Samuli Paulaharju

[rautu]

Aili Simojoki: Jenny Paulaharju, Samulin rinnalla.

tuon ostin äireelle kirpparilta viime keväänä.

[herike]

Paulaharju oli todella mestarillinen kynänkäyttäjä.

"Oli näissä rannattomissa erämaissa elukkaa vaikka minkälaista, lentävää ja juoksevaa. Talvenkin paksuissa lumissa niitä liikkui, ja keväällä suuret kesälintujen laumat ajoivat aurojaan halki-ilmaan,niin että siivet suhisivat. Ja sitten täällä komeat kurjet kenokauloin kahlailivat aukeimmilla nevoilla luikkaillen sadeilmoiksi ja laittaen kaksoispojat joka kesä. Täällä nevakuovit pitkänokka, kiljuen lentää laukoili hongankelosta toiseen, ja suokurppa viklutti sekä tuulen-
jäpijä, virkaheitto käki, haukkalintuna neva-aukeoilla hassuna räpötteli ilmassa. Rämäkkömailla vanhapiika, hullu taivaanvuona, kitkutti ja ketkutti ja huusi »mähähä-häätänsä» hymistäen, niin että melkein koko rämäkkö liikkui. Kankailla nokisten palokantojen kimpussa nikkaroi musta, punalakkinen palokärki pärryttäen kelopuuta ja huutaa pillaten, jotta ilmatkin poudistuivat,mutta taas väliin ruikuttaen roskailmoiksi. Siellä myös koro, kirjava hongankolistaja, nakutteli pökkelön kylkeä. Kotonaan olivat täällä koppelo- ja kana- haukat, samoin kuin kissapöllöhaukat sekä merkillinen korppi, suurien sydänmaiden musta mies, joka eläin rauskojen vierillä tovereineen väliin ronkkui ja tapella rähjäsi ennustaen ilkeitä ilmoja."
(S. Paulaharju, Suomenselän wieriltä http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201004121654)

Ennen seuraavaa Koilliskairan reissua pitää lukea "Sompio - Luiron korpien vanhaa elämää" http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201004121660

[luuppi]

Samuli kun ei ollut lappalainen, kuin ei kovin moni meistakaan, niin jos hanen kielenkayttonsa sovittaminen Lapin olojen kuvaamiseen kiinnostaa, loytyy aiheesta Pirkko Hakolan vaitoskirja (Hgin Yliopisto)

[HeimoVesa]

Täältähän saakin nykyään Paulaharjun kirjoja, jos joku vielä kaipailee...

http://www.salakirjat.net/category/48/samuli-paulaharju

http://www.samulipaulaharju.net/

[rastigaissa]

Paulaharju oli todella mestarillinen kynänkäyttäjä.

"Oli näissä rannattomissa erämaissa elukkaa vaikka minkälaista, lentävää ja juoksevaa. Talvenkin paksuissa lumissa niitä liikkui, ja keväällä suuret kesälintujen laumat ajoivat aurojaan halki-ilmaan,niin että siivet suhisivat. Ja sitten täällä komeat kurjet kenokauloin kahlailivat aukeimmilla nevoilla luikkaillen sadeilmoiksi ja laittaen kaksoispojat joka kesä. Täällä nevakuovit pitkänokka, kiljuen lentää laukoili hongankelosta toiseen, ja suokurppa viklutti sekä tuulen-
jäpijä, virkaheitto käki, haukkalintuna neva-aukeoilla hassuna räpötteli ilmassa. Rämäkkömailla vanhapiika, hullu taivaanvuona, kitkutti ja ketkutti ja huusi »mähähä-häätänsä» hymistäen, niin että melkein koko rämäkkö liikkui. Kankailla nokisten palokantojen kimpussa nikkaroi musta, punalakkinen palokärki pärryttäen kelopuuta ja huutaa pillaten, jotta ilmatkin poudistuivat,mutta taas väliin ruikuttaen roskailmoiksi. Siellä myös koro, kirjava hongankolistaja, nakutteli pökkelön kylkeä. Kotonaan olivat täällä koppelo- ja kana- haukat, samoin kuin kissapöllöhaukat sekä merkillinen korppi, suurien sydänmaiden musta mies, joka eläin rauskojen vierillä tovereineen väliin ronkkui ja tapella rähjäsi ennustaen ilkeitä ilmoja."
(S. Paulaharju, Suomenselän wieriltä http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201004121654)

Ennen seuraavaa Koilliskairan reissua pitää lukea "Sompio - Luiron korpien vanhaa elämää" http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201004121660

Tämä on ikivanha viesti, mutta silti huomautan, että tuo puheenparsi ei ole Paulaharjun, vaan hänen vaimonsa tarkasti muistiin kirjoittamaa sompiolaista puheenpartta. Tuolla tavalla paljasjalkainen puhuu vielä tänäkin päivänä. he tosin ovat käymässä vanhaksi, kuten meistä joskus jokainen...

[OS]

"Kankailla nokisten palokantojen kimpussa nikkaroi musta, punalakkinen palokärki pärryttäen kelopuuta ja huutaa pillaten, jotta ilmatkin poudistuivat,mutta taas väliin ruikuttaen roskailmoiksi. Siellä myös koro, kirjava hongankolistaja, nakutteli pökkelön kylkeä."
(S. Paulaharju, Suomenselän wieriltä http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201004121654)

Tämä on ikivanha viesti, mutta silti huomautan, että tuo puheenparsi ei ole Paulaharjun, vaan hänen vaimonsa tarkasti muistiin kirjoittamaa sompiolaista puheenpartta. Tuolla tavalla paljasjalkainen puhuu vielä tänäkin päivänä. he tosin ovat käymässä vanhaksi, kuten meistä joskus jokainen...

Mikä lintu on tuo sompiolaisten koro? Kaisa Häkkisen Linnun nimi - kirjan mukaan koro nimitystä on käytetty oikeastaan kaikista tikoista, myös palokärjestä. Palokärki mainitaan kuitenkin tuossa muisteluksessa erikseen, joten joku muu tikka on kyseessä. Olisiko pohjantikka?

[rastigaissa]

Olen pahoillani huolimattomasta lainauksesta, viittasin Paulaharjun Sompio-teokseen, ja sen kieliasuun, en siihen toiseen teokseen.

Sompiossa korra merkitsee tikkaa.

[seppo]

Etymologisessa sanakirjassa 'koro', 'koroi' tai 'kora' viittaa tikkaan, erityisesti palokärkeen, 'korra tai 'korri'' on puolestaan Peräpohjolassa ollut pilkkasiipi, myös silkkiuikku. Sana lienee muunnos lapin sanasta 'skoarrâ' tai 'skåarra'

[luuppi]

Olen asiasta ihan oikeasti kiinnostunut, ja siksi (vain) kysyn:

Mika on "puolestaan Peräpohjolassa" tuo mainittu alue?
- mummoni ja liikeensa ainoa toinen tyontekija (Torniojoki-varresta) puhuivat aivan eri tavalla
- elikka, siis, murrerajat (ja myos sanasto) Lapissa Ita-Lansi suunnassa ovat erittain jyrkkia

[seppo]

Martti Rapolan kirjassa Johdatus suomen murteisiin (SKS 1969) Peräpohjolan murteet jaetaan ainakin Kemin murteistoon (Kemin, Simon, Tervolan, Rovaniemi, Sodankylän, [Pelkosenniemen ja Savukosken], Kittilän itäosan, Enontekiön itäpään ja Inarin sekä Itä-Ruijan murteet) ja Tornion murteistoon (Ala- ja Ylätornio, Turtola, Muonio ja Enontekiön lounaisosa).

Rapola esittää seuraavan eron: Kemin murteistossa on vokaali kadonnut h:n edeltä, esimerkkeinä 'talhon', 'menhän', 'tehthin', 'huonhet' - Tornion murteistossa on myös tapahtunut vokaalin kato mutta seuraava vokaali on pitkä, esimerkkeinä 'talhoon', menhään', tehthiin' ja jopa 'huohneet', jossa h on vaihtanut paikkaa edellisen konsonantin kanssa.

Kemijärvellä ja Kuolajärvellä vastaavasti: 'talohon', 'mennähän', tehtihin' ja 'huonehet'.

[luuppi]

Juuri nain;sen H:oon ja Torniojokilaakson osalta.
"Rovaniemi, Sodankylän, [Pelkosenniemen ja Savukosken]"
Rovaniemella kun asuu puolet Lapin vaestosta (ja paljon junantuomia) niin siita ei voi paljoa paatella. Mutta nuo hakasulkeiset ( ja Paulaharjun , ei vain muistiinpanot, vaan myos omat kirjoitelmat) kertovat paljon.
- en mitenkaan halveksu kirjailijan tuotantoa (Sibeliuskaan ei tehnyt savellytyksia)
- vaan puhun vaan kielenkaytosta, jota han (ja nakojaan vaimonsakin) on tallentanut, ja sitten siirtanyt omaan tuotantoonsa.

Tulkoon vertauksena mainittua , etta ae Jarvinenkin oli junan tuoma (samaa koulua kavi kuin minakin, Hesassa... tosin vahan eri aikaan).

[rastigaissa]

Jos nyt just haluaa pikkuisen kuulokuvan vanhasta Itä-Lapin, lähinnä Sompion alueen puheesta, sitä voi kuulla tämän Areenassa esitettävän radiodokumentin alkuosan kalastajan suusta:
http://areena.yle.fi/1-4017494

[rastigaissa]

Tämä ei ole kirjallisuutta, mutta sen pitäisi olla: nykysompiolaisen muistelus Sompion hukuttamisesta:

[rastigaissa]

Kirjailija Lauri Hihnavaara muistelee:

(Yle Areena Todellisia tarinoita Kodittoman koti-ikävä osa1.)

[Heikki]

Olipa väkevä puheenvuoro Hihna-Lassilta. Hiljaiseksi veti. Yhtymäkohtia omaankin elämääni, vaikka ei ole koskaan täytynyt Suomesta lähteä.