Vanhat kartat
TiMoKo aprikoi luirotuntureiden nimeä ja lähdettä, mikä virtaa kahtaalle.
kopsasin tuohon träskin karttakirjasta lainauksen, rajapisteiden selitykset
saariselän alueelta :
14. Ahr Kylawara, ett högt bärg belägit een mijl i S. O. ifrå Swudwara, och strecker sigh såsom een ååss i S.
O. 2 mijler. Ther begynnes Tängejock, som löper i KemiJock.
15. Ähr Windelawara, eet högt bärg liggiandes öster om TengeJock i S. O. ifrå Kylawara 2 mijll, ther vijdh
äre stoore kiärr och måsser. Söder ifrå be:te Windela ligger Sonby Järff som är 1/2 mijll och löper in uthi
RuraJock och sedhan uthi Kemi tresk. På norre sijdan ligger WindelJock som löper i nordh nordost til
Enartresk.
16. Ähr Solawara hvilket ligger 2 mijll ifrå Windelaware i O. S. O. Vijd västre änden är een högh steen
uprest, som kallas Sola kiffwi, dher löper vintervägen öffver, emellan Enerby och Sonbykylas. Ifrå Solawara
till Sonby i V. S. V. är 12 mijl och N. N. O. till Enarby är 13 mijll. På södre sijdan om Solawara ligger
RuraJerff som är 1/2 mijll, ther ifrå löper RuraJock nedher uthi KemiJärff. Een mijll ifrå Kura Järff kommer
ifrå Solawara RåffweJock, som löper uthi Rurajock i S. S. V.
Detta vitne desse effterschreffne Sonbykyles lappar, länzmannen Matz Thuresson (1), Johan Matzson (2),
Lass Qwiffweson (3), Oloff Teutson (4), Oluff Asserson (5), Lass Wäliesson (6).
17. Ähr Hwomawara, hvilket ligger 3 mijll ifrå Solawara i sydost.
18. Khr Pårdewara, eett högt bärgh
hvilket ligger S. O. ifrå Hwomawara 2 mijll.
19. Ähr Kurtzwara, som ligger i S. S. O. 2 mijll ifrå Pårdewara, på södre sijdan begynnas KemiJock och
löper S. S. V. till Kemi kyles, och sedan i Kemitresk therifrå i S. V. På norre sijdan löper een bäck i
nordost tilI Ryssland
karttakirja karttoineenhan löytyy vanhat lapinkävijät sivuilta.
tuostahan käy ilmi, ettei tunturihuippujen nimet ole muuttuneet sitten 1600 luvun.
rajapiste 16 solawara
selityksessä on maininta länsirinteessä olevasta kivestä:
solakiffi ja jos sillä tarkoitetaan nykyisissä kartoissa mainittua seisomakiveä,
osuu se likimain vedenjakajalle, mistä virtaa vesi sekä itämereen, että jäämereen.
joka tapauksessa paikka on ollut tärkeä ja maininnan arvoinen.
saamelaisten siitarajojahan on muutenkin paljon määritelty
vedenjakajien mukaan.
träskin kartta 1642-1643 on äärettömän tarkka vedenjakajien suhteen
ja muutenkin. mielestäni samaan tarkkuuteen päästiin vasta 1800 luvun
jälkipuoliskolla.
aika vekkulia tuo 1600 ruotsinkieli, varsinkin kun sillä yrittää nimetä
paikkoja, mitkä alunperin on käännetty saamesta/keminlapista ehkä suomeksi.
kopsasin tuohon träskin karttakirjasta lainauksen, rajapisteiden selitykset
saariselän alueelta :
14. Ahr Kylawara, ett högt bärg belägit een mijl i S. O. ifrå Swudwara, och strecker sigh såsom een ååss i S.
O. 2 mijler. Ther begynnes Tängejock, som löper i KemiJock.
15. Ähr Windelawara, eet högt bärg liggiandes öster om TengeJock i S. O. ifrå Kylawara 2 mijll, ther vijdh
äre stoore kiärr och måsser. Söder ifrå be:te Windela ligger Sonby Järff som är 1/2 mijll och löper in uthi
RuraJock och sedhan uthi Kemi tresk. På norre sijdan ligger WindelJock som löper i nordh nordost til
Enartresk.
16. Ähr Solawara hvilket ligger 2 mijll ifrå Windelaware i O. S. O. Vijd västre änden är een högh steen
uprest, som kallas Sola kiffwi, dher löper vintervägen öffver, emellan Enerby och Sonbykylas. Ifrå Solawara
till Sonby i V. S. V. är 12 mijl och N. N. O. till Enarby är 13 mijll. På södre sijdan om Solawara ligger
RuraJerff som är 1/2 mijll, ther ifrå löper RuraJock nedher uthi KemiJärff. Een mijll ifrå Kura Järff kommer
ifrå Solawara RåffweJock, som löper uthi Rurajock i S. S. V.
Detta vitne desse effterschreffne Sonbykyles lappar, länzmannen Matz Thuresson (1), Johan Matzson (2),
Lass Qwiffweson (3), Oloff Teutson (4), Oluff Asserson (5), Lass Wäliesson (6).
17. Ähr Hwomawara, hvilket ligger 3 mijll ifrå Solawara i sydost.
18. Khr Pårdewara, eett högt bärgh
hvilket ligger S. O. ifrå Hwomawara 2 mijll.
19. Ähr Kurtzwara, som ligger i S. S. O. 2 mijll ifrå Pårdewara, på södre sijdan begynnas KemiJock och
löper S. S. V. till Kemi kyles, och sedan i Kemitresk therifrå i S. V. På norre sijdan löper een bäck i
nordost tilI Ryssland
karttakirja karttoineenhan löytyy vanhat lapinkävijät sivuilta.
tuostahan käy ilmi, ettei tunturihuippujen nimet ole muuttuneet sitten 1600 luvun.
rajapiste 16 solawara
selityksessä on maininta länsirinteessä olevasta kivestä:
solakiffi ja jos sillä tarkoitetaan nykyisissä kartoissa mainittua seisomakiveä,
osuu se likimain vedenjakajalle, mistä virtaa vesi sekä itämereen, että jäämereen.
joka tapauksessa paikka on ollut tärkeä ja maininnan arvoinen.
saamelaisten siitarajojahan on muutenkin paljon määritelty
vedenjakajien mukaan.
träskin kartta 1642-1643 on äärettömän tarkka vedenjakajien suhteen
ja muutenkin. mielestäni samaan tarkkuuteen päästiin vasta 1800 luvun
jälkipuoliskolla.
aika vekkulia tuo 1600 ruotsinkieli, varsinkin kun sillä yrittää nimetä
paikkoja, mitkä alunperin on käännetty saamesta/keminlapista ehkä suomeksi.
zaviliero
Tuntemattoman taitelijan näkemys Kilpisjärven tuntereiden profiileista v. 1945. Ilmeisesti tehty suunnistuskäyttöön? Muutama sivu eteenpäin, niin löytyy myös muutama Käsivarren kartta 1920-30 -luvuilta.
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3298235
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3298235
- Turhankävelijä
- Viestit: 1037
- Liittynyt: 11 Tammi 2006 19:13
- Viesti:
Martti Kujansuu kirjoitti:Tuntemattoman taitelijan näkemys Kilpisjärven tuntereiden profiileista v. 1945. Ilmeisesti tehty suunnistuskäyttöön? Muutama sivu eteenpäin, niin löytyy myös muutama Käsivarren kartta 1920-30 -luvuilta.
http://digi.narc.fi/digi/fullpic.ka?kuid=3298235
Kiitos linkistä
-
- Viestit: 831
- Liittynyt: 26 Tammi 2006 18:52
- Paikkakunta: Tampere
Vanhoissa kartoissa Inarin ja Sodankylän kuntaraja päättyy Talkkunapäähän.
Tutkin Teeriahon kirjasta Vanhoja karttojen Lappi tätä kuntarajan suuntaa ja sain seuraavan listan:
1804 Wahlenberg;raja Talkkunapäähän
1860 Auren; raja Talkkunapäähän
1871 Auren; raja Talkkunapäähän
1892 HR Sandberg; raja Talkkunapäähän
1901 AB Prospektor; raja Raja-Joosepin pohjoispuolelle
1920 Suomen Yleiskartta; raja Talkkunapäähän
1921 Tuntematon; raja Talkkunapäähän (kartoitus 1872)
1925 Suomen Yleiskartta raja Talkkunapäähän
1939 Tiekartta; raja Raja-Joosepin pohjoispuolelle
1940 Saksalainen; raja Raja-Joosepin pohjoispuolelle
1953 Lapin lääni kartta; raja Talkkunapäähän
Ihmetyttää vain tuo Prospektorin "ajasta edellä oleva" kartta. Mielestäni em. kartta on luotettava, sillä se on tehty paikan päällä. Muissa kartoissa on käytetty lähteinä vanhoja kartoituksia (esim. v. 1953 läänikartta), tutkimatta se paremmin rajan oikeellisuutta.
Milloinkahan tämä kuntaraja on virallisesti siirretty?
Toinen erikoisuus on eräissä kartoissa Talkkunapäälle menevän rajan pieni kulma Pikku-Luirojärven lounaispuolella. Mahtaako siellä olla rajapyykki?
Tutkin Teeriahon kirjasta Vanhoja karttojen Lappi tätä kuntarajan suuntaa ja sain seuraavan listan:
1804 Wahlenberg;raja Talkkunapäähän
1860 Auren; raja Talkkunapäähän
1871 Auren; raja Talkkunapäähän
1892 HR Sandberg; raja Talkkunapäähän
1901 AB Prospektor; raja Raja-Joosepin pohjoispuolelle
1920 Suomen Yleiskartta; raja Talkkunapäähän
1921 Tuntematon; raja Talkkunapäähän (kartoitus 1872)
1925 Suomen Yleiskartta raja Talkkunapäähän
1939 Tiekartta; raja Raja-Joosepin pohjoispuolelle
1940 Saksalainen; raja Raja-Joosepin pohjoispuolelle
1953 Lapin lääni kartta; raja Talkkunapäähän
Ihmetyttää vain tuo Prospektorin "ajasta edellä oleva" kartta. Mielestäni em. kartta on luotettava, sillä se on tehty paikan päällä. Muissa kartoissa on käytetty lähteinä vanhoja kartoituksia (esim. v. 1953 läänikartta), tutkimatta se paremmin rajan oikeellisuutta.
Milloinkahan tämä kuntaraja on virallisesti siirretty?
Toinen erikoisuus on eräissä kartoissa Talkkunapäälle menevän rajan pieni kulma Pikku-Luirojärven lounaispuolella. Mahtaako siellä olla rajapyykki?
Jos eksyn, teen tulet, keitän kahvia ja ...nautin tilanteesta.
Tuolla TiMoKo antaa linkin dokumenttiin, jossa Wahlenbergin karttaa arvioidaan. Ei taida kuitenkaan koskea juuri tuota rajan kohtaa.
Aurenin vanhemmassa kartassa raja osuu vähän Talkkunapään pohjoispuolelle.
Auren on merkinnyt 1871, että rajan pohjoispuolelta alkaisi Utsjoen pitäjä. Oliko virhe vai pitäjäjako tosiaan näin?
Milloin raja on siirretty nykyiseen paikkaansa Luton etelärantaan?
Aurenin vanhemmassa kartassa raja osuu vähän Talkkunapään pohjoispuolelle.
Auren on merkinnyt 1871, että rajan pohjoispuolelta alkaisi Utsjoen pitäjä. Oliko virhe vai pitäjäjako tosiaan näin?
Milloin raja on siirretty nykyiseen paikkaansa Luton etelärantaan?
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
Rajoista puhuttaessa minulla lähti ajatus heti yleisemmälle tasolle ,siis OT:tä
Ruotsin kielessä sanat "gräns" ja "granne" eli raja ja naapuri lienevät saman sukuiset, suomenkielessä eivät. Kuvastaa varmaan myös kulttuurieroja.
Hakematta tuli mielen myös Wizlawa Szymborskan ajatuksia herättävä runo rajoista:
Oi, ihmisvaltioiden huonosti vartioidut rajat!
Miten vaeltavatkaan pilvet rankaisematta niiden yli,
miten kulkeutukaan autiomaan hiekka maasta toiseen,
miten vierivät kivet vuortenrinteiltä vieraalle maalle
haastavasti poukkoillen!
Luetellako nimeltä jokainen lintu joka lentää rajan yli
tai istahtaa hylätyn rajapuomin päälle?
Olkoon vaatimaton varpunen, pyrstö on ulkomailla
mutta nokka pysyy kotona. Ja-kuinka se nokkiikaan!
Lukemattomista hyönteisistä valitsen muurahaisen,
se kulkee rajavartijan oikean ja vasemman kengän välistä
vaivautumatta vastaamaan kysymykseen, mistä ja minne.
Ah, nähdäpä yhdellä silmäyksellä yksityiskohtaisesti
epäjärjestys kaikilla mantereilla!
Eikö tuolla vastakkaisen rannan tyrnäpensas
salakuljeta joen yli sadannentuhannen lehtensä?
Ja kuka muu kuin mustekala häpeämättömän pitkine lonkeroineen
loukkaa aluevesien pyhää rajaa?
Miten ylipäänsä voimme puhua järjestyksestä
jos ei edes tähtiä voida paikallistaa niin
että tiedetään kenelle loistaa mikäkin?
Ja entä tämä sumu joka levittäytyy niin pahaenteisesti!
Ja tomu joka leviää kaikkialle arojen ylle,
ikään kuin ne eivät olisi koskaan jakautuneet!
Ja ilma-aaltojen kiltisti kantamat äänet.
kutsuvat viserrykset ja ja paljon merkitsevät kujerrukset!
Vain se mikä on ihmisestä voi olla todella vierasta.
Kaikki muu on sekametsää, myyräntyötä ja tuulta.
Ruotsin kielessä sanat "gräns" ja "granne" eli raja ja naapuri lienevät saman sukuiset, suomenkielessä eivät. Kuvastaa varmaan myös kulttuurieroja.
Hakematta tuli mielen myös Wizlawa Szymborskan ajatuksia herättävä runo rajoista:
Oi, ihmisvaltioiden huonosti vartioidut rajat!
Miten vaeltavatkaan pilvet rankaisematta niiden yli,
miten kulkeutukaan autiomaan hiekka maasta toiseen,
miten vierivät kivet vuortenrinteiltä vieraalle maalle
haastavasti poukkoillen!
Luetellako nimeltä jokainen lintu joka lentää rajan yli
tai istahtaa hylätyn rajapuomin päälle?
Olkoon vaatimaton varpunen, pyrstö on ulkomailla
mutta nokka pysyy kotona. Ja-kuinka se nokkiikaan!
Lukemattomista hyönteisistä valitsen muurahaisen,
se kulkee rajavartijan oikean ja vasemman kengän välistä
vaivautumatta vastaamaan kysymykseen, mistä ja minne.
Ah, nähdäpä yhdellä silmäyksellä yksityiskohtaisesti
epäjärjestys kaikilla mantereilla!
Eikö tuolla vastakkaisen rannan tyrnäpensas
salakuljeta joen yli sadannentuhannen lehtensä?
Ja kuka muu kuin mustekala häpeämättömän pitkine lonkeroineen
loukkaa aluevesien pyhää rajaa?
Miten ylipäänsä voimme puhua järjestyksestä
jos ei edes tähtiä voida paikallistaa niin
että tiedetään kenelle loistaa mikäkin?
Ja entä tämä sumu joka levittäytyy niin pahaenteisesti!
Ja tomu joka leviää kaikkialle arojen ylle,
ikään kuin ne eivät olisi koskaan jakautuneet!
Ja ilma-aaltojen kiltisti kantamat äänet.
kutsuvat viserrykset ja ja paljon merkitsevät kujerrukset!
Vain se mikä on ihmisestä voi olla todella vierasta.
Kaikki muu on sekametsää, myyräntyötä ja tuulta.
Inarinjärvi kansallispuistoksi
Ostin Suomen tiekartaston vuodelta 1920, näköispainos. Tosin kartat loppuu about Kemijärven korkeudelle, joten Lapista ei ole karttoja, eipä tainnut oikein olla teitäkään. Tuolla olisi kiva lähteä matkailemaan. Löytyisikö vanhat väylät vielä maastosta?
"Antakaa minun vielä kerran katsoa tämän maailman hulluutta."
-
- Viestit: 831
- Liittynyt: 26 Tammi 2006 18:52
- Paikkakunta: Tampere
Suomen Matkailijayhdistyksen Suomi kartasto 1909:
- raja kulkee Talkkunaoaivilta Laanilan eteläpuolelle (Kiilopäälle)
Maanmittaushallituksen Autolijan tiekartta 1927:
- Korvatunturi-Talkkunapää-Raututunturi (Kiilopää)
Maanmittaushallituksen Suomi yleiskartta 1943:
- raja kääntynyt Kiilopäältä viivasuoraan n. 3 km Raja-Joosepin pohjoispuolelle
Maanmittaushallituksen Suomi yleiskarttalehtiö 1966:
- sama kuin edellisessä
Maanmittaushallituksen Suomen tiekartta - pelastuspalvelukartta 1976:
- Kiilopäältä Luttoon kuin edellisessä, mutta kääntyy seurailemaan jokea
- raja kulkee Talkkunaoaivilta Laanilan eteläpuolelle (Kiilopäälle)
Maanmittaushallituksen Autolijan tiekartta 1927:
- Korvatunturi-Talkkunapää-Raututunturi (Kiilopää)
Maanmittaushallituksen Suomi yleiskartta 1943:
- raja kääntynyt Kiilopäältä viivasuoraan n. 3 km Raja-Joosepin pohjoispuolelle
Maanmittaushallituksen Suomi yleiskarttalehtiö 1966:
- sama kuin edellisessä
Maanmittaushallituksen Suomen tiekartta - pelastuspalvelukartta 1976:
- Kiilopäältä Luttoon kuin edellisessä, mutta kääntyy seurailemaan jokea
"Mies menee ja mies tulee ja mies vastaa itse kulkemisistansa"
Ikis the I
ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste
Ikis the I
ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste
-
- Viestit: 831
- Liittynyt: 26 Tammi 2006 18:52
- Paikkakunta: Tampere
Olen tutkiskellut Suomen yleiskarttaa 1864-73. Kartta on erittäin selkeä ja tarkka - paitsi Pohjois-Lapissa. Sen lisäksi, että nimistö on mitä on, rajan sijaiti Pulmangin ja Paatsoen välillä heittää kymmeniä kilometrejä. Suomi-neidon pää on pahasti kuopallaan idän puolella. Nykyrajaan verrattuna raja on piirretty suunnilleen oikein tuntureiden ym. kiintopisteiden kautta, mutta sijainti koordinaatistossa on väärin. Muissakin saman ajan kartoissa raja on piirretty samoin. Ilmeisesti kartoittajilla ei ollut maastossa riittävän tarkkoja laitteita leveys- ja pituuspiirien määrittämiseen ja väärät tiedot periytyivät kartasta toiseen. Myöskään jonkin Lapin tunturin tarkalla sijainnilla ei kai ollut niin suurta merkitystä.
Vuoden 1910 Tietosanakirjan kartassa raja näyttää menevän oikein.
Koskahan Suomi-neidon pää sai kartoilla oikean muotonsa?
Vuoden 1910 Tietosanakirjan kartassa raja näyttää menevän oikein.
Koskahan Suomi-neidon pää sai kartoilla oikean muotonsa?
Omia polkuja kuljemme me, jotka emme löydä toisten tallaamia ...
Tuo seutu taisi olla viimeinen jossa entisen "Faellesmarkin" rajat vedettiin. Suomi oli tuolloin jo osa Venäjää. 1750-luvulla raja käytiin Ruotsin (Suomen) ja Norjan välillä pohjoisessa ja raja suljettiin joskus 1850-luvulla, joka tietysti aiheutti suurta haittaa poronhoidolle. Noihin aikoihin 1860-luvulla oli myös paljon aktiviteettia saada Suomelle korvauksena osuus Jäämeren rannasta juuri noilta Varangin vuonon seuduilta. Valitettavasti Suomen senaatti ei ajanut hanketta riittävän ponnekkaasti ja hanke hautautui silloin. Ilmeisesti raja oli kaiken kaikkiaan epäselvä noihin aikoihin.pena kirjoitti:Olen tutkiskellut Suomen yleiskarttaa 1864-73. Kartta on erittäin selkeä ja tarkka - paitsi Pohjois-Lapissa. Sen lisäksi, että nimistö on mitä on, rajan sijaiti Pulmangin ja Paatsoen välillä heittää kymmeniä kilometrejä. Suomi-neidon pää on pahasti kuopallaan idän puolella. Nykyrajaan verrattuna raja on piirretty suunnilleen oikein tuntureiden ym. kiintopisteiden kautta, mutta sijainti koordinaatistossa on väärin. Muissakin saman ajan kartoissa raja on piirretty samoin. Ilmeisesti kartoittajilla ei ollut maastossa riittävän tarkkoja laitteita leveys- ja pituuspiirien määrittämiseen ja väärät tiedot periytyivät kartasta toiseen. Myöskään jonkin Lapin tunturin tarkalla sijainnilla ei kai ollut niin suurta merkitystä.
Vuoden 1910 Tietosanakirjan kartassa raja näyttää menevän oikein.
Koskahan Suomi-neidon pää sai kartoilla oikean muotonsa?
Inarinjärvi kansallispuistoksi
Suomen ja Norjan välisistä rajakäynneistä on tietoa tuolla (sivulta 166) ja tuolla.