Maakuntien korkeimmat paikat

[Jouni]

Mielenkiintoinen on myös eteläisimpien satalukujen ylittävien maastonkohoumien luettelo. Itse olen arkistoinut seuraavat mäet:
(Otan kiitollisena korjaukset vastaan)
100 ?
200 Tiirismaa
300 Koli
400 Iso-Syöte
500 Pyhätunturi
600 Sorsatunturi
700 Ylläs
800 Taivaskero
900 Ropi
1000 Tierbmesvarri
1100 Kahperusvaarat
1200 Kovdoskaisi
1300 Halti

Kaivetaanpa vielä arkistojen kätköistä maakuntien korkeimmat maastonkohdat:
1. Lappi..............................Halti 1324
2. Pohjois-Pohjanmaa........Valtavaara 492

Törmäsin tähän vanhaan ketjuun, kun selvittelin omalla tahollani erilaisia korkeimpia. Tuo Metsän Omenan "missä eteläisin sataluvun puhkaisu" -lähestymistapa on mielenkiintoinen. Maakuntien korkeimmathan selvitteli Tilastokeskus 2001, mutta Metsän Omena onkin jo korjannut Haltin alkuvuonna 2009 "muuttuneen" korkeuden (1328 -> 1324).

Mutta onkos Rukalla käynyt samalla tavalla kuin Haltilla? Eli korkeuslukema on kartoissa ollut vuosikymmenet 491 m, mutta uusimmassa lukeekin 500,4! Karttapaikka.

Tällöinhän Rukatunturi nousee Valtavaaran ohi Pohjois-Pohjanmaan ykköseksi ja Pyhätunturin ohi eteläisimmäksi 500 metrin ylittäjäksi.

Tietääkö joku taustoja? Miksi kartoissa on ollut aiemmin eri lukema, ihan vaan mittausvirhekö? Ei kai Rukalla sentään ole mitään keinotekoista korottamista harrastettu, vai onko?


Sitten vielä pari pilkunviilausta Ompun ylempään luetteloon:

Jos tarkoitetaan Kolin vaarajaksoa, niin silloin menee oikein. Sen sijaan itse Ukko-Koli, jota usein kutsutaan tuttavallisesti Koliksi, ja joka on vaarajonon korkein kohta (347 m), ei toki ole eteläisin 300-metrinen. Ainakin Mäkrä (pari km etelämpänä) ylittää tuon sataluvun.

Ja Kanta-Hämeessä lienee epäselvää, onko korkein paikka Mustanlamminkalliot (190 metrin käyrä) vai Niinimäenselänmaa, jolle on mitattu metrintarkasti 191 m.

[Joutenkulkija]

Voisiko yksi selitys tuolle korkeuslukemien muuttumiselle olla se, että vanha kolmiomittauspiste ei ollut huipun korkeimmalla kohdalla.

[Louestaja]

Tietääkö joku taustoja? Miksi kartoissa on ollut aiemmin eri lukema, ihan vaan mittausvirhekö? Ei kai Rukalla sentään ole mitään keinotekoista korottamista harrastettu, vai onko?

En tiedä hyväksytäänkö niitä virallisiin karttoihin, mutta kyllähän hiihtokeskukset on innokkaita korottamaan "lähtölavaa" tai sitten hissin yläasemaa, että saadaan sopivan jyrkkä hissistä poistuminen. Eli kyllä keinotekoista korottamista Rukalla on varmaan harjoitettu. Eri asia onko se tuon lukeman muutoksen syy?

[Tapsa]

Kaivetaanpa vielä arkistojen kätköistä maakuntien korkeimmat maastonkohdat:

1. Lappi..............................Halti 1324
2. Pohjois-Pohjanmaa........Valtavaara 492
3. Kainuu............................Iso Tuomivaara 387
4. Pohjois-Karjala...............Koli 347
5. Pohjois-Savo..................Maaselänmäki 318
6. Keski-Suomi....................Kiiskilänmäki 269
7. Etelä-Pohjanmaa............Raitamäki 240
8. Etelä-Savo......................Paukkulanmäki 225
8. Pirkanmaa.......................Vieruvuori 225
10. Päijät-Häme..................Tiirismaa 223
11. Keski-Pohjanmaa..........Salmelanharju 219
12. Kanta-Häme..................Mustalammin kalliot 190
13. Satakunta.....................Soininharju 185
14. Uusimaa........................Loukkumäki 174
15. Etelä-Karjala.................Haukkavuori 171
16. Varsinais-Suomi............Särämäki 164
17. Kymenlaakso.................Ukkosvuori 159
18. R. Pohjanmaa................Pyhävuori 130
19. Ahvenanmaa.................Orrdalsklint 129
20. Itä-Uusimaa..................Kinttumäki 108

Pirkanmaan kohdalla on virhe! Korkein kohta on Venäläisvuori 232,5

[Jouni]

Niinpä näyttää olevan 232,5 metrin käyrä Juupajoen Venäläisvuorella. Alun perinhän maakuntien korkeimmat selvitteli Tilastokeskus
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaaj ... tiede.html
mutta näköjään ei ihan kerralla löytynyt kaikkia oikeasti korkeimpia.

Liekö tuossa luettelossa muitakin virheitä tai tulkinnanvaraisuuksia kuin nyt mainitut?

[jaakko33]

Jos kohta on vaikka 800 m "merenpinnan" yläpuolella, niin ei siitä ole juuri mitään iloa ilman topograafista prominenssia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_S ... a_kohdista

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_S ... nensseista

[Jouni]

Minäkin olen selannut tuota Wikipedian prominenssiluetteloa ja Prominenssi-sanan selitystä moneen kertaan, mutta en tajua. Selittäkää joku viisas, mitä iloa tällaisesta prominenssista on? Kun siis näköjään esimerkiksi jotain Kolia tai Sokostia verrataan prominenssia laskettaessa Haltiin, niin mikä järki siinä on?

Sehän ei siis kerro mitään huipun korkeuserosta ympäröivään maisemaan. Sen sijaan suhteellinen korkeuserohan toki on erinomaisen hyödyllinen vertailuluku, kun miettii esimerkiksi jylhiä näköalapaikkoja. Siis esimerkiksi Kolilta Pielisen pintaan, Sokostilta Luirojärven pintaan. Tästä tässä ketjussa olikin edellä jo puhetta.

[Korpijaakko]

Minäkin olen selannut tuota Wikipedian prominenssiluetteloa ja Prominenssi-sanan selitystä moneen kertaan, mutta en tajua. Selittäkää joku viisas, mitä iloa tällaisesta prominenssista on? Kun siis näköjään esimerkiksi jotain Kolia tai Sokostia verrataan prominenssia laskettaessa Haltiin, niin mikä järki siinä on?

Sehän ei siis kerro mitään huipun korkeuserosta ympäröivään maisemaan. Sen sijaan suhteellinen korkeuserohan toki on erinomaisen hyödyllinen vertailuluku, kun miettii esimerkiksi jylhiä näköalapaikkoja. Siis esimerkiksi Kolilta Pielisen pintaan, Sokostilta Luirojärven pintaan. Tästä tässä ketjussa olikin edellä jo puhetta.

Aivan uusi tuttavuus tuo prominenssi. Ilo liittynee tähän:

Yhteistä lähes kaikille listalla oleville tuntureille on se, että niiltä on yleensä parhaat näkymät ympäristöön, koska läheisyydessä on harvoin niitä korkeampia tuntureita. Vastaavasti absoluuttisesti korkeat tunturit, joiden prominenssi on suhteellisen pieni, ovat useimmiten näköalapaikkoina vaatimattomampia.

Mutta ilo jää aika pieneksi, koska:

Haittana on se, että tunturi, jonka suhteen korkeuspiste on prominentti, saattaa olla hyvinkin kaukana. Esimerkiksi Kätkätunturi on vain viiden kilometrin päässä sitä korkeammasta Levitunturista, mutta niille molemmille prominentti tunturi on kuitenkin Halti.

Pitänee siis vastaisuudessakin katsella vaan kartoilta niitä suhteellisia korkeuseroja. Toisaalta, tiedänpähän nyt hienon nimen tuolla asialle. Eli jos vertailen UK-puiston sisällä olevia tuntureita ja arvioin näkymiä niiltä kartalla, niin voinen puhua prominenssista? Prominenttina tunturina tietenkin puiston korkein eli Sokosti.

[Walker]

On tullut katseltua tuntureita kymmeniä kertoja, mutta koskaan ei ole vaadittu mitään prominenttia kahden tunturin välille. Aion pärjätä vastaisuudessakin vain ihailemalla niitä. Miellyttävät silmää vaikken tiedäkään niiden korkeutta verrattuna lähimpään tunturiin.

[Metsän Omena]

Mielenkiintoinen on myös eteläisimpien satalukujen ylittävien maastonkohoumien luettelo. Itse olen arkistoinut seuraavat mäet:
(Otan kiitollisena korjaukset vastaan)
100 ?

... "missä eteläisin sataluvun puhkaisu" -lähestymistapa on mielenkiintoinen.

Mikä sattuma.
Kävin tänään eteläisimmällä 100m puhkaisupaikalla. Ainakin uskon niin. Tässä Jonelle vinkkiä:
Päivän ulkoilun saldo oli neljä entuudestaan uutta luonnonsuojelualuetta, yksi luonnonhiekkaranta, yksi yli 3m rinnankorkeusympärysmittainen jättiläiskuusi, huuhkaja, järvimaisemien alakuoloisen siniharmaita sävyjä, kauriita, yksi perinnebiotooppi, punavalkkujen kasvupaikka, veden täyttämiä kaivoskuiluja 1700-luvulta ja tämä 103 metrin puhkaisu, joka ei kyllä paikkana ole kummoinen.

Kiitoksia muista täsmennyksistä.

[Gártanoaidi]

Mielenkiintoinen on myös eteläisimpien satalukujen ylittävien maastonkohoumien luettelo. Itse olen arkistoinut seuraavat mäet:
(Otan kiitollisena korjaukset vastaan)

...
1300 Halti

Muistaakseni Ridnikin on yli 1300.

[Metsän Omena]

Näin on. Kolilla Mäkrä ja Haltilla Ridni ovat eteläisimmät ko. kohdat tai omat mäet.

[Arinakääpä]

Kanta-Hämeen osalta löytyi uusi, tarkennettu tieto:

Niinimäenselänmaa 191 m.

Mutta Suomen korkein saari on Pielisen Paalasmaa.

[Metsän Omena]

Kanta-Hämeen osalta korkein kohta on tämänpaikan osalta ongelmallinen.
Viiden metrin käyrävälin kartassa 190m käyrän piirtäminen ylimmäksi merkitsee laen sijaitsevan 190:n metrin ja 195:n metrin välillä. Paikalla käyneenä epäilen sen olevan lähempänä sataayhdeksääkymmentä metriä. Samaan viittaa se, että kartoittaja on lähiympäristössä käyttänyt 2,5:n metrin apukäyrää runsaasti, mutta laelta se uupuu. Silmämääräisesti metrin se nousee ainakin.

[Arinakääpä]

Joo, niin näyttää olevan, sehän tavallaan myönnetään Tilastokeskuksen sivuilla vain HAASTAJAKSI.

Mutta kyllä meillä vielä hymy hyytyy, jos Siilinjärven apatiittilouhoksen / Kemiran jätevuori joskus rahdataan sinne Tahkovuoren ( oikeammin Tahkomäki) päälle korotukseksi lentomäkeä varten.

Sellaistahan on suunniteltu, HUH!