Tuosta hirsikeskustelusta mieleeni juolahti turvekammin rakentaminen. Sellainen, millainen uusi Akokammi on, eli valoisa kamiinalla varustettu kömmänä.
Minkälainen siinä on rungon rakenne ja mitä eri kerroksia?
Savupiipun tiivistys?
Helpoin tapa rakentaa sisäänpäin kallistuvat seinät?
Lattian rakenne?
Mitä varten siinä on ilmastointiputket, meneekö kamiinan korvausilma seinän ali putkella?
Tärkeimpänä, että mistä ihmeestä saan niin paljon turvetta paloina?
Hyviä nettilinkkejä?
Turvekammi DIY
Re: Turvekammi DIY
Tuossa yksi.Turvekammi kirjoitti:Tärkeimpänä, että mistä ihmeestä saan niin paljon turvetta paloina?
Hyviä nettilinkkejä?
Halvemmalla varmaan pääsisi, jos löytäisi paikkakunnaltaan yksityisen turvesuon ja kävisi siellä neuvottelemassa asiasta. Vaikka sitten lapiolla itse irrottelisi sopivia turveharkkoja.
PS. Näyttää olevan hintavaa tavaraa tuo Kekkilän harkko 18 € /3 kpl
Meinaan tulee kammille hintaa tuolla tavaralla. Googgeli juorusi, jotta on kaiken lisäksi tuontitavaraa Virosta. Kumma juttu, onhan Suomi suomaa. 
Eikun itse suota kuokkimaan kuten Koskelan Jussi, joka tunsi rahan arvon"Mies menee ja mies tulee ja mies vastaa itse kulkemisistansa"
Ikis the I
ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste
Ikis the I
ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste
ikiksen idean tapaisesti oon ollut tekemässä hkiin,happihuoneelle (r.i.p.)taannoin savusaunaa,joka koottiin leikatuista turvepaaleista.nämä kytkettiin sitten heinäseipäillä toisiinsa,vaarnatappimaisesti.
kaverini on tälläkin hetkellä?tekemässä itselleen talviasuttavaa(meinaa vakavissaan muuttaa sinne:)kammia.rakenteesta en tiedä enempiä,kuin että siinä on neljä kerrosta salvottua hirttä alimpana.
mutta odotas,luulen löytäväni rihmasto wikistä kodan tekosivut....
no eipä se ollut näitä viimeaikoina juurikaan päivitellyt:(
http://wiki.rihmasto.fi/Kiertokoulu/Kam ... nnus_OSA_I
samaisesta rihmasto wikistä löytyy muutakin,kenties kiinnostavaa?:
http://www.texasbeyondhistory.net/villa ... etail.html
voin toki kysellä seuraavan kerran tekijän kanssa jutellessani,noista savupiipun/hormiston vällyistä,yms.
mutta miksi siinä pitäisi olla ylipäätänsä muurattua/peltistä savupiippua?
voisiko ajatella että sen tekisi näiden rakenteiden tapaan:
http://www.sommelo.fi/varhopatsastalo.html
taikka jos siinä on katossa suljettava savuluukku?
olen yöpynyt sellaisissa rakennuksissa pakkasilla,ja ovat olleet mielestäni vähintäänkin kohtuu toimivia.
tulisijana on saattanut olla vain korkean hiekkapedin omaava arkku.
eli varaava lämpö on jäänyt ainoastaan tulipesän alle,lämpöä varaavaan,korotettuun hiekkapetiin.
tämäkin on ollut esi-rautakaudella hyvä oivallus:)
puhumattakaan sitten asetelluista kiviröykkiöistä,joista luotiin kiukaitakin....
kaverini on tälläkin hetkellä?tekemässä itselleen talviasuttavaa(meinaa vakavissaan muuttaa sinne:)kammia.rakenteesta en tiedä enempiä,kuin että siinä on neljä kerrosta salvottua hirttä alimpana.
mutta odotas,luulen löytäväni rihmasto wikistä kodan tekosivut....
no eipä se ollut näitä viimeaikoina juurikaan päivitellyt:(
http://wiki.rihmasto.fi/Kiertokoulu/Kam ... nnus_OSA_I
samaisesta rihmasto wikistä löytyy muutakin,kenties kiinnostavaa?:
http://www.texasbeyondhistory.net/villa ... etail.html
voin toki kysellä seuraavan kerran tekijän kanssa jutellessani,noista savupiipun/hormiston vällyistä,yms.
mutta miksi siinä pitäisi olla ylipäätänsä muurattua/peltistä savupiippua?
voisiko ajatella että sen tekisi näiden rakenteiden tapaan:
http://www.sommelo.fi/varhopatsastalo.html
taikka jos siinä on katossa suljettava savuluukku?
olen yöpynyt sellaisissa rakennuksissa pakkasilla,ja ovat olleet mielestäni vähintäänkin kohtuu toimivia.
tulisijana on saattanut olla vain korkean hiekkapedin omaava arkku.
eli varaava lämpö on jäänyt ainoastaan tulipesän alle,lämpöä varaavaan,korotettuun hiekkapetiin.
tämäkin on ollut esi-rautakaudella hyvä oivallus:)
puhumattakaan sitten asetelluista kiviröykkiöistä,joista luotiin kiukaitakin....
-
Turvekammi
- Viestit: 363
- Liittynyt: 02 Marras 2008 19:02
Varhopatsastalosta sain idean vinoihin seiniin. Valetaan maahan tolpat, jotka ovat vinossa kammin keskipistettä kohti, valun yhteydessä tolppiin laitetaan rautaputki joko ulostulevana tai (paksumpana) valun sisään. Tämän putken avulla saadaan sitten kantavat nurkkatolpat, jotka kallistuvat sisäänpäin. Voidaan valmistaa esim. hirsistä, jolloin ulkoneva rautaputki tulee hirren sisään.
Hirsien ympärille voidaan sitten rakentaa varsinainen kehikko.
Hirsien ympärille voidaan sitten rakentaa varsinainen kehikko.
-
jänkäjussi
- Viestit: 711
- Liittynyt: 17 Tammi 2011 01:14
- Paikkakunta: Oulu
Turvekammi on joskus kiinnostanut senverta pahasti, että
olen poiminur netistä löytämiäni kuvia talteen.
Isompi kammi on Norjalaisen sähköinsinöörin rakentama,
mies asuu siinä vakituisesti sähköttömällä seudulla.
Aiheesta oli televisiodokumentti, josta ilmikävi, että kammissa on aurinkopanelisäköt ja
nykyaikaisen omakotitalon mukavuudet.
Kammi löytyy Finmarkin Kuneksen kylästä erämaatien varresta.
Pienemmän kammin kuva on nettilöytö sekin
Ei tuommoisen rakentaminen mahdottomuus olisi.
Kammin voisi osittain kaivaa hiekkamaahan ja pohjalle vaikka salaojaputket ja koirankaulasalvos rungoksi.
Turverakentamisessa on huomatta materiaalin paloarkuus.
http://jaatiedostosi.com/kepakko/Retkeily/Kammi.jpg
http://jaatiedostosi.com/kepakko/Retkei ... ekammi.jpg
[img
olen poiminur netistä löytämiäni kuvia talteen.
Isompi kammi on Norjalaisen sähköinsinöörin rakentama,
mies asuu siinä vakituisesti sähköttömällä seudulla.
Aiheesta oli televisiodokumentti, josta ilmikävi, että kammissa on aurinkopanelisäköt ja
nykyaikaisen omakotitalon mukavuudet.
Kammi löytyy Finmarkin Kuneksen kylästä erämaatien varresta.
Pienemmän kammin kuva on nettilöytö sekin
Ei tuommoisen rakentaminen mahdottomuus olisi.
Kammin voisi osittain kaivaa hiekkamaahan ja pohjalle vaikka salaojaputket ja koirankaulasalvos rungoksi.
Turverakentamisessa on huomatta materiaalin paloarkuus.
http://jaatiedostosi.com/kepakko/Retkeily/Kammi.jpg
http://jaatiedostosi.com/kepakko/Retkei ... ekammi.jpg
[img-
jänkäjussi
- Viestit: 711
- Liittynyt: 17 Tammi 2011 01:14
- Paikkakunta: Oulu
Korsurakentamisesta on soavuosiltä runsaasti kokemusta ja
armeija oppikirjoista löytyy lisää tietoa.
Maahan kaivettuna ja naamioituna viran omaisten on turhattavaa kuikkia
ilmakuvista rakennemiasi ja käytettäissä nykyaikaisi materiaaleja,
kuten routalevyjä siitä saadaan esikuviaan lämpötaloudellisempi.
Vettä läpäisevä sorakarjun etelärinne olis rakennuspaikkana optimi ja
siihen vielä pohja ja seinän aluset salaojittaa, niin vesi ei lainehdi lattialla.
Pommin kestävä sen ei tervitse olla, mutta siihen on varauduttava, että 500 kilonen
hirvi tallustaa katolle.
Laihaa hernekeittoa ja vanikkaa evääksi, niin sissihenki on kohillaan.
http://museovirastorestauroi.nba.fi/jaramajaraate.htm
http://kuvablogi.com/nayta/384976/
http://kuvablogi.com/nayta/603885/
http://kuvablogi.com/nayta/2047003/
http://kuvablogi.com/haku/?haku=korsu&v ... yta/603885
armeija oppikirjoista löytyy lisää tietoa.
Maahan kaivettuna ja naamioituna viran omaisten on turhattavaa kuikkia
ilmakuvista rakennemiasi ja käytettäissä nykyaikaisi materiaaleja,
kuten routalevyjä siitä saadaan esikuviaan lämpötaloudellisempi.
Vettä läpäisevä sorakarjun etelärinne olis rakennuspaikkana optimi ja
siihen vielä pohja ja seinän aluset salaojittaa, niin vesi ei lainehdi lattialla.
Pommin kestävä sen ei tervitse olla, mutta siihen on varauduttava, että 500 kilonen
hirvi tallustaa katolle.
Laihaa hernekeittoa ja vanikkaa evääksi, niin sissihenki on kohillaan.
http://museovirastorestauroi.nba.fi/jaramajaraate.htm
http://kuvablogi.com/nayta/384976/
http://kuvablogi.com/nayta/603885/
http://kuvablogi.com/nayta/2047003/
http://kuvablogi.com/haku/?haku=korsu&v ... yta/603885
-
jänkäjussi
- Viestit: 711
- Liittynyt: 17 Tammi 2011 01:14
- Paikkakunta: Oulu
Syksyisin on olkipaalut miltei ilmaista materiaalia
uskoisin niiden soveltuvan niin turvekammi, kuin
korsunkin eristeeksi.
Olkipaalut, jos kuljettaa sopivaan paikkaan auton
peräkärryllä ja siitä sitten talvella moottorikelkalla rakennuspaikalle.
Kuivana paali on hyvä eriste, ongalmaksi muodostunee
kosteussuojaus ja rakenteitten tuuletus, ettei hopmehdu.
Hakusanalla olkipaalurakentaminen paljastaa, ettei tuo uusi
asia ole.
Olki, kuten turvekkin on palon herkkiä materiaaleja,
se on huomioitava rakentaissa.
uskoisin niiden soveltuvan niin turvekammi, kuin
korsunkin eristeeksi.
Olkipaalut, jos kuljettaa sopivaan paikkaan auton
peräkärryllä ja siitä sitten talvella moottorikelkalla rakennuspaikalle.
Kuivana paali on hyvä eriste, ongalmaksi muodostunee
kosteussuojaus ja rakenteitten tuuletus, ettei hopmehdu.
Hakusanalla olkipaalurakentaminen paljastaa, ettei tuo uusi
asia ole.
Olki, kuten turvekkin on palon herkkiä materiaaleja,
se on huomioitava rakentaissa.
Luin vähän aikaa sitten tämän britteihin sijoittuvan kirjan ja se herätti muutamia kysymyksiä:
Building a Low Impact Roundhouse -
Miten Suomen laki rajoittaa tämän tyylistä rakentamista/asumista?. Jos olettaa että jostain hankkisi syrjäisen maapläntin ja haluaisi väsätä kammin asunnoksi niin onko mahdollista selvitä byrokratiaviidakon läpi? Mitä ongelmia siinä on?
Building a Low Impact Roundhouse -
Miten Suomen laki rajoittaa tämän tyylistä rakentamista/asumista?. Jos olettaa että jostain hankkisi syrjäisen maapläntin ja haluaisi väsätä kammin asunnoksi niin onko mahdollista selvitä byrokratiaviidakon läpi? Mitä ongelmia siinä on?
Olkisavirakennuksethan ovat erittäin tulta ja kuumuutta kestäviä. Pelkkä olki ei. Suurinosa olkitaloista on savella rapattu joka pitää tuulen ja tulen. Googleta cob building.jänkäjussi kirjoitti:Syksyisin on olkipaalut miltei ilmaista materiaalia
uskoisin niiden soveltuvan niin turvekammi, kuin
korsunkin eristeeksi.
Olkipaalut, jos kuljettaa sopivaan paikkaan auton
peräkärryllä ja siitä sitten talvella moottorikelkalla rakennuspaikalle.
Kuivana paali on hyvä eriste, ongalmaksi muodostunee
kosteussuojaus ja rakenteitten tuuletus, ettei hopmehdu.
Hakusanalla olkipaalurakentaminen paljastaa, ettei tuo uusi
asia ole.
Olki, kuten turvekkin on palon herkkiä materiaaleja,
se on huomioitava rakentaissa.
Eikös tuo ole sama kammi kuin tässä ohjelmassa :jänkäjussi kirjoitti:Turvekammi on joskus kiinnostanut senverta pahasti, että
olen poiminur netistä löytämiäni kuvia talteen.
Isompi kammi on Norjalaisen sähköinsinöörin rakentama,
mies asuu siinä vakituisesti sähköttömällä seudulla.
Aiheesta oli televisiodokumentti, josta ilmikävi, että kammissa on aurinkopanelisäköt ja
nykyaikaisen omakotitalon mukavuudet.
Kammi löytyy Finmarkin Kuneksen kylästä erämaatien varresta.
Pienemmän kammin kuva on nettilöytö sekin
Ei tuommoisen rakentaminen mahdottomuus olisi.
Kammin voisi osittain kaivaa hiekkamaahan ja pohjalle vaikka salaojaputket ja koirankaulasalvos rungoksi.
Turverakentamisessa on huomatta materiaalin paloarkuus.
http://jaatiedostosi.com/kepakko/Retkeily/Kammi.jpg
http://jaatiedostosi.com/kepakko/Retkei ... ekammi.jpg
http://www.nrk.no/nett-tv/klipp/121634/
muistelin vallan että äijä olisi kerran kuussa, tai muuten vaan, juhlapäivänomaisesti, kytkenyt aggrekaatilla tai aurinkokennoista virrat lähinnä vohvelien pastamista ja jalkapallomatsin
? katsomista varten, mutta että hän ei päivittäin siis sähköjä käyttäisi.Kohti korpea,kiitos.
-
jänkäjussi
- Viestit: 711
- Liittynyt: 17 Tammi 2011 01:14
- Paikkakunta: Oulu
Kyllä tuo video kertoo samasta turvekammista, kuin kuvanikin on.
Mielenkiintoinen juttu, saispa nähdä tuon luonnossa ja porisuttaa miestä.
Tuolla erämaa-alueella on kalaisia puroja ja järviä, mutta sinne
ei autoja päästetä kuin 20 heinäkuuta ja sen jälkeen, kunnes
porojen vasominen on ohi.
Joen sillan portti pysyy lukittuna 20.7 asti, jolloin on kyläjuhlat silla tuolloin porttiavataan.
Jalan ja polkupyörällä on alueella lupa liikkua ennen tuota.
Turvekammin insinööri puhuu Norja kieltä, ehkä vähän englantia,
ei ollenkaan suomea.
http://www.nrk.no/nett-tv/klipp/121634/
Mielenkiintoinen juttu, saispa nähdä tuon luonnossa ja porisuttaa miestä.
Tuolla erämaa-alueella on kalaisia puroja ja järviä, mutta sinne
ei autoja päästetä kuin 20 heinäkuuta ja sen jälkeen, kunnes
porojen vasominen on ohi.
Joen sillan portti pysyy lukittuna 20.7 asti, jolloin on kyläjuhlat silla tuolloin porttiavataan.
Jalan ja polkupyörällä on alueella lupa liikkua ennen tuota.
Turvekammin insinööri puhuu Norja kieltä, ehkä vähän englantia,
ei ollenkaan suomea.
http://www.nrk.no/nett-tv/klipp/121634/
Tuo olkipaali on ihan varteenotettava rakennus materiaali. Mutta paaleja itsessään käytettäessä ei puhuta cob tekniikasta, joka on sekoitetun massan käyttöä ja idealtaan lähempänä massiivisavi rakennetta. Joko puristettuna harkkona, ns.sukkaan sullottuna tai seinään muottilautojen avulla juntattuna, jne.
Turvekammi rakentamisesta löytyy muuten jokin 1800-1900 lukujen taitteesa tehty kansantieteellinen tutkimustyö. Tämä on julkaistu pienenä vihkosena ja itellenikin olen tuon talteen kopioinut. En vaan saa päähäni tekijää tai tarkempaa vuotta. Mutta loppusilaus ja asumisviihtyisyyteen vaikuttavana tekijänä muistan suositun sisäseinien tapetoimista sanomalehtipaperilla.
Mutta pitääpä siirtyä katsomaan tuota norjan veikon rakennelmaa, josko dokkarissa vilahtaisi vaikka sisäpuolen otettuja otoksia jossa valottuisi hieman vaikkapa kantavaa tukirakennetta, tulisijojen toteutuksia, jne.
Turvekammi rakentamisesta löytyy muuten jokin 1800-1900 lukujen taitteesa tehty kansantieteellinen tutkimustyö. Tämä on julkaistu pienenä vihkosena ja itellenikin olen tuon talteen kopioinut. En vaan saa päähäni tekijää tai tarkempaa vuotta. Mutta loppusilaus ja asumisviihtyisyyteen vaikuttavana tekijänä muistan suositun sisäseinien tapetoimista sanomalehtipaperilla.
Mutta pitääpä siirtyä katsomaan tuota norjan veikon rakennelmaa, josko dokkarissa vilahtaisi vaikka sisäpuolen otettuja otoksia jossa valottuisi hieman vaikkapa kantavaa tukirakennetta, tulisijojen toteutuksia, jne.
-
jänkäjussi
- Viestit: 711
- Liittynyt: 17 Tammi 2011 01:14
- Paikkakunta: Oulu
Saviharkkotiilet valmistetaan savivellin sekoitetuista
oljista, ohuista risuista ja karkeasta heinästä sekoitetusta
laastista, täyttämällä sanomalehtipaperilla sisältä vuorattu
muottilaatikko, joka annetaan auringossa kuivua kovaksi.
Lopuksi harkot muurataan seinäksi savilaastilla.
Rakenteesta tulee lämpöeristävä ja kosteuskulkeutuu ulospäin.
Rakenteet on sadevedeltä ja jäätymiseltä suojattava.
Seinistä tulee painavia, tuo on huomioitava perustuksia tehdessä.
Saviharkko rakenteet kestää kymmeniä vuosia, noita esiintyy
manettarajennuksissa, ainoastaan tuulen aiheuttama eroosio
saattaa aiheuttaa seiniin kulumisen merkkejä.
Aiheesta oli televisiodokumentti, kun Tanskalaiset valmisti ekokodin.
oljista, ohuista risuista ja karkeasta heinästä sekoitetusta
laastista, täyttämällä sanomalehtipaperilla sisältä vuorattu
muottilaatikko, joka annetaan auringossa kuivua kovaksi.
Lopuksi harkot muurataan seinäksi savilaastilla.
Rakenteesta tulee lämpöeristävä ja kosteuskulkeutuu ulospäin.
Rakenteet on sadevedeltä ja jäätymiseltä suojattava.
Seinistä tulee painavia, tuo on huomioitava perustuksia tehdessä.
Saviharkko rakenteet kestää kymmeniä vuosia, noita esiintyy
manettarajennuksissa, ainoastaan tuulen aiheuttama eroosio
saattaa aiheuttaa seiniin kulumisen merkkejä.
Aiheesta oli televisiodokumentti, kun Tanskalaiset valmisti ekokodin.
Juu, tuo on yksi tapa.
Ja niitä löytyy yhtä paljon kuin on tekijöitäkin(:
Oon ite ollut savirakentamisen kanssa tekemisissa rapiat kymmenisen vuotta, talkoilla, kursseilla, tutkimusreissuilla, jne.
Tuohon tanskalaisten, tai tähän yhteen nimenomaiseen menetelmään verrattuna olen saanut hiven toisen opin. Esm. kevytsaviharkkoihin tulevaan olkeen valutetaan savivelliä sen verta mitä olkimassa itseensä hyvin sitoo. Vuorokaus imeytymisaikana on osoittautunut parhaimmaks. Mukaan voi toki laittaa haketta, kuin styroksia tai lekasora palleroitakin. Vesivanerista valmistamillamme muoteilla emme ole käyttäneet sanomalehti paperia. Harkot ovat silti irronneet hyvin.
Kuivatukseen taas mielummin tuulista mutta varjoisaa paikkaa.
Mikäli harkot sisältävät runsaasti savea, edesauttaa nopea auringossa kuivuminen harkkojen pinnan lohkeilua.
Oikein rakennettuna "savipohjaiset" rakennukset kestää vähintään siinä missä hirsikin.
Savi vain helpottaa muotojen hakemista ja toteuttamista, ja on lisäks huomattavasti edullisempaa rakentamista..BKT:lla täällä kukaan järkevä mitään hyvinvointia muutoinkaan enään mittaa(;
Ja niitä löytyy yhtä paljon kuin on tekijöitäkin(:
Oon ite ollut savirakentamisen kanssa tekemisissa rapiat kymmenisen vuotta, talkoilla, kursseilla, tutkimusreissuilla, jne.
Tuohon tanskalaisten, tai tähän yhteen nimenomaiseen menetelmään verrattuna olen saanut hiven toisen opin. Esm. kevytsaviharkkoihin tulevaan olkeen valutetaan savivelliä sen verta mitä olkimassa itseensä hyvin sitoo. Vuorokaus imeytymisaikana on osoittautunut parhaimmaks. Mukaan voi toki laittaa haketta, kuin styroksia tai lekasora palleroitakin. Vesivanerista valmistamillamme muoteilla emme ole käyttäneet sanomalehti paperia. Harkot ovat silti irronneet hyvin.
Kuivatukseen taas mielummin tuulista mutta varjoisaa paikkaa.
Mikäli harkot sisältävät runsaasti savea, edesauttaa nopea auringossa kuivuminen harkkojen pinnan lohkeilua.
Oikein rakennettuna "savipohjaiset" rakennukset kestää vähintään siinä missä hirsikin.
Savi vain helpottaa muotojen hakemista ja toteuttamista, ja on lisäks huomattavasti edullisempaa rakentamista..BKT:lla täällä kukaan järkevä mitään hyvinvointia muutoinkaan enään mittaa(;