Yrjö Kokko

[Jonte]

Luin aivan äskettäin laulujoutsenen. Pidin siitä kyllä. Etenkin luontoa kunnioittavasta tyylistä ja kuvauksesta, kuinka vahvasti päähenkilö eli luonnon tapahtumien mukana. Olipa kirjassa erilaisten uskomusten ja vähän selittämättömienkin tapausten myös ripaus mystiikkaa mukana.

Paljon on muuttunut noista ajoista (v. 1950). Valokuvaus on hyvinkinerityyppistä ja laulujoutsen pesii ilhaduttavasti lähes koko maassa

[Gártanoaidi]

Täysin yllättäen — ja pyytämättä — löytyi joulusiivouksen yhteydessä kauan kadoksissa ollut Ne tulevat takaisin (kolmas painos, vuodelta 1955). Onpahan joulunajaksi varmaa lukemista, vaikkei yhtään uutta kirjaa pukinkontista löytyisikään.

[Vänkäri]

Onko tuttu mies?

Eipä ole tullut luettua kuin tuo Sudenhampainen kaulanauha joskus nuorena. Eikö siinä ollu kohtaus, jossa tuo päähenkilö ampui karhun haulikolla ihan parin metrin päästä. Kuulin joskus paljon myöhemmin, että tuo on kuulemma ihan tosi tarina.

Mutta tuossa Ungelontorpassa on tullu oltua parikin yötä, tosin kauan aikaa sitten. Itse mökistä en ihmeitä muista, mutta harvinaisen komealle paikalle se on tehty. Onko se yhä Kokon suvun käytössä?

Markku

On se edelleenkin Kokon suvulla,kesämökkikäytössä mutta säilytettynä Yrjön aikaisena hyvin pitkälti,olen tuolla saanut käydä sisälläkin ja sitä enempi kiinnostuin Kokon kirjoista,aiemmin olin lukenut vain pari kirjaa,nyt mulla on kai koko tuotanto pessiä ja illuusiaa lukuunottamatta.

[tiina]

Yrjö Kokon Poro on aivan uskomattoman hieno kirja, suosittelen lämpimästi. Kaupunkilainen todella vaikuttuu kuinka hyvin kirjassa kuvataan eläimen luonnetta. Ja samalla tulee roppakaupalla tietoa elämänmenosta aikana jolloin porokyyti oli keskeinen kulkuneuvo.

[Kaarle Suurehko]

Kuka muistaa Yrjön aidon sudenhampaisen kaulanauha-korun historian? Sellaista jahtia ei kai nykyisin oikein hyväksyttäisi.

[tyy]

Onhan se omalla tavallaan hieno kirja, mutta ei ole erityisen realistinen (ei tarkoitettukaan), eikä kestä tarkempaa eettistä tarkastelua.

[Kaarle Suurehko]

Yrjö Kokon omalle pojalleen antaman sudenhampaisen kaulanauha-korun historia on kuitenkin realismia.

[tyy]

Yrjö Kokon omalle pojalleen antaman sudenhampaisen kaulanauha-korun historia on kuitenkin realismia.

Joo, ymmärsin kysymyksesi, sori.

Olisiko ollut kysymyksessä eräänlainen "lynksaus".

[Kaarle Suurehko]

^Joo. Storch-tulenjohtokoneella eduskunnan suostumuksella.

[tyy]

^Mutta vielä paremmalta näköalapaikalta kuin kelkan kyydistä..

(Edit: ennätitkin jo kuitata..)

[tyy]

Pitää muistaa, että aika ja tavat olivat toiset.

Yrjo Kokon ansiot lienevät kiistattomat. Lukekaa kaikki ainakin Laulujoutsen ja Ungelon torppa.

[Kaarle Suurehko]

Asiasta ensikertaa kuuleville muistinvirkistykseksi lyhykäisyydessään:

Muoniossa saamelaiset vaativat eduskunnalta toimia paikallisten susien hävittämiseksi. Jahtipäälliköksi määrättiin rajakomppanian päällikkö Reino Västi. Aseellinen operaatio pidettiin salassa ja kaikki käskyt jaettiin vain suullisesti. Jahdin komentopaikkana toimi Hetta. Poromiehille jaettiin sotilaskiväärit. Lisäksi ilmastakäsin operoi Pyry-harjoitushävittäjä sekä Storch-tulenjohtokone, joka sai toisena päivänä konepistoolitulella kaadettua kolme sutta. Sudet vietiin Hettaan, jossa pidettiin peijaiset. Osanottajissa oli mukana piirieläinlääkäri Kokko, joka sai lahjaksi yhden keitetyistä suden kalloista. Siitä Kokko valmisti sudenhampaisen kaulanauhan pojalleen.

[tyy]

[Vänkäri]

Minulle tuo Sudenhampainen on kyllä ehdottomasti paras Kokon kirja, joka on tullut luettua useaan otteeseen ja varmana isoja syitä tykkäillä lapista ja siellä visiteerata.

[honkamukka]

Kokon Laulujoutsen tuli luetuksi ja Poro, hiukan myöhäisempää tuotantoa odottaa vuoroaan. Laulujoutsenessa, joko lukijan ote hiukan herpaantui tai etenin liian nopeasti viimeisen kolmanneksen jossain osiossa, mutta upea kokemukseen perustuva kuvaus Hannasta ja Marskista Lapin erämaan kainalossa Molliakaan unohtamatta.