Soija, avaruusajan retkimuona

[dailymail]

Soijarouhe on ihan käypästä tavaraa jauhelihan korvikkeena retkillä. Ei välttämättä vaadi edes maustamista, ellei kovin suuria määriä laita ruuan sekaan. Virallisesti soijaa ilmeisesti kannattaa ensin vähässä vedessä ja sopivissa mausteissa kattilanpohjalla muutama minuutti ja lisätä vasta sitten ruokaan.

Soijakastiketta pari kolme teelusikkaa ja ketsuppia puolisen desiä on hyvä pohja soijan kiehutteluun kotioloissa. Muita mausteita sitten mielikuvituksen mukaan.

[tst]

Soijarouhetta lähtee ensimmäistä kertaa mukaan. Aiemmin laitoin esim. nuudelin jatkeeksi cuscusia, mutta niissä on kuulema samaa jotakin joten se ei tosiaan ole maailman paras idea. Soijassa on proteiinia jota nuudelista puuttuu, joten testataan.

[hannes]

Minä olen sen verran jästipää, että vain kotimainen kelpaa. Härkäpavusta myydään rouheita ja kaikkea muutakin. Herne on oiva valkuaislähde.
Noista voin olla kasvatuksen osalta turvallisin mielin.
Työtä ja toimeentuloa se antaa, ja pussinperän asukkaan kannalta kriisivarmuuskin on taatumpi.

Molemmat kasvit tuottavat myös typpeä maahan, joten keinolannoitustarve vähenee ...siitä päästäänkin jo luonnon monimuotoisuuteen..

On minulla toki itsekuivattua kalaa tai lihaa vaelluksilla sekaan laittaa...sieniäkin.

[tst]

^Hyviä vinkkejä ja aatoksia hannekselta. Kaupassa en ole vielä käynyt ja valinta kohdistuukin siis härkäpapurouheeseen. Täytyypä jakaa tätä ideaa eteenpäin koska tyttöni on kertoneet soijan ylivertaisuudesta eli heitän kehiin noita hanneksen mainitsemia asioita, katotaan meneekö perille.

[cobbo]

Jos tästäon kyse, niin minusta se on tosi hankala hyödynnettävä retkiruoissa.

Nuo pelletit pehmenevät nesteen seassa liottaessa lähinnä jauhomaiseksi tahmaköntiksi joka on melko ikävän tuntuista suussa. Niiden paras käyttökohde olisi ehkä ruoat joita valmistaessa pelletit ehtivät kunnolla nesteytyä ja hajota, tai sitten ihan kuivana syötynä (maku ei muistaakseni mikään kaksinen ollut). Rouhe ei siis ole ollenkaan samanlaista kuin soija, joka pysyy melko kiinteänä nesteytyksen ja kypsennyksen aikana.

Sitäpä toisaalta en ole kokeillut voisiko rouheet jauhaa jauhoksi jota sitten lisäisi keittomaisiin ruokiin.

[pesala]

Soijalla ruokittiin kotona maalla ennen kotieläimiä , siksi en sitä syö. Ei kiinnosta .
Mutta , kotimainen herne ja siitä tehty hernekeitto , vaikka purkkiruokana , se se vie miehen/ naisen erämaassa pitkälle.
Kymmenkunta purkillista , a/500 gr . on viikon täysipainoinen ruoka , ja pikkuisen pussiruokaa päälle. Vot.

Kotimainen , yksinkertainen ruoka kunniaan, Ei mitään TUONTIMOSKAA.

[hannes]

Kotimainen herne on hyvää. Purkkihernettä(kin) voi kuivata. Nim. tyy laittoi tänne hommasta kuviakin. Pesala on oikeilla jäljillä.

Cobbo :Verson tuotteesta on kyse. Itse laitan sitä muun ruuan sekaan.

[Korvapuoli]

Onhan tuota purkkihernekeittoa tullut kuivailtua ja syötyä vaelluksella. Muistaakseni "Tyy" keitteli keiton itse, mutta se minun muisti! Kerran olen kokeillut itse keittää. Kovakuorisiksi jäi herneet silloin.

[hannes]

^Tosiaan , hän taisi keitellä hernekeiton itse Aikamoinen satsi sitä oli kuivurissa.

ot.
Itse huomasin , kun tein hernekeiton joulukinkun lopusta, että herneiden liottaminen reilun pari päivää, toki vettä vaihtaen, vähensi kaasunmuodostuksen minimiin.

[dailymail]

Molempia olen kuivannut, purkkihernekeittoa ja itse tehtyä. Ainoa olennainen ero lopputuloksessa on, että purkkikeitoissa yrttinen maku (meirami?) on voimistunut, mutta itse tehty on säilyttänyt makunsa ennallaan. Itse tehtyä jos kuivaa, niin keitto kannattaa keittää mahdollisimman soseeksi, siis herneet rikki. Muuten voi kuivatusta löytyä kovempia sattumia.

Normaalisti en lisää hernekeittoon lihaa lainkaan. Itse tehtyyn kuivattuunkin lisään vasta keitellessä annoksen kuivattua jauhelihaa. Luulisin, että lihattomuus (rasvattomuus) auttaa kuivattuakin hernekeittoa säilymään paremmin.

Porkkana sopii hernekeittoon. Kuivatussa en ole kokeillut.

[cobbo]

Molempia olen kuivannut, purkkihernekeittoa ja itse tehtyä. Ainoa olennainen ero lopputuloksessa on, että purkkikeitoissa yrttinen maku (meirami?) on voimistunut, mutta itse tehty on säilyttänyt makunsa ennallaan.

Just äsken syötin reissussa kuivattua purkkihernekeittoa joka ei mennyt loppuseurueen mielestä jatkoon. Maku oli muuttunut aika paljon, ruokailijat puhuivat siitä että muutaman possunlihamurusen maku olisi vahvistunut tai ehkä paahtunut (kuivauslämpö oli kiertoilmauunin asetuksen mukaan ehkä 70C). Itse en osannut oikein tunnistaa mille soppa maistui, mutta ei se samaa ollut kuin suoraan purkista lämmitettynä.

[Hanu]

70 astetta on minun käsitykseni mukaan liian lämmintä kuivaukseen? Nykyään vaatteiden kuivauskaapilla kuivatessa käytän säätimen 45 astetta lukua. Kiertoilmauunissa manuaalisilla säätimillä käytin ennen minimi (50 astetta?) ja luukku raollaan. Ruoka ei saa paistua vaan kuivua.

[cobbo]

Lämpötilan kovuutta mekin epäiltiin, uuneissa termostaatit eivät ehkä ole niin viimeisen päälle etteikö lämpötila ole saattanut käydä liian korkealla. Ei keitto mitenkään paistuneelta vaikuttanut, mutta ehkäpä lämpö oli sen verran korkea että maku hienokseltaan muuttui. Aina sitä oppii.

[hannes]

Lämpötila taisi olla liian suuri, jos 70astetta. Kai hernekeittoa joku muukin kuin Jalostaja tekee, joten makukin voi olla erilainen.

Dailymail on huomannut saman kuin minä: porkkana sopii hyvin hernekeittoon.
Kuivaaminen ei tuota ongelmia.

Itse teen usein "valmisruokaa" siten että jauheliha, sipulit , porkkanat, juurekset, kaalit.. mitä milloinkin käytän pannulla yhdessä ainakin lopussa, kaikki maut sekoittuvat ja laitan sitten kuivumaan. Hyvin on onnistunut.

Nyhtöpossun tai kalan olen kuivannut erikseen. Kalakeitto onnistuu hyvin ja possuun pitää saada muuta lisuketta.

[zag]

...Dailymail on huomannut saman kuin minä: porkkana sopii hyvin hernekeittoon...

Ja mielestäni juurekset ylipäätään. Esim. purkkikeitoista Jalostajan kasvishernekeitossa on porkkanan (10%) lisäksi sipulia (17%). Maistuu minulle vaikken varsinainen kasvissyöjä olekaan.