Vanhat kartat

[TiMoKo]

Olen katsellut 1953 painettua Matti Poutvaaran kirjaa Lappi keskiyön auringon maa. Kirja on pääasiassa kuvakirja mutta kirjan lopussa on lapin läänin kartta mittakaavassa 1:1000 000. Karttaan on merkitty erämaaretkeilyreittejä ja reittien varressa olevia autiotupia. Tuvat on luetteloitu vielä alueittain ja yritin tarkistella nykyisistä kartoista ja joitakin tupia kävin tsekkaamassa myös turhiksen kortistosta, mutta joukossa on aikapaljon tupia, joista en löytänyt mitjään mainintoja. Onks tietoo, ?
Reitti: Nunnanen-Lisma-Pokka-Kiistala:
Pirunpolkeman autiotupa, Sammalselän autiotupa, Nilimaan autiotupa, Ruoppapalon autiotupa
Vaskojoen varressa: Heikkilän autiotupa
Inarijärven itäpuolella: Rajavaaran autiotupa
Näätämöjoen varrella Suopumajärven autiotupa
ja edellisestä luoteeseen Laavuvaaran autiotupa
Ivalojoen eteläpuolella Uijemin autiotupa

[Jouni]

Just nyt ei ole aikaa karttojen ym. tutkiskeluun, mutta äkkiseltään arvelisin seuraavaa:
-Sammalselässä on nykyäänkin avoin kämppä, kunnostetun poroerotuspaikan tuntumassa
-Nilimaan kämppä tarkoittanee Nilipirttiä, joka sijaitsi Inari-Kittilä-tien varressa. Siirretty muutama v. sitten pois.
-Heikkilän autiotupa on oikealta nimeltään Kruununtupa. MH:n huollossa ja autiotupana tänä päivänäkin.
-Rajavaara, voisiko olla se autiotupa, jota nykyään kutsutaan Rajapääksi? Kesät avoin ja MH:n huollossa.
-Laavuvaaran tupa paloi tai tuli muuten poistetuksi vuosia sitten, oli Sevetti-Pulmanki-reitin varressa
-Uijemin autiotupa tunnettiin viime aikoina paremmin nimellä Kiviojan porokämppä. Paloi 2002.

Kaikki nuo löydät Autiotuvat on-linesta, http://www.iki.fi/jel/at

Pirunpolkema, Ruoppapalo sekä Suopumajärvi kiinnostavat minuakin, kuka tietäisi?

[rance]

Kiitos TiMoKo!
Viestisi auttoi minua määrittelemään tuon liitteenä oleva kartan julkaisuvuoden. Hyllyssäni on sama kirja, hiukan erikoinen versio vain. Jaettu Pohjoismaitten matkailijakotikonferenssin (Helsingissä 1954) osanottajille. Varustettu osanottajien nimikirjoituksilla ja ryhmäkuvalla osanottajista. Suomeahan edusti Suomen Retkeilymajayhdistys. (Siinä kartassahan on niitä SRM kolmioita)
En ollut aluksi varma oliko tuo kartta vain siinä 1954 jaetussa versiossa.
Pirunpolkema on paikallisten poromiesten mukaan Paaraskallan autiotuvasta koilliseen alkava rotkoinen ja louhikkoinen alue. Kartalta löytyy parikin Pirunpolkemaa, jotka ovat hiukan eri paikassa.
Paaraskallan autiotupa on rakennettu 1950, mainitsemasi kartta on vuodelta 1953 ja se on tiettävästi ainoa jossa on mainittu Pirunpolkeman autiotupa.
Yksi alueelle mainittu autiotupa on vielä Alivuotson autiotupa, kunnanrajasta 1,7 km Mirhamintuvalle päin, Pokka - Ivalon Matti -reittiä pitkin.

Edit: Ennenkuin joku kysyy, niin vuoden 1950 yleiskartassa Alivuotson ja Mirhamin tupa on merkitty erilleen n. 2 km päähän toisistaan...

[Turhankävelijä]

Kun on hidas vastaaja niin muut ehtii selvittää asioita. kun kuitenkin kirjoitin vastausta niin laitan sen tähän.

Ivalojoen eteläpuolella Uijemin autiotupa:
Tunnettaneen myös Vuieminkämppänä (062) tai Kivioja. kartta
Kullervo Kemppinen kuvaa kirjassaan "Naskama" (1975) kämppää pitkään. Tässä osa :"Miten kuten tarvomme perille Uijemin kämpälle, joka könöttää kauniisti siinä missä pitää, talvellakin selvästi erottuvan polun varressa, kauniissa kangasmetsässä. Viimeinen kilometri rajalinjalta polkua pitkin loivaa vastamaata kämpälle on tosi hikinen ja rasittava, mutta perille päästään kuin päästäänkin. Kun ei onneksi sentään hangen kuori petä.
...
No, nämä pessimistiset ennusteluni eivät — iloksemme — toteutuneet alkuunkaan. Uijemin pirtti on täydessä kunnossa, tilava ja valoisa, kuiva ja viihtyisä. Ei merkkejäkään lahoamisesta katossa eikä seinissä. Ehkäpä sijainti kuivalla kankaalla on osaltaan asiaa auttanut. Poikkeuksena useimmista vanhoista poropirteistä niistä monet ovat vallan ikkunattomia tässä kämpässä on isoja ikkunoita kaksittain, yksi kummallakin sivuseinällä niin, että kämppä on tavallaan läpinäkyvä.
...
Uijemista jääkin mieleen valoisuus ja valkoisuus. Tulemme tuvalle keskipäivän hohtaessa ja edellisenä yönä hangelle sataneen puhtaan lumen loistaessa tuhansin timantein. Lunta on kuusten ja mäntyjen oksillakin; myöhemmin iltapäivällä auringon lämpö sen sieltä sulattaa. Kämpän poikkeuksellisen suurista ikkunoista tulvehtii ulkoilman kirkkaus sisäänkin; Uijemi on varmasti valoisin kämppä, jossa olen Lapin erämaissa koskaan majaillut.
Myös takka ovinurkassa on taiten tehty; täällä siinä on kiinteänä varustuksena asianmukainen tantari ja kraakku, toisin sanoen takanotsan kannattimena olevaan pystyrautaan varaava vaakasuora vieläpä eri korkeuksille aseteltava rautainen keitinorsi. Kaiken kaikkiaan kämppä saa meiltä jokseenkin täydet kymmenen pistettä, vaikka miltä kannalta sitä arvostelemme.”

Laavuvaara 024

Näätämöjoen varrella Suopumajärven autiotupa
Suoppumajärvi (189). Suoppumajärven rannalla olen nähnyt rakennuksen merkintöjä vasta GT-kartalta 2000. MML:n karttapaikan topokarttaan on rakennukset ilmestyneet (2007). Nuo nykyiset rakennukset ei ehkä ole samat kuin TiMoKo:n kartassa mutta paikka saattaa olla. Näätämöjoen varrella on varmasti ollut aikoinaan useita rakennuksia joista jotain on voitu kutsua Suoppumajärven autiotuvaksi läheisen järven mukaan.
kartta

Inarijärven itäpuolella: Rajavaaran autiotupa
Rajavaara (125) Rajavaaran juresta eteläpuolelta löytyy kämpän raunio joka sopisi ikänsä puolesta olemaan 1950-luvun autiotupa.
Rajavaara 211,5 (133) 750m Rajavaaran huipun rajamutkasta lounaaseen järven 211,5 itärannalla on rakennuksen merkintä. Tuli näkyviin MML:n karttapaikalle 2007.
Paikka on sopiva mutta voi olla uusikin rakennus koska en ole nähnyt muissa kartoissa.

Vaskojoen varressa: Heikkilän autiotupa
Kruununtorppa (Heikkilä) (001). Kruununtupa on vanhan Inari-Angeli-postipolun varrella. Heikkilä on virheellinen nimitys tästä Kruununtorpasta, vaikkakin hyvin vakiintunut. Tupa esiintyy Heikkilänä ainakin vielä 1995 ulkoilukartassa. Vaskojoen varressa, joen pohjoisrannassa on Heikkilä niminen tila joka jo taloudellisella kartalla 1929.
kartta


Pirunpolkema:
Paaraskalla (098) voisi olla tuo Pirunpolkema. Paaraskalla on tietojen mukaan rakennettu 1950. TiMoKo:n mainitsema kartta on muutaman vuoden nuorempi joten kämpän nimi ei välttämättä ole vielä vakiintunut tai sitä ei ole ehtinyt kartantekijän tietoon. Vuoden 1950 Yleiskarttakirja ei tunne Paaraskallaa mutta tuntee viereisen Uurekarkian (099) kulovartioaseman. Jos kartan "Pirunpolkema" tuvalla olisi tarkoitettu Uurrekarkean palovartiota niin miksi nimeksi ei olisi laitettu Uurrekarkea. Uskon että on eri kohde. Pokasta Lismaan johtavan polun ja nyttemmin metsätien varrella, on ollut myös muita rakennuksia kortistossani 096 Naskama, 097 Naskamajoki ja 100 Takahaara näiden en usko olleen tuo Pirunpolkema. kortisto

Sammalselkä
Sammalselkä (041)

Nilimaa
Oletettavasti tarkoitetaan Nilipirttiä. Nilipirtti (046) Kämppä on purettu. Kämppä näkyy 1950 yleiskarttakirjasta 1998 topokarttaan. Vanhan Kittilä-Inari postipolun varrella ollut taukotupa.

Ruoppapalo
Ollinpuljunpirtti (045) eli Ruoppapirtti Voisi hyvinkin olla tuo kartan Ruoppapalo.

[seppo]

Minua alkoi tuo Kruununtorppa kiinnostamaan ja otin vähän selvää:

Lainaus Riutulan kylätoimikunnan sivuilta:
"Ensimmäisiä uudistiloja alettiin perustaa näille main 1700-luvun puolivälissä. Ilmari Itkonen on kirjannut ylös tiedon, jonka mukaan Inarin ensimmäinen lehmä olisi tuotu Vaskojoen rannalle Kaisankenttään (Katriinkieddi). Lehmän omistaja oli ehkä Iisakki Paadar, joka perusti uudistilan Vaskojoen rannalle v. 1758. Jostain syystä tilanpito ei oikein onnistunut eikä tilaa enää ole olemassa. Muddusjärven pohjoispäähän Muddusniemeen oli Juhani Aikio perustanut uudistilan toistakymmentä vuotta aiemmin, jolloin hänellä oli jo kolme lehmää. Tilan pito keskeytyi, mutta hän aloitti sen uudelleen viisitoista vuotta myöhemmin.

Kului lähes sata vuotta ennen kuin seuraavat uudistilojen perustamiskirjat laadittiin näille seuduille. Tilat olivat Vasko eli Junnas, Riutula ja Tirro. Ilmeisesti näissäkin paikoissa oli asuttu jo pidempään ennen uudistilan perustamista, mikä oli tavallinen käytäntö. Ainakin Junnas ja Tirro olivat asukkaidensa talvipaikkoja, samoin kuin Ritamaa, josta tuli seuraava uudistila. Ritamaa jäi kuitenkin autioksi 1900-luvun alkupuolella. Vuosisadan lopulla perustettiin vielä lukuisa joukko uudistiloja ja kruunun metsätorppia. Muddusjärven rannalle ja samalla Muddusjärven kylään tulivat Joensuu (Saijets), Haapaniemi (Aikio), Pahtala, Terstojoki, Ailiniemi ja Haapala (Korppila).

Paadarin kylään kirjattiin uusina tiloina Sotkaniemi, Lusmaniemi ja Heikkilä. Toki Muddusjärven ja Paadarin kyliin tuli paljon muitakin uusia tiloja, mutta nämä olivat ne, jotka luontevasti liittyivät nykyisen "Riutulan kylän" alueeseen. Riutulan tila kuului Paadarin kylään, vaikka se onkin Muddusjärven rannalla, mutta onhan se samalla myös Kettujoen niskalla.

Tultaessa 1900-luvulle myös Riutulan tila oli autioitunut. Vuonna 1903 diakonissa Naemi von Bonsdorff osti tilan lahjoittaakseen sen NNKY:lle. Tilalle alettiin rakentaa Lapin lähetysasemaa, joka on myöhemmin tunnettu Riutulan lastenkotina. Lähetysaseman rakennukset vihittiin käyttöön vuonna 1907, ja taloon otettiin heti hoitoon viisitoista ihmistä, sekä lapsia että vanhuksia."


Ja toinen lainaus Inarin historiasta:
"Inarin ensimmäinen kruununmetsätorppa perustettiin vuonna 1892. Torppien perustamisten seurauksena asumusten määrä lähes kaksinkertaistui. Ensi vaiheessaan torpat olivat jo olemassa olevia kalastaja- ja porosaamelaisten asumuksia, jotka saivat kruununmaalla virallisen aseman. Perustajina oli myös suomalaisia. Valtiovalta ohjasi asutusta kruununmetsätorppien suuntaan, koska elinkelpoisten ja riittävän suurten viljelystilojen perustaminen kasvavalle väestölle ei ollut Inarissa enää mahdollista. Metsänkäytön valvontaa kiristettiin, puun- ja jäkälänottoa rajoitettiin. Alettiin puhua kruununpuistojen perustamisesta ja metsien suojelemisesta. Samaan aikaan inarilaisyhteisö eli suuren murroksen aikaa elinehtojen tiukentumisen vuoksi. Myös suomalaisen väestön määrä kasvoi. Porosaamelaisten muutto suurine varallisuuksineen ja laajoja alueita vaativine elinkeinoineen muutti alueen oman saamelaisyhteisön hierarkiaa."


Itkosessa (Suomen lappalaiset 1, s. 119-120) ”Katovuodet osaltaan lisäsivät Ruijassa käyntiä; sellaisia sattui mm. vuosina 1810, 1830, 1832 ja sitten 1860-luvulla. ... Jokavuotisilla Ruijanretkillä oli pysyvääkin merkitystä sikäli, että monet kalastajista jäivät asumaan Lappiin, eritoten Sodankylään ja Inariin. He olivat kotoisin enimmästi Pohjois-Pohjanmaalta, mutta osa myös Savosta ja Keski-Suomesta. Hallituskin suosi asutustyötä. Sen tehostamiseksi julkaistiin keis.kuulutus uudistalojen kartuttamisesta v. 1858, keis. julistus niiden ja kruununtorppien perustamisesta (koko maassa) 1877 sekä arm. asetus kruununmaan antamisesta viljelykseen ja uudistalojen perustamiesta 1892. Väliaikaisia uudistaloja muodostettiinkin mm. Inariin, Utsjoen ja Enontekiön kuntiin. Kruunun metsätorppien perustamisesta kruununpuistoihin annettiin määräys v. 1872 ja muillekin kruununmaille 1874”

[Turhankävelijä]

Täytyypä heti korjata omaa viestiä Uijemin kämpästä. Kysehän ei ole sama kuin Kiviojan porokämppä. Menin turhan helposti Jounin kelkkaan. Uijemi on Kiviojasta n. 5km itään.
Kiviojan porokämppä

Uijemin kämppä

[TiMoKo]

Kartan tekijät ilmeisesti haluavat sormenjälkensä aina karttoihin. Tuossa 50-luvulla piirretyssä kartassa on Paadar järvi. Liekö järven mukaan tullut tuo Sepon kertoma sukunimi vai nimen mukaan tullut järven nimi. Uusissa kartoissa jostain syystä on kuitenkin Paatarijärvi.
Onkin juuri sopivasti Kemppisen Naskama kertauksen vuoksi uudestaan luettavana.
Olen muuten yrittänyt saada selvitettyä mistä tulee tuo Tiyhtelmäpään ja Tiyhtelmäkurun nimi. Vielä ei ole selvinnyt, kyselin Teeriaholtakin mutta apua ei vielä löytynyt. Täällä tuntuu olenvan tietoa ja taitoa hakea tietoa, mahtaisiko tämäkin selvitä?

[Vänkä]

Edit: Ennenkuin joku kysyy, niin vuoden 1950 yleiskartassa Alivuotson ja Mirhamin tupa on merkitty erilleen n. 2 km päähän toisistaan...

Ja jossain vanhoissa lähteissä tuota Alivuotson tai Allivuotson tupaa on nimitetty Lauttaseläksi. Liekö mitä jäljellä? Paikkeille on merkitty rakennus vielä vuosituhannen vaihteen karttoihin.

Toki tunnetumpi Lauttaselän tupa on tuo Kittilän vastaava, joka on purettu 2000-luvulla.

[seppo]

Olen muuten yrittänyt saada selvitettyä mistä tulee tuo Tiyhtelmäpään ja Tiyhtelmäkurun nimi. Vielä ei ole selvinnyt, kyselin Teeriaholtakin mutta apua ei vielä löytynyt. Täällä tuntuu olenvan tietoa ja taitoa hakea tietoa, mahtaisiko tämäkin selvitä?

Katselin Suomen kielen etymologista sanakirjaa, siinä on seuraavaa:
- tiuhtia (Hein., paikoin sav.-murt. ja E.-. K-Pohjanm.), tiuhtias (sav.-murt., K.-Pohjanm., paikoin häm.-murt. sekä Et.- ja P.-Pohjanm.), tiuhtia(i)n (K.-Suomi, K._pohjanm., harv. P.-Savo ja häm.-murt.), tiuhtiainen (P.-Savo, K.-Pohjanm.), tiuhtio (Satak., Kain., paikoin Häme, Savo, K.- ja P.- Pohjanm.), tiuhtio(i)n (yl. häm.-murt. ja K.-Suomi), tiuhti (K.- ja P.- Pohjanm., paikoin sav.-murt.), tiyhtiäs (Nils.), tiuhtein (Peräp., Tornionjokilaakso, paikoin Satak., sekä K.- ja P.-Pohjanm.), tiyhtein (Tär.), tiuhta (hajaesiintymiä länsi- ja itämurt.), tiuhtari (Et.- Pohjanm.), tiuhtoin (Enont.) l. tiuhturi (Metsäm.) "ajo- t. ratsuhevosen perässä suitsista t. marhaminnasta kuljetettava t. valtoimena kulkeva hevonen t. (harv.) valtoimena kulkeva poro t. härkä (viim. main. vain Lönnr.); (us. paikoin myös: ) toimeton, joutilas, omaisia vailla oleva, yksinäinen, pariton, irrallinen (ihmisistä ym.)...
- tiyhti, tiyhtein "irrallinen hevonen"

[George]

Olen muuten yrittänyt saada selvitettyä mistä tulee tuo Tiyhtelmäpään ja Tiyhtelmäkurun nimi. Vielä ei ole selvinnyt, kyselin Teeriaholtakin mutta apua ei vielä löytynyt. Täällä tuntuu olenvan tietoa ja taitoa hakea tietoa, mahtaisiko tämäkin selvitä?

Katselin Suomen kielen etymologista sanakirjaa, siinä on seuraavaa:
- tiuhtia (Hein., paikoin sav.-murt. ja E.-. K-Pohjanm.), tiuhtias (sav.-murt., K.-Pohjanm., paikoin häm.-murt. sekä Et.- ja P.-Pohjanm.), tiuhtia(i)n (K.-Suomi, K._pohjanm., harv. P.-Savo ja häm.-murt.), tiuhtiainen (P.-Savo, K.-Pohjanm.), tiuhtio (Satak., Kain., paikoin Häme, Savo, K.- ja P.- Pohjanm.), tiuhtio(i)n (yl. häm.-murt. ja K.-Suomi), tiuhti (K.- ja P.- Pohjanm., paikoin sav.-murt.), tiyhtiäs (Nils.), tiuhtein (Peräp., Tornionjokilaakso, paikoin Satak., sekä K.- ja P.-Pohjanm.), tiyhtein (Tär.), tiuhta (hajaesiintymiä länsi- ja itämurt.), tiuhtari (Et.- Pohjanm.), tiuhtoin (Enont.) l. tiuhturi (Metsäm.) "ajo- t. ratsuhevosen perässä suitsista t. marhaminnasta kuljetettava t. valtoimena kulkeva hevonen t. (harv.) valtoimena kulkeva poro t. härkä (viim. main. vain Lönnr.); (us. paikoin myös: ) toimeton, joutilas, omaisia vailla oleva, yksinäinen, pariton, irrallinen (ihmisistä ym.)...
- tiyhti, tiyhtein "irrallinen hevonen"

Siis valtoimenaan Saariselällä liikkuva Seppo

[rance]

... jossain vanhoissa lähteissä tuota Alivuotson tai Allivuotson tupaa on nimitetty Lauttaseläksi. Liekö mitä jäljellä? Paikkeille on merkitty rakennus vielä vuosituhannen vaihteen karttoihin.

Lainaan tähän Turhankävelijän kämppäluettelosta:
************************************
Kittilä-Inaritien varrella noin 1,3km Kittilän kunnanrajalta pohjoiseen. Pienen lammen ja maantien välissä tien länsipuolella.
Vuoden 1950 yleiskarttakirjassa 1:400 000 on merkintä Alivuotson autiotuvasta. Vuoden 1965 autoilijan tiekarttakin tunteen "Alivuotson" nimeltä. Myöhemmissä kartoissa ei "puhuta" autiotuvasta.
************************************
Tämä tupa on saman luettelon tietojen mukaan yksityinen ja vuoden1957 Pohjois-Suomen autiomajat kirjasen mukaan kutsuttu nimellä Lauttaselän autiotupa:
"Ivalojoen ja Pokan välisesen polun varressa n. 5 km joelta etelään Piippuhaara-nimisen joen latvoilla talvikäyttöinen hirsimaja. Hyvässä kunnossa. Takka. Majoitustilaa 8 henkilölle. Polttopuuta."

Kartan mukaan Piippuhaara-joki löytyy tuvasta n. 700 m etelään.

Yleensäkin karttojen ja kirjojen tietoihin ei kannata uskoa 100%:sen varmasti, tiedämmehän näiden nykyistenkin karttojen nimistön . Yleensä keskustelut vanhan paikallisen väestön kanssa selvittävät asiat aivan uuteen uskoon... Tuparaunioiden ja tupakenttien löydöt ovat myös mielenkiintoisia ja tarkentavat epävarmoja kirjatietoja.

[Turhankävelijä]

Mitä enemmän on karttoja katsellut ja kirjoja lukenut niin sitä enemmän on ristiriitaisuuksia löytynyt.
Alivuotso.
Lauttaselkä
Autoilijan tiekartta 1965

Karttojen mukaan minä tuon Lauttaselkä Alivuotso asian tulkitsisin. Alivuotso kunnanrajan pohjoispuolella ja Lauttaselkä eteläpuolella.

Missä käytössä tuo Alivuotson kohdilla nykyään oleva rakennus on, ei tietoa. Onko sama kuin 1950 kartan autiotupa ? Varmempi kuitenkin laittaa yksityiseksi kun ei autiotuvaksi ole mainittu sitten vuoden 1950.
Pohjois-Suomen autiomajat kirjanen mainitsee tosiaan Piippuhaaran minkä perusteella Lauttaselän tupa olisi tuossa Alivuotson kohdilla. Täytyy muistaa myös ettei vuonna 1958 kirjasen tekijällä ollut käytössään niin tarkkoja karttoja kuin mitä me nykyään katsellaan. Tuo kirjanen on mainio, mutta jäänyt kiinni huomattavan paljon useammin epätarkoista tiedoista kuin vastaavan ajan kartat.
Autoilijan tiekartta on kovin epätarkka sijainnin suhteen mutta tupien määrä siinä on ollut kohdallaan. Siinä on autiotuvan merkintä kunanrajan eteläpuolella (Lauttaselkä ?).
Kalmakaltiossa juttelin paikkaa pitävän kaverin kanssa taannoin ja tuli juttua kartoista. Hän sanoi, että useita sen suunnan järviä ja lampia on väärillä nimillä. Syy oli se, että kartoittajat oli varhaisia topokarttoja tehdessä kyselleet paikallisilta nimistöä. Paikalliset takuulla tunsivat seudut ja nimet mutta eivät ymmärtäneet kartoista mitään.

[Vänkä]

Ja jossain vanhoissa lähteissä tuota Alivuotson tai Allivuotson tupaa on nimitetty Lauttaseläksi. Liekö mitä jäljellä? Paikkeille on merkitty rakennus vielä vuosituhannen vaihteen karttoihin.

Toki tunnetumpi Lauttaselän tupa on tuo Kittilän vastaava, joka on purettu 2000-luvulla.

Samoilla linjoilla ollaan. Kaivoin esille vuoden 1966 Pohjois-Suomen Autiomajat -oppaan, jossa esiintyvät molemmat Lauttaselän tuvat yhtäaikaan:

Kittilän Lauttaselän kämppä [Kittilän pohjoisosa] Pokka-Menesjärvi tien varrella Pokasta noin 14 km...
...Siis kaiketi tuo tunnetumpi Lauttaselkä...

Lauttaselkä [Inarin länsiosa] Ivalojoen ja Pokan välisen polun varressa n. 5 km joelta etelään Piippuhaara-nimisen joen latvoilla...
...Siis kaiketi jossain Alivuotson tanhuvilla...

[Pepi]

...kartoittajat oli varhaisia topokarttoja tehdessä kyselleet paikallisilta nimistöä. Paikalliset takuulla tunsivat seudut ja nimet mutta eivät ymmärtäneet kartoista mitään.

Tuohan se on taktiikka. Sitä noudatti sekin peruskartan 1960-luvun uusintakartoittaja, joka meillä päin (siis täällä etelässä) poikkesi taloon, jonka vanhanemännän oli kuullut tietävän kovasti nimiä. Istahti tämän jo huonosti näkevän, suurennuslasia käyttävän mummon kanssa pirtin pöydän ääreen ja alkoi oppimallaan tyylillä haastatella.

Vaan emäntäpä tempaisi kartantekeleen suurennuslasinsa alle ja rupesi kynän kärjellä osoittaen latelemaan nimiä kuin turkin hihasta ja pääsi samalla huomauttamaan parista virheestä tai puutteestakin. Kun istunnon jälkeen kartoittaja silmät ymmyrkäisinä päivitteli tapahtunutta pihaan saattelevalle talon pojalle, tämä vain tuumasi äitinsä kolunneen nuo metsät moneen kertaan ilman karttoja ja myöhemmin karttojen kanssa ennen kuin kartoittaja oli syntynytkään.

Tuon talon lähimailla on kaukaa katsottuna peruskartassa harmahtava parin kämmenen kokoinen läiskä. Lähempää katsottuna näkee sen olevan paikannimiä mustanaan

[TiMoKo]

Sepon selitys Tiyhtelmästä on paras tähän asti kuulemistani. Kun kartalta tutkii tiyhtelmäpään muotoja, niin helposti voi ajatella sen muistuttavan hevosen päätä. TAidan uskoa tähän, kunnes kuulen paremman selityksen. Paikkojen nimien taustojen selvittäminen on ainakin minun mielestäni mielenkiintoista ja moni paikannimi, jota on vain pitänyt nimenä"avautuu" aivan erilailla. Olkoot vaikka esimerkkinä Rovaniemi tai Posio tai Moitakuru jne. jota yleensä vain ajattelee paikannimenä ilman merkitystä