A.E.Järvinen

[Sokosti]

Abumatic lienee oikeassa riistokapitalismin suhteen. Mutta sitäkin ja ihmisten kehitystä sen varjossa voi kuvata kun antaa romaanin henkilöiden etsiytyä uuden elämän alkuun seuduille, joilla toisen ihmisen jalka ei ollut maata tallannut.

[Tapsa]

Olen ehdottamasti myös sitä mieltä että Pentti Haanpää on erinomainen kirjailija, mutta hänen tuotantonsa kallistuu enemmän kaunokirjallisuuden puolelle, vaikka hänen kirjoissaan liikutaan paljon erämaissa/kairoilla/metsissä tai syrjäseuduilla, Haanpää keskittyi aika paljon juuri eri ihmistyyppien ja ajan ilmiöiden kuvaamiseen, siinä hän oli mestari. Mutta en ymmärrä miksi eräkirjallisuus leimataan "vain eräkirjallisuudeksi" , on eräkirjallisuuden vähättelyä leimata heidät vain "maalailijoiksi", toistan itseänä kun totean että lukekaa Järvisen tuotantoa niin kyllä sieltä löytyy ihmiskuvauksia ja hyvinkin tarkkoja, eräkirjoissa kuvataan usein syrjäseutua niin silloin kirjoissa heijastuu myös yhteiskunnalliset asiat eli miten erämaissa/syrjäseuduilla elettiin ja miten nuo pohjoisen seudut kehittyivät. Järvinen tosin ei paljoa kajonnut yhteiskunnallisiin asioihin, mutta kuvasi elämää erämaiden eläjien näkökulmasta ja hyvä niin sillä em. Haanpää sai puuttua tarkemmin yhteiskunnan ilmiöihin (politiikkaan,esim) Järvinen ymmärsi ettei hänen ollut järkevää puuttua politiikkaan tai oman aikansa ilmiöihin.

[abumatic]

Ei se ole vähättelyä vaan henkilökohtainen mielipiteeni. Ns. eräkirjallisuus ei käsittele sellaisia aiheita, jotka minua kiinnostavat, ja jos käsittelevätkin niin helvetin huonosti. Arktisen keskuksen julkaisusarjassa on ilmestynyt vastikään Riekonpyytäjät-niminen kirja (Ari Laakso ja Anna-Liisa Sippola). Se oli, esimerkiksi, mielestäni erinomainen eräkirja, koska mukana oli sekä historiaa (Paulaharjua, Itkosta, jne.), asiaa riekonpyyntikulttuurin kehittymisestä ja merkityksestä, ja seikkaperäiset kuvaukset itse pyynnistä ja riekkojen käyttäytymisestä. Selvisi mm. se, miksi ylösalaista Y-haarukkaa on käytetty lankojen viritykseen. Nykyisin se ei ole enää tarpeellista, mutta miksi, se selviää tästä mainiosta kirjasta.

[abumatic]

Haanpää sai puuttua tarkemmin yhteiskunnan ilmiöihin (politiikkaan,esim) Järvinen ymmärsi ettei hänen ollut järkevää puuttua politiikkaan tai oman aikansa ilmiöihin.

Tämä Tapsan käsitys on lievästi sanottuna absurdi. Haanpää maksoi kovan hinnan siitä että ei pelännyt ketään eikä mitään. Kentän ja kasarmin (1928) jälkeen Haanpään oli erittäin vaikea saada kustantajaa kirjoilleen koska hän oli joidenkin mielestä uhka yhteiskuntarauhalle. Se tiesi taloudellisesti kurjaa aikaa. Järvinen ei ollut järkevä vaan pelkuri, ja pelkurien kirjat tuppavat haukotuttamaan!

[Tapsa]

Haanpää halusi puuttua asioihin jotka olivat arkoja, hän teki sen omalla tyylillään,mutta kirjailijat nyt ovat kautta aikojen joutuneet kärsimään kun ovat puuttunut tulenarkoihin asioihin. En tiedä kannattako pelkurien tai sankarien viittaa ruveta kirjailijoille sovittelemaan, mutta sen sanon että on joskus silkkaa viisautta pitää mölyt mahassa eli ei kannatta purra kättä joka sinua ruokkii. Järvisen yksi kirjoista Viimeinen kesä, joka kertoo Tuntsajoesta piti alunperin julkaiseman 40-luvun alkupuolella mutta kun suurin osa Tuntsajoesta jäi talvisodan jälkeen rajan taakse oli aihe tuohon aikaan hieman arka ja kustantaja katsoi parhaaksi olla julkaisematta sitä ja se julkaistiin itse asiassa vasta 1996.

[Eräkulkuri]

Järvinen ei ollut järkevä vaan pelkuri, ja pelkurien kirjat tuppavat haukotuttamaan!

Nyt sohaisi Abu kyllä pahasti harhaan!!!

Järvinen vältti kirjoissaan poliittisia kannanottoja, vaikka silloin elettiinkin jyrkkien vastakohtaisuuksien ja sotavuosien aikaa. Järvisen kirjat lukeneena voin sanoa, että hän kuvasi lähes poikkeuksetta syrjäseutujen "pienten ihmisten" ankaraa elämää sen ajan suurissa kairoissa.

Jos pelkureita lähdetään etsimään niin ne löytyvät ajalta, jolloin kumarrettiin ja ylistettiin entistä Neuvostoliittoa ja moitittiin omaa kotimaata. Kirjailijat ja taiteilijat yleensä olivat kaikkein pahemmin rähmällään. Tämä jos mikä oli todellista pelkuruutta.

[abumatic]

Jos Järvinen olisi ollut oikea luonnonsuojelija, hän olisi tehnyt tarvittavat johtopäätökset tilanteesta, ja ryhtynyt avoimesti puolustamaan (kirjoittamalla) luontoa. Sitä hän ei tehnyt vaan vetäytyi puolivillaiseen kioskikirjallisuuteen. Sanoisin sitä pelkuruudeksi. Erno Paasilinna toimi yhdessä vaiheessa Kariston kustannuspäälikkönä, siis jonkin sortin leipäpappi. Paasilinnaa asia kiusasi niin paljon, että hän irtisanoutui hyväpalkkaisesta toimesta ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Ja tässä oli kysymys vain siitä, että aito kirjailija on aina riippumaton toimija, joka kyllä tarvittaessa puree myös ruokkivan käden poikki.

[Tapsa]

Erno Paasilinnaan sen verran että hän teki varmasti oikein irtisanoutessaan ja ryhtymällä vapaaksi kirjailijaksi, tuloksena oli riippumaton ajattelija joka uskalsi sanoa mitä ajatteli, myös Päätalo aikanaan irtisanoutui rakennusmestarin hommista ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Järvinen teki varmasti metsänhoitajan virassaan omat johtopäätöksensä, mutta oli kyllä hieman puun ja kuoren välissä, vasta eläkkeelle jäätyään yritti puolustaa luontoa, mutta ymmärsi ja huomasi ettei isoja yhtiöitä vastaan kovin helppo "taistella". Se että Järvinen olisi vetäytynyt "puolivillaiseen kioskikirjallisuuteen" on abumaticin mielipide, jokainen tarkasti Järvisen tuotantoon syventynyt tehköön omat johtopäätöksensä.

[abumatic]

Reino Rinne sai pelastettua Kitkanniemen kirjoittamalla. Se oli kova teko kun ottaa huomioon Kuusamon yhteismetsän toilailut viime vuosikymmeninä. Yrjö Kokon teot kannattaa myös muistaa. Kemijokivarren karvalakkilähetystö pisti helsingin herrat tiukoille. Eräs vanhempi kollegani, joka oli nuorena miehenä juuri saapunut oikeusministeriöön töihin kertoi, että Kai Korte oli sanonut, että kun sodankäyneet miehet toimivat tuolla tavalla, niin tämä ei ole leikin asia. Eikä ollutkaan, asiat rupesivat edistymään, tietenkin vuosikymmeniä liian myöhään. Että on ihan turha väittää, että iso yhtiö on voittamaton vastustaja. Mutta ne ovat ihan toisenlaiset miehet ja naiset kuin Järvinen, joilla on tahtoa ja kykyä tehdä töitä luonnon puolesta.

Karistosta irtautuminen ei tehnyt Paasilinnasta riippumatonta. Hän oli riippumaton siitä lähtien kun osasi kirjoittaa.

[Tapsa]

Sen verran kommentoin abumatic että jos luit tekstini tarkkaan en todennut että isot yhtiöt olisivat "voittamattomia" vaan että niitä vastaan "vaikea taistella". Yhden ihmisen toiminta voi tietysti saada paljon aikaan jos mukaan saadaan lisää asiaansa uskovia ihmisiä niin silloin tulosta usein syntyy mutta aika harvoin yksi pääsky kesä tekee, kaikki kunnia em. Reino Rinne,Yrjö Kokko,Kemijoen karvalakkilähetystö he näkivät asiansa eteen vaivaa ja ennen kaikkea uskoivat siihen, Järviseen totean omana mielipiteenä että hän oli erinomainen eräkirjailija sekä luonnon ikuistaja,luonnonystävä jonka tekstit ja maalaukset elävät yhä 40vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

[Tapsa]

A.E.Järvisen haastattelu vuodelta 1963 haastattelijana Pekka Tiilikainen http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zg ... 4839390990

[Sarekretkeilijä]

No jos peloton toiminnassaan ja kirjoissaan halutaan nimetä, niin eräkirjailijoista on tietysti paras K.M. Wallenius.

[abumatic]

Tänä päivänä K.M. Wallenius ja A. Hihnavaara (Mosku) olisivat Haagissa syytettynä etnisistä puhdistuksista eli kansanmurhista. Että semmoistakin pelottomuutta on esiintynyt ns. eräkirjailijoissamme...

[Tapsa]

Hmm, miksi minusta tuntuu että on eksytty aiheesta eli herrasta nimeltä A.E.Järvinen kun aletaan etnisistä puhdistuksista eli kansanmurhista puhumaan, toki Mosku ja Järvinen tiettävästi kulkivat muutaman kerran kairaa yhdessä.

[IkiHonka]

Tänä päivänä K.M. Wallenius ja A. Hihnavaara (Mosku) olisivat Haagissa syytettynä etnisistä puhdistuksista eli kansanmurhista. Että semmoistakin pelottomuutta on esiintynyt ns. eräkirjailijoissamme...

No joo, Onhan tässä jo muutenkin käännetty osat toisin päin monessa muussakin asiassa.

"Virka-autolla ylinopeutta ajaneelle poliisille syyte. Muussa viranhoidossa ollut poliisi kiihdytti pysäytystehtävässä vauhtinsa ainakin 140:ään 100 kilometrin nopeusrajoitusalueella Noormarkussa."

Eli Santeri vapahaksi ja poliisille pikku sakko...