Mikä on vaellusherkkusi?

luuppi
Viestit: 5544
Liittynyt: 09 Tammi 2013 20:24

Viesti Kirjoittaja luuppi »

Sanan peistahan tuosta "Ei tällä väitteellä ole mitään totuuspohjaa." on taitettu vaikka kuinka kauan, mutta nykyisilla mittausvehkeilla on todistettu, etta lainaus pitaa paikkansa
- siita huolimatta filepihvien ensimmaisen puolen aloitan tuolla tapaa, ja kaannan sen sitten "katoksi"... pitaneeko nesteita vai ei; uskossa on hyva elaa!


tst
Viestit: 6545
Liittynyt: 20 Heinä 2006 21:36

Viesti Kirjoittaja tst »

zag kirjoitti:No joo, minun vaellus- ja grillausherkkuni ovat etupäässä lohensukuisia, kaloista puhuttaessa.
Samoin ja näistä tuli loimukalaa. http://aijaa.com/2ynTje
zag
Viestit: 480
Liittynyt: 03 Loka 2008 14:16
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja zag »

Louestaja kirjoitti:..."Herlevi myös tyrmää uskomuksen, jonka mukaan lihasta kannattaisi paistaa niin sanotusti pinnat kiinni, jotta nesteet pysyvät sisällä. Lihan pinta ruskistetaan tällöin nopeasti kuumassa lämpötilassa ja loppukypsennys suoritetaan matalassa lämmössä esimerkiksi uunissa tai grillissä..."
Itse en taida paistaa "pintoja kiinni" niinkään ensisijaisesti lihasnesteiden säilyttämisen vuoksi (vakioidulla lämmöllä tavoitteellisissa sisälämpötiloissa pysyttäytyminen pitää siitä riittävästi huolen), vaan paistomenetelmän, etenkin kalalle, antaman suutuntuman takia. Hieman kuin arinauunissa paistetussa, tampesterilaisittain, rievässä; rapsakan rapea pinta, sisältä tasaisen muheva. Toki jonkinlainen pinta paistorasvan ja mausteiden avittamana syntyy esim. pannulla paistettaessa miedommallakin lämmöllä, mutta joka tapauksessa itselläni tavoitteena paistomenetelmissä on vastakohta esim. pelkästään keittämällä kypsennetylle lihalle tai kalalle, joka hyvää voi tietty olla sekin. Makuasioita sanoi Musti, kun...
Korpijaakko
Viestit: 6935
Liittynyt: 07 Touko 2009 16:14
Paikkakunta: Etelä-Karjala
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Korpijaakko »

Paistaessa: Maillard-reaktio.
Korvapuoli
Viestit: 2678
Liittynyt: 11 Tammi 2006 21:08
Paikkakunta: Jyväskylä

Viesti Kirjoittaja Korvapuoli »

Kaikki voissa pannulla paistettu on vaellusherkkuani. Samoin juusto maistuu vaelluksella niin, että aamupalalla pitää syödä paljaaltaan monta siivua. Johtuisikohan maitotuotteitten vajeesta vaelluksella?
luuppi
Viestit: 5544
Liittynyt: 09 Tammi 2013 20:24

Viesti Kirjoittaja luuppi »

Korvapuoli kirjoitti:juusto maistuu vaelluksella niin, että aamupalalla pitää syödä paljaaltaan monta siivua. Johtuisikohan maitotuotteitten vajeesta vaelluksella?
Sama juttu; ostan mukaan mustaleimaa, jotta kaikki ei menisi kerralla :D
- taitaa olla enemman suolatasapainoon (hikoilun johdosta) liittyvaa, kuin sinansa maitotuotteisiin
Avatar
Pepi
Viestit: 7428
Liittynyt: 23 Tammi 2006 18:16

Viesti Kirjoittaja Pepi »

^ Miten se mustaleimaisuus siihen vaikuttaa? Halukkaamminhan sitä syö kuin joitakin mauttomia.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
PeteBee
Viestit: 1084
Liittynyt: 28 Huhti 2006 14:57

Viesti Kirjoittaja PeteBee »

Ehkä se on sama juttu kun suklaan kanssa. 70% suklaa täyttää "suklaareseptorit" hyvällä maulla pienelllä määrällä mitä maitosuklaa ei tee. Mustaleima on täynnä makua jolloin pienempi määrä täyttää "juustoreseptorit" mitä "normijuusto" ei tee :lol:
amatööri
Viestit: 3492
Liittynyt: 05 Kesä 2009 07:20

Viesti Kirjoittaja amatööri »

Paistetun raudun valmistuminen pannulla saa aina veden kielelle.Kaikki ruoka mikä on valmistettu harjuksesta tai raudusta on parasta,valmistustavasta riippumatta.Sisältää kaikki vaiheet pyynnistä esim. perunoiden kuorimiseen ja lisukkeiden pilkkomiseen asti.Nautitaan hyvässä seurassa yhdessä tehden.
-Umpikännissä kaikki näyttääkin niin selvältä-
zag
Viestit: 480
Liittynyt: 03 Loka 2008 14:16
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja zag »

Enpä äkkiseltään keksi parempaa huikopalaa onkimisen lomaan, mikseipä välipalaksi vaelluksellakin 8). Tässä tapauksessa kuvalihana poron paistia Karesuandon Eliassonilta.
hartsuherra
Viestit: 140
Liittynyt: 31 Heinä 2013 09:13

Viesti Kirjoittaja hartsuherra »

zag kirjoitti:Enpä äkkiseltään keksi parempaa huikopalaa onkimisen lomaan, mikseipä välipalaksi vaelluksellakin 8). Tässä tapauksessa kuvalihana poron paistia Karesuandon Eliassonilta.
Olen samaa mieltä. Hieno kuvasommitelma ja täytenee kaivaa kätköistä hieman kuivalihaa kun alkoi tehdä mieli. Mutta kamala mikä leikkuutyökalu on kuvassa, se pilaa kaiken, jopa maun. Oikea puukko on itse taottu tai sepän takomaa hiiliterästä ja kahva luonnonmateriaalista puuta tai vielä mieluummin poronsarvea.
PeteBee
Viestit: 1084
Liittynyt: 28 Huhti 2006 14:57

Viesti Kirjoittaja PeteBee »

Onneksi mun suun kuivalihareseptorit ei tunnista erilaisia terälaatuja vaan reagoi pelkkään lihaan :lol:
zag
Viestit: 480
Liittynyt: 03 Loka 2008 14:16
Paikkakunta: Espoo

Viesti Kirjoittaja zag »

hartsuherra kirjoitti:
zag kirjoitti:Enpä äkkiseltään keksi parempaa huikopalaa onkimisen lomaan, mikseipä välipalaksi vaelluksellakin 8). Tässä tapauksessa kuvalihana poron paistia Karesuandon Eliassonilta.
Olen samaa mieltä. Hieno kuvasommitelma ja täytenee kaivaa kätköistä hieman kuivalihaa kun alkoi tehdä mieli. Mutta kamala mikä leikkuutyökalu on kuvassa, se pilaa kaiken, jopa maun. Oikea puukko on itse taottu tai sepän takomaa hiiliterästä ja kahva luonnonmateriaalista puuta tai vielä mieluummin poronsarvea.
Heh, melkeinpä arvasin, että puukosta tulee sanomista (omastakin mielestäni perustellusti) 8). Onneksi on kuitenkin kuvan rekvisiittakuksa itse revitty ja muotoiltu!
Kelpaisiko leikkuutyökaluksi ehkä tällainen? Aikoinaan sen kuivalihan leikkuutyökaluksi hankin. Ei ole valitettavasti omaa tekoa. On kuitenkin aitoa sàmi duodji -tuotantoa, terässä nimikirjaimet VA.
Ps. mutta...olen sitä mieltä, että pitää miehellä olla itse tehty puukkokin; siksipä olenkin menossa ensi tiistaina alkavalle puukkokurssille. Jospa se pelastaisi tilanteen, jopa kuivalihan maunkin :D.
hartsuherra
Viestit: 140
Liittynyt: 31 Heinä 2013 09:13

Viesti Kirjoittaja hartsuherra »

No niin. Pyydän anteeksi tökeröä kommenttiani. Tuo on käsintehty ja materiaalit ilmeisesti hyvin kunnossa. Tupen osittaista sarvi-upotusta en ihan ymmärrä mutta siinä olevat kaiverrukset on tehty oikeaoppisesti stikkelillä ja värjätty puukontekijän sormista lähtevällä lialla ja rasvalla kuten pitääkin. Olen nähnyt Taisto Kuorttin Unna Niibas kokoelman. Sieltä löytyisi poronlihan leikkaamiseen täydellinen puukko.
sepaonu
Viestit: 248
Liittynyt: 16 Tammi 2015 20:32
Paikkakunta: Ingliste, viro

Viesti Kirjoittaja sepaonu »

Ystävä lahjoitti yhden saamepuukonraaton, neljasta paikasta rikki, mutta kaiverrukset tämmoiset, että itse en kyllä pysty tekemaan tämmoista ja korjaisin sen .
http://www.sepikoda.ee/sisu/Miw1MTIsMTc ... paastetud/
Kuivaliha maistuu ihan samalta, kuin edellisen puukkon leikatu 8)
aamu alkaa kahvilla
Vastaa Viestiin