Matikkakolkalle?

[boueme]

Kajaanissa nyt tyyntä, rantaveden lämpö hyvin lähellä nollaa. Ensi yöksi luvassa 8 astetta pakkasta. Olisikohan tulossa pitkästä aikaa sopiva keli huomisaamuksi lähteä matikkakolkalle? Onko kukaan savusilmistä harrastanut kyseistä kalastusta?

-Boueme

[mäkäräinen]

Eikö kolkkaaminen tarvitse jään? Matikkapilkillä olen käynyt, huonoin tuloksin. Rysiä olen pitänyt, hyvin tuloksin.

[Toni]

peilikirkan,ihmistä kannattava jää.
varjonsa kanssa olisin varovainen,sen kala havaitsee(mikäli keli sellainen on)samantein.

oon kokeillu tuota sovellettuna:kesällä rantoja pitkin rauhallisesti kahlaillen,poikki menneen airon kanssa.sillä isketään niin kovaa kuin kykenee pinnantuntumassa olevaa kutukalaa kohtisuoraa ylhäältä.siinä menee tosin omatkon korvat lukkoon....

eli puolivakavissaanhan minä,mutta idea toimii,mulle airossa vaan on liikaa massaa ja sen liikuttelu rantaryteikössä vie energiaa että sillä lyöminenkin hiukka hidasta.

ite kolkkakalatusta en ole päässyt kokeilemaan.
oon aina pikkasen vältellyt jäitä....

[boueme]

Eikö kolkkaaminen tarvitse jään? Matikkapilkillä olen käynyt, huonoin tuloksin. Rysiä olen pitänyt, hyvin tuloksin.

Sitä jäätähän minä odottelen. Rantavesi on Nuasessa hyvin lähellä jäätymistä nyt. Tyyni yö jos tulee ja kymmenen astetta pakkasta, niin avot. Rantamatalikossa kun liikutaan, niin jään ei tarvitse olla "ehdottomasti" kantavaa. Vajaan parin sentin jää kantaa jo, kun ei ala hyppimään jäällä.

-B

[Herrahuu]

Jaa-a,
brother boueme älä turhaan hankkiudu (hukkumis)tilastoihin. Se on se:"olen tässä ihan vain rantavedessä....".

Kyllä niiltä ketvuleilta saa tajun kankaalle silloinkin kun a) jää kantaa b) ei vielä lumi laskeutunut.

Rotia, rotia.

[mäkäräinen]

Olisi hyvä jos jostain saisi lainaan jodlaavan tirolilaisen matikkakoiran.

[Engelbert]

On harrastettu monet kerrat. Ilmastonmuutos tai huono tuuri vaiko mikä, mutta ne hyvät kolkkakelit ovat jääneet viime vuosituhannen puolelle. Viimeiset kymmenen vuotta on kolkka saanut homehtua mökin seinustalla; tämä siksi, että heti kun kirkas jää on saavuttanut ihmisen kantavan paksuuden alkaa räntä- tai lumisade. Ja sekös se vituttaa. Vaikka se satanut tavara vielä uudelleen sulaisi ja jääksi jämähtäisi, häviää jäästä moisen tapahtuman jälkeen se läpinäkyvyys.

Erityisesti 80-luvulla oli monia hyviä kolkkasyksyjä, jolloin jää saattoi pysyä lumettomana ja sopivan paksuisena (4-8 cm) parikin viikkoa. Matikat ovat siinä suhteessa veikeitä elukoita, että ne tunkevat paikkapaikoin (yl. hiekkarannoilla) ensijäiden aikaan aivan rantamatalaan (ja vieläpä pieninä parvina). Pienen puoleisia ne rantamatikat ovat, mutta helposti pökertyviä, kun niitä pääsee junttaamaan alle puolimetriseen veteen.

Enemmän niitä haukia tuli yritetyksi ja saaduksi kuin matikoita. Ovat toki arempia ja niiden saaminen pelkällä kirvespelillä oli jotakuinkin mahdotonta. Parimetrinen nuijan varsi siinä touhussa tarvittiin ja jonkin verran sitä malttia.

Hieno lajihan tuo kolkkakalastus on. Harmittaa tosiaan vaan, että se on niin paljon tuurista kiinni, että pääsee yrittämään. Vaikka taitasihan sitä melkein joka syksy päästä kokeilemaan jos vain kiertäisi eri aikaan jäätyvien vesistöjen rantoja.

[omat polut]

B:lle voin kokemuksesta kertoa ettei vajaan parin sentin jää kanna, pitää olla vähintäin kolme senttiä, sittenkin rutina on semmoinen että kovat hermot tai korvatulpat tarpeen.

[luonnossa kävijä.]

Jään kesto: autolle 20cm, ihmiselle 5cm ja pilkkijälle 1cm.

[omat polut]

Jään kesto: autolle 20cm, ihmiselle 5cm ja pilkkijälle 1cm.

Jotenkin noin, käytännössä luisteluhommissa vakiintunut että alle 4 senttiselle ei viitsi mennä, stressitaso nousee liikaa.

[boueme]

Jään kesto: autolle 20cm, ihmiselle 5cm ja pilkkijälle 1cm.

Jotenkin noin, käytännössä luisteluhommissa vakiintunut että alle 4 senttiselle ei viitsi mennä, stressitaso nousee liikaa.

Luisteluhommissa varmaan vaatiikin 4-5 cm jään, koska pintapaine tulee huomattavasti suuremmaksi kuin kengillä liikkujan.

-B

[omat polut]

Jään kesto: autolle 20cm, ihmiselle 5cm ja pilkkijälle 1cm.

Jotenkin noin, käytännössä luisteluhommissa vakiintunut että alle 4 senttiselle ei viitsi mennä, stressitaso nousee liikaa.

Luisteluhommissa varmaan vaatiikin 4-5 cm jään, koska pintapaine tulee huomattavasti suuremmaksi kuin kengillä liikkujan.

-B

Ei pidä paikkaansa, kävelijä menee jäästä läpi ennenkuin luistelija ja luistelija ennenkuin hiihtäjä, mitä pitemmät kapulat jaloissa, sitä suuremmalle pinta-alalle paino jakautuu(edellyttäen että haara-asento sama). Jos koko paino yhdellä jalalla voi spekuloida enemmän.

[boueme]

Jotenkin noin, käytännössä luisteluhommissa vakiintunut että alle 4 senttiselle ei viitsi mennä, stressitaso nousee liikaa.

Luisteluhommissa varmaan vaatiikin 4-5 cm jään, koska pintapaine tulee huomattavasti suuremmaksi kuin kengillä liikkujan.

-B

Ei pidä paikkaansa, kävelijä menee jäästä läpi ennenkuin luistelija ja luistelija ennenkuin hiihtäjä, mitä pitemmät kapulat jaloissa, sitä suuremmalle pinta-alalle paino jakautuu(edellyttäen että haara-asento sama). Jos koko paino yhdellä jalalla voi spekuloida enemmän.

Ei ole tapanani inttää, mutta nyt on pakko väittää vastaan.

Kävelijällä on siis jalassa kengät, joiden pohjien pinta-ala on esim. omissa kumppareissani luokkaa 270cm2 x 2, eli yhteensä 540 cm2.

Luistelijalla on jalassaan luistimet, joiden terän pinta-ala mitä lienee? Jos terän pituus 45cm ja paksuus 0,6cm, yhteenlaskettu pinta-ala olisi 54 cm2, eli vain 10% kävelijän pohjapinta-alasta, samoin siis jäähän kohdistuvasta pintapaineesta.

Samasta syystä jää menee helpommin rikki kirveellä kuin esim. leipälautasella ja samasta syystä lumikengät ovat kätevämmät hangella kuin luistimet...

Lienenkö taas väärässä?

-Boueme

[tyy]

Lienenkö taas väärässä?-Boueme

Kylläpä mikäkin sinun kannallesi kallistuisin. Jos on tietysti pitkät terät luistimissa, niin tuleekohan tuossa joku tekijä mukaan mitä on vaikea äkikseltään ottaa huomioon, onko pinta-alaan pohjautuva lasku väärä?

[boueme]

Lienenkö taas väärässä?-Boueme

Kylläpä mikäkin sinun kannallesi kallistuisin. Jos on tietysti pitkät terät luistimissa, niin tuleekohan tuossa joku tekijä mukaan mitä on vaikea äkikseltään ottaa huomioon, onko pinta-alaan pohjautuva lasku väärä?

Luistimen terätkin ottavat vain osin jäähän kiinni, joten todellinen pintapaine lienee suurempi kuin laskelmissa. Luistellessa myös lienee useimmiten vain yksi jalka jäällä, kun taas kävelijällä on ainakin hetken aikaa kaksi jalkaa jäällä.

Tämän parempiin laskutoimituksiin ei riitä into tällä hetkellä, mutta vauhti se ei ainakaan ole, joka saa pinnalla pysymään. Sen on moni kelkkailija kokenut, kun on yrittänyt heikkojen jäiden yli päästä vauhtia lisäämällä. Siinä tulee jonkinlainen aalto-efekti, joka murtaa jäätä jo kaukaa kelkkailijan edestä. Voisin kuvitella saman tilanteen heikoilla jäillä luistelevan henkilön kohdalle, ts. tilanne, jossa jää joustaa jonkin verran, mutta jousto "ei ehdi mukaan", jolloin jää murtuu jo luistelijan edessä.

-B