Viikon ruokien paino?

Luhtavilla
Viestit: 73
Liittynyt: 05 Tammi 2014 18:43
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Luhtavilla »

Mielestäni on aikamoista aliarvioimista väittää, että suunnitteleminen ja pohtiminen tarkoittaisi suunnitelmien orjallista noudattamista. Kyllä jokaisella on sen verran järkeä päässä, että jos arvioikin ruoan määrän liian vähäiseksi tai päivämatkat liian pitkiksi, osaa lyhentää vaellusta sopivan verran. Mulle iskee joka kerta kotona karttasokeus ja suunnittelen turhan pitkiä päivämatkoja. Maastossa mennään kuitenkin sen mukaan mitä vastaan tulee ja sopeutetaan reittisuunnitelmaa aina tarvittaessa eli lähes joka päivä.

Miksi teoreettisemman pohdinnan täytyy olla kuin kirosana? Ei se mistään ole pois, että nettiin näpyttelee ajatuksen virtaa.


Korpijaakko
Viestit: 6935
Liittynyt: 07 Touko 2009 16:14
Paikkakunta: Etelä-Karjala
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Korpijaakko »

dailymail kirjoitti: - -
Ja kun se ihmisen hyötysuhde, kulutus ja muu ruokailun tarve sekä fyysinen jaksaminenkin vaihtelevat eri tilanteissa, niin tärkeintä on juuri kuunnella kroppaansa ja tervettä järkeänsä.

Liian yksityiskohtaiset teoreettiset laskelmat eivät päde käytännössä, varsinkaan kun on kyse ihmisestä tai yleensä mistään elävästä ympäristöönsä reagoivasta järjestelmästä.
Ottamatta kantaa muuhun: Vaihteleeko ihmisen hyötysuhde? Epäilisin itse, että perustoiminnto tottelevat fysiikan lakeja, kemiaa kun ovat. Muut tekijät kyllä vaihtelevat ja vaikeuttavat siten osaltaan arviointia, mutta keskiarvoja ja suuntaa antavia lukujahan nämä kaikki ovat, vaikka niitä olisi desimaalipilkun oikeallakin puolella. Lähtötiedot eivät meillä tavallisilla kengän kuluttajilla riitä muuhun. Väittäisin siis, että hyvin tehdyt laskelmat pätevät riittävällä tasolla myös käytännössä.
Avatar
Pepi
Viestit: 7434
Liittynyt: 23 Tammi 2006 18:16

Viesti Kirjoittaja Pepi »

^ Vaihtelee. Aivan kuin moottorin hyötysuhde vaihtelee käytettäessä eri kierroslukualueilla. Ihmiseen menee sisään ruokaa ja tulee ulos eritteitä, lämpöä ja liike-energiaa. Näiden suhde vaihtelee yksilöllisesti ja tilanteen mukaan. Ikääntyessä olen huomannut, että peruselintoimintonikin kuluttavat vähemmän kuin nuorena.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
luuppi
Viestit: 5549
Liittynyt: 09 Tammi 2013 20:24

Viesti Kirjoittaja luuppi »

Luhtavilla kirjoitti:Mielestäni on aikamoista aliarvioimista väittää, että suunnitteleminen ja pohtiminen tarkoittaisi suunnitelmien orjallista noudattamista. (...)
Miksi teoreettisemman pohdinnan täytyy olla kuin kirosana? Ei se mistään ole pois, että nettiin näpyttelee ajatuksen virtaa.
Joo, kummasti tuota tulee... Mutta minusta on vain hyva heittaa teorioita kohtaamaan kaytantoa
- ei niin, etta ne olisivat vastakohtia! Vaan niin, etta pahimmat sarmat teorian vaittamista hiotaan poiß kaytannon vastavaittamilla/ kokemuksilla.
dailymail
Viestit: 2973
Liittynyt: 23 Tammi 2013 20:41

Viesti Kirjoittaja dailymail »

Luhtavilla kirjoitti:Mielestäni on aikamoista aliarvioimista väittää, että suunnitteleminen ja pohtiminen tarkoittaisi suunnitelmien orjallista noudattamista. Kyllä jokaisella on sen verran järkeä päässä, että jos arvioikin ruoan määrän liian vähäiseksi tai päivämatkat liian pitkiksi, osaa lyhentää vaellusta sopivan verran. Mulle iskee joka kerta kotona karttasokeus ja suunnittelen turhan pitkiä päivämatkoja. Maastossa mennään kuitenkin sen mukaan mitä vastaan tulee ja sopeutetaan reittisuunnitelmaa aina tarvittaessa eli lähes joka päivä.

Miksi teoreettisemman pohdinnan täytyy olla kuin kirosana? Ei se mistään ole pois, että nettiin näpyttelee ajatuksen virtaa.
Ensimmäiseksi tuli mieleen Neuvostoliiton suunnittelutalous, sen lopputulemathan ovat yleisesti tunnettuja.

Jos sen "muinaisen" filosofin, oliko se Kant, ajatukset pitävät kutinsa, niin kaikki havainnot ovat teoriapitoisia. Jos niistä sulkeistaa teorian pois, jää jäljelle vain pelkkä ärsyke.. Siten kaikki ajattelu on teoreettista.

En tuomitse teorioita lainkaan. Tarkoitin liiallista teoreettisten yksityiskohtien korostamista käytännön toiminnan suunnittelussa. Se suuntaa huomion helposti pois olennaisesta. Tässä yhteydessä olennaisia voisivat olla esimerkiksi kysymykset miksi vaelluksella syödään ja miten vaelluksella on mahdollista syödä.

Kun tiedetään syy miksi syödään ja mitä on mahdollista syödä, voi paremmin miettiä sitäkin mitä ja miten syödään.

Alunperin kummastuin aiempaa keskustelua siitä imeytyykö aineenvaihdunnassa tonnikalasta 4 vai 5 Kcal. Ehkä tieto olisi tärkeä, jos söisi reissussa pelkkää tonnikalaa ja vain tonnikalaa eikä mitään muuta kuin tonnikalaa.
Mikään ei ole niin varmaa kuin minä
luuppi
Viestit: 5549
Liittynyt: 09 Tammi 2013 20:24

Viesti Kirjoittaja luuppi »

Nythan kuultiin tuokin todistus: " the truth, and nothing but the truth"
- oliko kirja kaden alla?

Ei muuten ollut tonnikalasta puhetta, vaan proteiinista yleisemmin, eli paino/hyotysuhteen saamisesta kohdalleen. Kaikkia se ei kiinnosta; minua kyllakin. Siksihan taalla on naita keskusteluita saikeittain; etta jokainen loytaa omansa?
dailymail
Viestit: 2973
Liittynyt: 23 Tammi 2013 20:41

Viesti Kirjoittaja dailymail »

"Truth is out there"

Kiinnostaahan se minuakin. Jos tiedolla proteiinin imeytymisestä on käytännön merkitystä, niin se voi muuttaa ruokapussieni sisältöä olennaisesti. Olen vain aina luottanut siihen, että normaali ruokavalio sisältää kaiken tarpeellisen.

Mutta miten se sitten menee, jos ihminen tarvitsee n. 0,8 grammaa proteiinia painokiloaan kohti, niin 100 kg painava ihminen tarvitsisi 80 g, mutta lasketaanko tähän mukaan rinkan paino? :)

Atwaterilla korjattu proteiinin energiatuotto olisi 80 grammalle proteiinia 320 Kcal. Eli jos syön 80 grammaa proteiinia, niin voiko se korvata yhden aterian ja tyydyttääkö se vuorokauden koko proteiinitarpeen? Ehkä pitäisi ottaa monivitamiinipilleri aterian jatkoksi? :)

No joo, ei ollut tarkoitus häiritä hyvää keskustelua omilla kummasteluillani, mutta eikö se toisaalta ole keskustelujen suola, että ne rönsyilevät?
Mikään ei ole niin varmaa kuin minä
luuppi
Viestit: 5549
Liittynyt: 09 Tammi 2013 20:24

Viesti Kirjoittaja luuppi »

Nain on.
Ja tonnikalapurkkeja tehdaan 80 grammaisia (netto). :)
Rohkeasti vaan kokeilemaan.

Ja nyt sinne toiseen riimiin... Mylly jo jauhaa estimointituloksia.
IrmaK
Viestit: 268
Liittynyt: 01 Syys 2013 15:26

Viesti Kirjoittaja IrmaK »

Luhtavilla kirjoitti:Miksi teoreettisemman pohdinnan täytyy olla kuin kirosana? Ei se mistään ole pois, että nettiin näpyttelee ajatuksen virtaa.
Ihan samaa mieltä kanssasi! :D Kyse on omalla kohdallani vain siitä, että ajatuksillaan peuhaa ympäri ämpäri meiluista aihetta, tässa tapauksessa vaeltamisesta. Jos menee lukemaan vaikka kalastelufoorumin keskusteluja, niin voi hämmästyä, miten monella tapaa voi kalan transformoida meressä sukeltelevasta oliosta vallan mehukkaaksi kalakeitoksi. Kait nekin tyypit vain tykkäävät kalastella? Ja ku ei jatkuvasti voi seistä rannalla virveli kourassa, nii ainakin siitä voi haaveilla, ja siinä sivussa suunnitella taas uus niksi miten narrata fisuja.
Luhtavilla
Viestit: 73
Liittynyt: 05 Tammi 2014 18:43
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Luhtavilla »

Nyt on pakko nillittää, että tonnikala öljyssä sisältää proteiinia vain 57% ja tonnikala vedessäkin vain 87%. Pelkkää tonnikalaa syömälläkin tulee heti jo mietittäväksi rasvojen määräkin. Useimmissa ruoka-aineissa on kaikkia energiaravintoaineita seoksena. Siksi onkin jännää pohtia erilaisia variaatioita sopivan ravintoainekoostumuksen saamiseksi.

Toivottavasti päästään konsensukseen tästä ravintoasiasta. Ruokaa minäkin syön. Tykkään vaan tälläisesta teoreettisemmasta lähestymistavasta. En ole lähdössä ensi kesänä vaellukselle eväinä proteiinijauheita ja glukoosia juomarakkoon liuotettuna ja rypsiöljyä illalla pullosta siemaillen, vaikka epäilemättä ihan mielenkiintoinen kokemus olisi sekin.
vaari
Viestit: 599
Liittynyt: 13 Tammi 2006 08:22

Viesti Kirjoittaja vaari »

Miksi teoreettisemman pohdinnan täytyy olla kuin kirosana? Ei se mistään ole pois, että nettiin näpyttelee ajatuksen virtaa.[/quote]

Niin että jos teoriassa, miksei käytännössäkin, rykäsis tommosen kakskytä kiloa ylipainoa talven aikana, niin kuinkahan pitkän vaelluksen tekis ilman hankaluuksia ilman ruokaa kesällä?

Itse asiassahan reissun pitäis olla koko ajan vaan helpompaa ja miellyttävämpää kun ylipaino katoaa. :P

Teoriassa näin? Vai käytännössä? Vai molempia?
Luhtavilla
Viestit: 73
Liittynyt: 05 Tammi 2014 18:43
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Luhtavilla »

Laskennallisesti normaalipainoisellakin on kehossa rasvaa muutaman kuukauden energiatarpeen verran. Rasva kuitenkin "palaa hiilihydraattien liekeissä". Ilman hiilihydraatteja rasvan epätäydellisestä palamisesta muodostuu ketoaineita ja toimintakyky laskee melko nopeasti.

Sen sijaan, jos hiilihydraatteja saadaan edes 500kcal/päivä on tilanne täysin erilainen. Tämä määrä riittää turvaamaan aivojen glukoosin saannin ja rasvan hyödyntämisen tehokkaasti. Lyhytaikaisessa "selviytymistilanteessa" riittäisi siis pelkät hiilihydraatit. Jos olisi tarkoitus tehdä mahdollisimman pitkä vaellus kehon rasvoja hyödyntäen lisäisin reppuun vielä proteiinia normaalin ravintosuosituksen verran eli jotain 50g/vrk.
luuppi
Viestit: 5549
Liittynyt: 09 Tammi 2013 20:24

Viesti Kirjoittaja luuppi »

Voi itku, se tonnikala oljyssa purkki jai 46 grammaan proteiinimaaraksi muutettuna! Normi satagrammaiset on tietysti kaupanhyllylla yleisempia...
- tietysti koko tuo heitto oli vain vastine siihen sivusaikeeseen, joka yritti muuttaa koko taman saikeen pashan(= maemmin) jauhamiseksi.
Korpijaakko
Viestit: 6935
Liittynyt: 07 Touko 2009 16:14
Paikkakunta: Etelä-Karjala
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Korpijaakko »

vaari kirjoitti:Niin että jos teoriassa, miksei käytännössäkin, rykäsis tommosen kakskytä kiloa ylipainoa talven aikana, niin kuinkahan pitkän vaelluksen tekis ilman hankaluuksia ilman ruokaa kesällä?

Itse asiassahan reissun pitäis olla koko ajan vaan helpompaa ja miellyttävämpää kun ylipaino katoaa. :P

Teoriassa näin? Vai käytännössä? Vai molempia?
Ei, vaan ei kummassakaan. Tulee mieleen ainakin sellainen ongelma, että rasvan tuppaa lähtemään aina lihastakin, jollain 1:3 suhteella tai sitä luokkaa. Tarkoittaisi, että lopussa olisi n. 7kg vähemmän lihasmassaa. Ei varmaan varsinaisesti tekisi olosta miellyttävämpää. Lisäksi muutamassa kuukaudessa alkaisi näkyä jo suojaravinteiden puute. Löytyyhän tuon tyyppisestä lähestymistavasta käytännön esimerkkejäkin: esim. moni nälänhätään kuollut, ja sitten Varg62, joka vaan porskuttaa, mutta sillä onkin kahvia, viinaa ja vähän ruokaakin.
Avatar
varg62
Viestit: 5831
Liittynyt: 03 Syys 2008 18:34
Paikkakunta: Pohjanmaa

Viesti Kirjoittaja varg62 »

Kyllä minä uskon vielä siihen, että läski muuttuu lihakseksi, kun kulkee ja syö vähän. Ei ne lihakset minnekkään kadonneet pitkillä reissuilla vaan päin vastoin. Tietenkin kun alkaa kropan rasvakerros olemaan suht normaalissa on pakko alkaa syömään tai palaa lihaksetkin pois siinä vaiheessa. Jokaisen pitää vaan tuntea se ja kuunnella kroppaansa.
Eikä se läski ala ikävä kyllä palamaan heti.Vaatii viikon nälässä kulkemisen ennen, kuin huomaa sen. Yhtäkkiä loppuu se kaamea nälän tunne vaan siitä sen huomaa.
:lol:
Näin minulla ja jokainen kroppa on tietenkin erilainen, mutta kyllä kokeilemalla löytyy aina se tasapaino. 8)
Vastaa Viestiin