokoista pidempi farmariauto. Hieman mietin testireissulla pientä lyhentämistäkin juuri kuljetussyistä, mutta alkuun nyt tälläinne pitkä. Voi olla että jos muille tekeminen muodostuu mielekkääksi, teen jossain vaiheessa noin 15 senttiä lyhyemmän muotin katkaisemalla yhden raskaasti laminoidun ahkioaihion, mutta vaivaahan siinäkin on.

Oman kokemukseni pohjalta pikkuhitti suksenpohjamuovilla on riittävän hyvä upottavaan keliin ja tunturiinkin. Ongelma saattaa jossakin tilanteessa olla sen voluumi ja sivuluisu. Pidentäminenhän aiheuttaisi kuljetusongelmia.

Kun katselin norjalaisten menoa Grönlannissa ja napajäätiköllä, niin heillähän oli 2-4 pulkkaa per henkilö. 2 rinnakkain ja 2 peräkkäin = 4, vetivät leijalla ja merijäällä kaksi peräkkäin hiihtäessä. Olen itsekin Itäkairassa nähnyt kaverin, joka veti kolmen pienen Motonet pulkan letkaa, meni näppärästi kuin mato pienten töyssyjen yli. Piti usein leiriä Vongoivanjoen länsipuolella Lihakurun etäläpuolella.

Eli isossa hädässä kohtuukokoisen ahkion perään voisi kytkeä puolipitkän lisäahkion, jonka sitten sopivasti mitoittaen reissun loppuvaiheessa voisi laittaa isomman ahkion sisään, jos ruoka polttoaineet riittävästi vähentyneet.

Kovat jyrkähköt viistot rinteet ei taltu pelkillä jalaksilla. Yksi ratkaisu olisi upottaa jalaksen kylkeen vaikka 4 kpl 20mm pitkää mutteria valuun ja tarvittaessa ruuvata uppokantaruuveilla teräksisen (4 ruuvinreikää jalaksen mutterien kohdissa) evä ( kaarisahanterän tapainen ilman hampaita). Sivuluisuvaarassa evä ruuvataan kiinni ja pois kun ei tarvita. 4 reiän sarjoja voisi olla kaksikin, toinen vähän agressiivempaan asentoon ja toinen kevyempään.

[Micke]

Luulen että jyrkät ja kovat sivurinteet ovat aika marginaalinen ongelma umpihankiahkion käytössä. Toki niitä voi tulla hetkellisesti vastaan, mutta ne ovat sitten niitä hetkiä kun pitää selvitä jollain tavalla tavarat ja kuski ehjänä.

Avotunturiin Pikkuhitti ei itselleni riitä tilavuutensa puolesta ja avotunturissa käytän mielummin suuntavakaampaa ahkiota muutenkin. Tosin tämän talven Pikkuhiteissäkin on mullistava kolmion muotoinen jalas, jonka kai pitäisi olla todella hyvä.

Uusi pitkä Pikkuhitti taitaa olla vajaa 180 senttiä pitkä, noin 20 senttiä vanhaa pidempi.

"Riittävän" hyvä ahkio on helppo tehdä ja niitä "maailman parhaita" mallejakin on varmasti pari tusinaa umpihankeenkin. Hauskaa kuitenkin kokeilla mitä itse saisi aikaan, kun kuntoiluissa haasteiden haku on nyt pois omasta elämästä. Jotain edes puolijärkevää päivähoitoa itselle.....

[Aaro]

No kymmenien vuosien aikana tämmöiset ajatukset ammattisuunnitelijana mieleen ovat tulleet. Näillä siis voisi erottua jollain lailla niistä kaikista muista hyvistä pulkista, joista noin samanlaisella on vaikea erottua ainakaan kaupalliseen tulokseen asti.

Kolmio jalas voisi olla jossain määrin ratkaisu, mutta pureeko riittävän agressiivisesti kovaan pintaan ja jos puree niin lisääkö koko ajan vastusta vaikkei sivupitoa tarvitsekaan.

[Micke]

Nimimerkki Pekka teki muutama vuosisitten vielä konstailemattomia '"perusahkiota", jotka kai oli hyvin pidettyjä käyttäjien keskuudessa, tietystikään valmistusmääristä ei ole itselläni mitään hajua. Täälläkin taitaa kuitenkin olla paljon tyytyväisiä käyttäjiä. Itseasiassa Pekka YV:llä ohjeisti muodoista minuakin, kun tämän projektin noin 2019 aloitin. Jotain niistä neuvoista tähänkin varmasti tarttui ja sitten muutama oma idea lisäksi, joka tosin taitaa löytyä joistain muistakin. Yksi on se, että ahkion jättämä jälki on mukavan hiihdettävä ....

Oma ajankäyttöni tähän tulee olemaan niin rajoitettua, että luulen että valmistuskapasiteetti on hyvin pientä, varsinkin kun kukaan ei tiedä pulkasta mitään, niin kysyntäkin lienee minimaalista. Pääosa 3-vuorotyön vapaa-ajasta on kuitenkin tarkoitus käyttää itse luonnossa. Lähinnä aikaa on työpäivinä näihin hommiin ja jossain 3-4 tunnissa ei paljoa tee. Onneksi tällä ei voi saada itseään konkurssiin....

[Pate Teikka]

Luulen että jyrkät ja kovat sivurinteet ovat aika marginaalinen ongelma umpihankiahkion käytössä. Toki niitä voi tulla hetkellisesti vastaan, mutta ne ovat sitten niitä hetkiä kun pitää selvitä jollain tavalla tavarat ja kuski ehjänä.

Avotunturiin Pikkuhitti ei itselleni riitä tilavuutensa puolesta ja avotunturissa käytän mielummin suuntavakaampaa ahkiota muutenkin. Tosin tämän talven Pikkuhiteissäkin on mullistava kolmion muotoinen jalas, jonka kai pitäisi olla todella hyvä.

Uusi pitkä Pikkuhitti taitaa olla vajaa 180 senttiä pitkä, noin 20 senttiä vanhaa pidempi.

"Riittävän" hyvä ahkio on helppo tehdä ja niitä "maailman parhaita" mallejakin on varmasti pari tusinaa umpihankeenkin. Hauskaa kuitenkin kokeilla mitä itse saisi aikaan, kun kuntoiluissa haasteiden haku on nyt pois omasta elämästä. Jotain edes puolijärkevää päivähoitoa itselle.....

Ilmeisesti Pikkuhitin pitkäversion kolmiojalaksen kärkeen tulee teräs kuten luistimen terä, ehkä muutaman millin korkea? Saattaa olla teräshangella parempi kuin mikään nykyinen ahkio? Pikkuhitin olisin hankkinut jo vuosia sitten, mutta sen tilavuus ei vaan riitä omiin tarpeisiin. Mutta 20cm pitempi voisi riittääkin. Itsellä ei ole kuljetusongelmaa, koska pakun kontti on 2,5m pitkä. HITin sivuilla ei ole pihaustakaan tästä uutuudesta.

[Micke]

Aika tutkan alla HIT on tehnyt tuon pidemmän kehittämistä jo yli 2 vuotta. Luulen että he tulevat myymään sitä jonkin verran, kun Pikkuhitin myynti/tuotanto taitaa olla aika vähäistä, tosin osittain johtunee siitä, että se ei ole heillä hyllytavaraa.

Miten näette umpihangessa ahkion laidan korkeuden? Itse kuvittelisin, että korkeampi laita voisi olla hyväksi, kai laidan kitkakerroin on pienempi, kuin alumiinilistan ja päälikankaan, varsinkin jos päälikangas pullottaa, luulisi korkean laidan olevan selvästi parempi. Laskeskelin että sentti lisää laitaa painaa noin 100g, eli ihan mitättömästi, versus mahdollinen lisä kitka, tai kankaan pulloutuksen aiheuttama leveämpi jälki. Ajattelin että laitan rohkeasti tulevaan laidan korkeudeksi sivulta 20 senttiä, kun umpihanki tässä on ainoastaan tähtäimessä. Perään 22 senttiä korkeutta ja keulan korkeudeksi 30 senttiä.

Mittailin tänään aamulla Kolbman "uutta" ahkiota ja sen mitat olivat identtiset Pikkuhitin kanssa, 36x160 senttiä. Muodossa on jonkin verran eroa, mutta kummatkin toiminevat liki samalla tavalla. Kumppanilla oli tuo Kolbman uusi mukana edellisellä reissulla, joten siihen suuntaan ei ole tarve katsoa. Kulun perusteella kuvittelin leveämmäksi, tosin 20€ viikko vuokralla ei ole myöskään mitään järkeä omistaa ahkiota...

[Eräkulkuri]

Minun mielestäni upottavassa umpihangessa latua puhkovan hiihtäjän ahkion merkittävin mitta on ahkion pohjan leveys jotta se olisi samaa luokkaa kuin hiihtäjän suksien uran leveys. Itse olen tasaleveän ahkion kannalla, mutta pitkällä ahkiolla muumiomalli lienee parempi mutkaisella ladulla. Ylileveä ahkio joutuu auraamaan hankeen leveämmän uran.

[luuppi]

Mielenkiintoinen tuo Mickelta
"Mittailin tänään aamulla Kolbman "uutta" ahkiota ja sen mitat olivat identtiset Pikkuhitin kanssa, 36x160 senttiä. Muodossa on jonkin verran eroa"
kun (olen toki ollut muutanan paivan poissa talta langalta... nimismiehen kanssa taas juttusilla kun jotain ahkiojuttuja jai toteutumatta. En ole mikaan Know-it-all, mutta ehka Besser Wisser voisi olla nimimerkki tanne, jota voisin sovitella haarniskaani )
ne ovat niin lahella siteeriamiani: siis kapasisiteetti (sopivalla muodolla, umpihanki paallimmaisena siina) ja kuljetettavuus... jotta ylipaataataan paasee "pelipaikoille".

Kevyempana keskusteluna: uskoin aikanaan @Hamalaista ja ostin Norjan armeijan ahkion (kun halavalla sai... ja toki meika - veturina - kahta rapakuntoista asevelvollista vastaa. Zik- zak´kia alamakeen, eli sita kolmatta jarrumiesta (toki kaikilla heilla sita kai ruoassa?)
ei tarvittaisi

Ja p*skat.
eihan tuo yhdella hiihtajalla kulje mihinkaan , siis umpihangessa


Annoin kaverille (polttopuita metsasta) ja nykyaan mulla pilkkiahkiona: kiva istua reunalla ja kulkee kun os tarpeeksi tasaista.

No pienen, ja sitten, sen jalkeen (lainatun ) tunturiahkion - jota metsaisessa murtomaastossa tuli koeajattua - tultua koestettua on nyt ihan hyvaksi koettu kaytossa. ja siitahan on lainauksia/ viittauksia ylla

Tasta jatketaan... vko viela (kanto?)hangille ja sielta sitten, ehka - kun kerran on talvivehkeet kasseissa - Kroatiaan tai Sloveniaan. Ennenkuin bussituristit valtaavat nekin paikat lampimampien saiden myota.

[Micke]

Alkuperäinen Pikkuhit lienee jonkinlaisessa "sweetspotissa" umpihankiahkiona, johon en koe järkevänä alkaa tunkemaan. Lisäksi täsmälleen samasa kokoluokassa on tarjolla erinomaisia tunturikerhojen versioita (osittain samasta, kun Hitin P. Tyllilä oli alkuperäisen Koivistolaisen yksi kehittäjä). No kumppani olikin sitä mieltä, ettei umpihankiahkioita ole mitään mieltä tunkea markkinoille, mutta siitä huolimatta syksyksi tulee omani markkinoille. Yleisahkioitahan myydään varmaan 50x versus umppareiden ykkönen Pikkuhit. Ja pelkästään Tyllilän Pekalta saamani melontatekniikka opastuksen johdosta tämä pitäisi jättää tekemättä, mutta tehdään kuitenkin sellainen oma näkemys asiasta, johon on vaikuttanut aika monella ahkiolla vetäminen. Edelleen vannon puolitosissani, että tämä oma liki työntää ylämäkeenkin, eli lienee samanveroinen Pikkuhitin kanssa joka taitaa kuitenkin olla aika hyvä. Hithän ei panosta ulkonäköön, vaan hyvään toimintaan, jonka pitäisi ahkioissa olla se ykköstavoite.

[Eräkulkuri]

Syvälle upottavaan umpihankeen soveltuvan ahkion valmistaminen on taitolaji, joka vaatii osaamisen lisäksi myös tietoa ja kokemusta. Valmiilla kelkkauralla tai kovalla hangella melkein mikä tahansa laatikkomalli (jr 27) tai sotilaskäyttöön tarkoitettu vedettävä "ruuhi" on tukeva ja toimiva kunhan pohja on liukas.

[iglu]

Näinhän se on. Kantavalla kelillä ei yleensä ole millään kaukalolla ongelmia. Itse käytän edelleen 80-luvulla valmisstettua teltta-ahkiota,täälläkin kuva ollut jossa 3,5 cm jalakset, sen verran päivittänyt että tein hiilikuidusta jolloin paino telttoineen jäi 6 kiloon eli samanverran kuin suurin Fjellpulken. Kokeilin kerran ahkiota jossa leveys 50 cm ja ladun mukaiset umpijalakset 15 cm korkeat.Määrätyllä lumella jossa mies upposi ahkio jäi reunojen varaan hangen päälle kun jalakset estivät sitä kallistumasta uraan, se toimi vain määrätyissä olosuhteissa, jätin sen Arolan tilan emännälle Pulmankijärven etelä päähän verkkojen kuljetukseen järvellä.
Eräkulkurin mainitseman pitkän ja kapean ahkion näin 70-luvun puolessa välissä Paatsjokilaaksossa,
ahkio oli 5 kg kaasupullon levyinen ja kulki aika hyvin syvässä urassa mutta kun tuli hankikeli hyvyys loppui siihen

[Eräkulkuri]

Onko muutaman sentin paksuinen lumipeite umpihanki? Laitoin tuon kuvan edelliseen viestiini siksi, että se havainnollistaa sen, mitä minä tarkoitan upottavalla umpihangella. Miten luulette leveän ja kohtuu raskaan ahkion käyttäytyvän kyseisissä olosuhteissa?

Minun kokemusteni mukaan leveä ja painava ahkio uppoaa latu-uraan ja auraa sekä kyntää leveytensä mukaisen jotoksen syvälle lumeen, siis painava ahkio.

Jos ahkion pohjan leveys on enintään latu-uran mittainen ja sen reunat ylöspäin kaarevat, se pysyy ja hakeutuu latu-uraan kaarteissakin varsinkin taipuisilla ristiaisoilla. Tasapohjainen laatikon muotoinen ahkio pyrkii kallistumaan latu-uraan etenkin kaarteissa eikä se sieltä vetämällä nouse. Tasapohjainen laatikon muotoinen ahkio ei toimi hyvin umpihangessa, mutta on vakaa erinomainen kantavalla alustalla.

Kaikki tämä vaikuttaa ahkion vetovastukseen. Näitä erilaisia ahkioita olen testaillut vuosikymmenten aikana joten kokemusta on.

[Micke]

Kantavalle hangelle hyvän ahkion tekeminen on helppoa, enemmän aisat melkein vaikuttaa siellä, jos jalaksista löytyy edes hieman kulmaa joka pitää. Ekan versioni veistelin Finnfoamista ja käyttöominaisuudet olivat ihan hyvät, mutta sen verran viutelon näköinen siitä tuli, että ex lanko sai siitä käyttöpelin, joka kai on kulkenut vieläkin.

Umpihankeen ahkion muodon pitäisi olla myös sellainen, että kosketuspinta lumeen ahkion sivuilla olisi mahdollisimman vähäinen, koska kitkaahan se luo sitä enemmän, mitä enemmän pinta-alaa lumen koskettaa. Omani kapenee hieman taaksepäin, joten pienenevän kitkan lisäksi kääntyvyyden pitäisi olla kunnossa.

Eräkulkurin kuvassa sukset upottaa kait jotain 30-40 senttiä, hieman vastaavaa keliä pääsin hiihtämään helmikuussa joitakin kilometrejä, vaikka kelkkapolannetta koitin hakea alle, hyvin suorassa ahkio tuli perässä, verrokkina ollut Kolbman uusi tuli useinkin kantillaan. Veikkaan syyksi pienemmällä säteellä pyöristyviä pohjan ja laitojen "kulmia" (tekee myös sen, että itse pohja on leveämpi saman levyisissä ahkioissa), "rockerin" puutetta, tasaleveyttä sekä jalaksia, jotka pitävät ahkiota ei toivotussa asennossa. Monien asioiden summa ahkion toimivuus on.