Vanhat kartat

[OS]

Mikä on muuten Turhiksen viimeisessä kartassa viiva Tankajoen ja Riestojoen välissä???

Eikös se ole Vuotson kanava?

Minen tommosta huomannu.

[Joutenkulkija]

Kuljin vuonna 1977 heinäkuussa Purnumukasta Ivalojoelle. Karttana minulla oli topot 1:100 000. Silloin kulki metsäautotie Purnumukasta luoteeseen ja sen jatkeena oli pari kilometriä polkua karttaan merkitylle Vuijemin kämpälle. Kämppää ei enää ollut, joten lähdin kulkemaan poroaitaa seuraten kohti Rovasen maantietä. Yllättäen törmäsin tuohon Kiviojan kämppään ja se vaikutti aivan vastavalmistuneelta.

Kuljin sitten Rovasen maantietä pohjoiseen ja monin paikoin polku ja pitkospuut näkyivät hyvin.

[Turhankävelijä]

Kiitos tiedosta Joutenkulkijalle.

Näiden 1970-luvulla ja aiemmin lapissa kulkeneiden matkoista pitäisi saada matkakertomukset koottua kirjoihin ja kansiin. Siellä olisi korvaamatonta tietoa lähimenneisyydestä, paikoista, ihmisistä ja tapahtumista.

[Joutenkulkija]

Mikä on tilanne Suomun suun Jääkärikämpän ja Suomun-Villen kohdalla nykyään?

Kävin niillä v. 1964, mutta en muista kämpistä mitään. Siinä imatralaisten retkeilykartalla v. 1961 ne olivat nimettyinä.

[OS]

Mikä on tilanne Suomun suun Jääkärikämpän ja Suomun-Villen kohdalla nykyään?

Kävin niillä v. 1964, mutta en muista kämpistä mitään. Siinä imatralaisten retkeilykartalla v. 1961 ne olivat nimettyinä.

Lapin Kullankaivaja No 16 kesäkuu 2003:

http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1024722.jpg
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1024723.jpg
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1024724.jpg

[TiMoKo]

Vanhassa taloudellisessa kartassa Meekonvaara (Miekunvaara)ja Vuobmegasvarri (Vuobmakasoiaivi)ovat vaihtaneet paikkaa verrattuna nykyisiin karttoihin. Suluissa taloudellisen kartan kirjoitustapa.
Kumpihan mahtaa olla se "oikea järjestys"?

[TiMoKo]

Vielä toinen kysymys heti perään. Topografikarttaan n:0 1842 Halti 1:100 000 vuodelta 1969 on hyvin lähelle nykyistä nimismiehen majaa merkitty rajavartioston autiotupa. Mikä sen tuvan historia lienee?

[seppo]

Vielä toinen kysymys heti perään. Topografikarttaan n:0 1842 Halti 1:100 000 vuodelta 1969 on hyvin lähelle nykyistä nimismiehen majaa merkitty rajavartioston autiotupa. Mikä sen tuvan historia lienee?

Kemppisen Haltian harteilla kirjassa vuodelta 1964 on liitteenä kartta, johon tuo rajavartioston kämppä on merkitty nimellä Pihtsusmökki.

[Vänkä]

Lapin Kullankaivaja No 16 kesäkuu 2003:

http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1024722.jpg
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1024723.jpg
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img1024724.jpg

Erityisen mielenkiintoista, "Ossi"

[TiMoKo]

Milloin ja miksi Haltia-tunturista tuli Halti-tunturi?
Taloudellisessa kartassa se on Haltia, Kemppisen kirjassa "Haltian harteilla" samoin, 1969 Maanmittaushallituksen kartassa se onkin jo sitten Halti.

[seppo]

Vanhassa taloudellisessa kartassa Meekonvaara (Miekunvaara)ja Vuobmegasvarri (Vuobmakasoiaivi)ovat vaihtaneet paikkaa verrattuna nykyisiin karttoihin. Suluissa taloudellisen kartan kirjoitustapa.
Kumpihan mahtaa olla se "oikea järjestys"?

J.E. Rosberg, Kaarlo Hildén & Erkki Mikkola: Suomenmaa, maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja, IX, nide 2, Oulun lääni, pohjoisosa. WSOY 1931 tietää seuraavaa (sivuilla 254-255): " Kun Porovuoman päästä noustaan ylös Urtasjoen vartta, Vuobmakeshoaivi (myös Mehtaskaisaksi kutsuttu) vasemmalla ja Miekunvaarri oikealla kädellä, haaraantuu laakso Vuobmakeshjärveltä kahteen osaan, joista Pihtshusvankka johtaa pohjoiseen suoraan Haltin juurelle. Sieltä tulevassa Pihtshusjoessa on mahtava, n. 10 m korkea köngäs, joka jylisten ja sauhuten syöksyy vankan pohjalta kalliokuiluun. Pihtshusjärvellä vankka laajenee melkoiseksi altaaksi, jossa järven korkeus on 707 metriä. Itäranta näyttää suhteellisen matalalta. Pohjoisrannalla kohoaa Halti viitenä kärkenä, joista Ritnitshohka on kaunein. ... Vuobmakeshjärveltä lähtevä toinen laakson haara, Urtasvankka, jatkuu alalaakson suunnassa länteen. Porovuoman päästä suoraan länteen jatkuva Pierfivankka on leveällä haarakkeella yhteydessä Urtasvankan kanssa; kummankin välissä kohoaa Vuobmakeshoaivi (n. 1017 m)..."

Eli 1930-luvulla nykyinen Meekonvaara (Megonoaivi) on ollut (ainakin tässä teoksessa) Vuobmakeshoaivi ja nykyinen Vuopmegasvarri on ollut Miekunvaarri.

Haltin korkeuskin tiedettiin oikein:

(s. 247) "Haltin huippujen kärjet ovat melkein lumirajan korkeudella, joka olisi tällä kohdalla n. 1350 metriä. Suomen korkeimpana vuorena mainitaan täällä Halditshohkka (1324 m), jonka jokseenkin tylpän laen korkein piste rajaviivan suunnan mukaan kuitenkin jää satasen metriä Norjan puolelle, sillä Haltin rajapyykki ei ole vuoren ylimmällä kohdalla. Viereisen, kokonaan Suomessa olevan Ritnitshohkan kärki on 1312 metriä."

[TiMoKo]

Kiitos taas Sepolle perusteellisesta selvitystyöstä. Muutamia muitakin kysymyksiä on tullut matkanvarrella, pitääpä kaivaa niitä taas esille. Kiitos ja kumarrus.

[TiMoKo]

Taas asiantuntijoille töitä.
Mielenkiintoinen kirja taas tutkittavana. Erno Paasilinnan toimittama kirja nimeltään Tuntureilta ja metsistä.
Jaakko Fellman kertoo kirjassa matkastaan Utsjoelta etelään 1823 muutamia mielenkiintoisia asioita.

Kulkiessaan Inarista Sompion kylään kuinka reitti kulki Luirotunturin kautta (Luirotunturi satoine huippuineen), eli ensimmäinen kysymys.

Onko Sokosti ollut joskus nimeltään Luirotunturi vai mistä tunturialueesta on kysymys?

Lisäksi reitin varrella on lähde joka laskee vetensä sekä Pohjanlahteen että Jäämereen. Lähteen rannalle on pystytetty kivipatsas. Pohjalahteen laskeva puro laskee vetensä Luirojärveen. Tunteeko joku tämän paikan?

[seppo]

Joko Heikki Rantatuvan erinomainen historiallisten karttojen kokoelma on ollut esillä: http://www.vanhakartta.fi/

[omat polut]

Taas asiantuntijoille töitä.
Mielenkiintoinen kirja taas tutkittavana. Erno Paasilinnan toimittama kirja nimeltään Tuntureilta ja metsistä.
Jaakko Fellman kertoo kirjassa matkastaan Utsjoelta etelään 1823 muutamia mielenkiintoisia asioita.

Kulkiessaan Inarista Sompion kylään kuinka reitti kulki Luirotunturin kautta (Luirotunturi satoine huippuineen), eli ensimmäinen kysymys.

Onko Sokosti ollut joskus nimeltään Luirotunturi vai mistä tunturialueesta on kysymys?

Lisäksi reitin varrella on lähde joka laskee vetensä sekä Pohjanlahteen että Jäämereen. Lähteen rannalle on pystytetty kivipatsas. Pohjalahteen laskeva puro laskee vetensä Luirojärveen. Tunteeko joku tämän paikan?

Luirotunturiksi on vanhoissa kartoissa merkitty alue joka käsittää lähinnä Lupukka-Ukselmapäät, samoilla seuduilla varmaan se lähdekin, tuossa karttalinkki, mikä nimi Luirotunturista heti itään?
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vanhat ... ppmark.htm