Seuraava reissu

[omat polut]

Kaksien tossujen taktiikassa tulisi leiri- ja ylityskengät kaupanpäälle, ei huono.

[Pate Teikka]

Vettymätön kuoreton kenkä ja erillinen vettymätön kuorisukka. Sukka voi olla tarvittaessa polvipituinen.

Puoleen sääreen ulottuvan kuorisukan olen löytänyt, mutta en polvipituista. Sealskinzin sukissa on, mutta niissä on vuori, ei ollut hyvä. Polvipituinen kuorisukka olisi hyvä, mutta kuorisukkien tarjonta on minimaalista. Vai onko?

[Metsän Omena]

Vettymätön kuoreton kenkä ja erillinen vettymätön kuorisukka. Sukka voi olla tarvittaessa polvipituinen.

Puoleen sääreen ulottuvan kuorisukan olen löytänyt, mutta en polvipituista. Sealskinzin sukissa on, mutta niissä on vuori, ei ollut hyvä. Polvipituinen kuorisukka olisi hyvä, mutta kuorisukkien tarjonta on minimaalista. Vai onko?

Sukassa lukee sisällä:
"liners boot combat mpv knee lenght"
Ovat UK:n armeijan kuorisukat. Tilasin aikanaan nipun käyttämättömiä, joista osa polvipituisia ja osa sääripituisia. Olen myös teettänyt varustekankaasta vedenpitäviä polvipituisia kuorisukkia ja kokeillut sääripituisia eri valmistajilta. Näissä on tärkeää etteivät vety kuten esimerkiksi sealskinzit tekevät, jotta kuivaaminen on nopeaa. Polvipituisten sukkien kanssa voivat housut olla myös polvipituiset, kunhan limittyvät tarpeeksi. - Suomalainen retkeilykulttuuri suosii kyllä kerrospukeutumista kaikkialla vartalossa olosuhteiden mukaan säädettävyyden, kuivaamisen, korjattavuuden ja muun varioinnin vuoksi, mutta kun kyseeseen tulevat kengät, ajattelu vinksahtaa ja vedenpitävä kuori kiinnitetään kenkään kiinni. Järjestäen sanovat etteivät ole tulleet ajatelleeksi eriyttää kaikkia kengän toimintoja omiksi irrallisiksi osiksi muun vaatetuksen tapaan. Villasukka, toimiva kuorisukka ja vettymätön ilmava kenkä on hyvä yhdistelmä. Helteellä sitten pelkkä kenkä ja ohut alussukka. Monesti ääripäät samalla reissulla. - Toki enimmäkseen kylmässä vedessä tai loskassa tarpoessa sitten kumisaapas.

Tämä varustekeskustelu meni ohi otsikon. Kun tältä vaellukselta palaan lähden varusteet huollettuani Alpeille vaeltamaan Italia, Sveitsi, Ranska.

[tst]

Elokuussa, kunhan lämmötkin on hieman maltillisemmat niin suuntana taas tuttu ja laaja alue. Katselin kuvia ja videoita sieltä ja otti silmiini maininta tuosta hienosta ja rauhoitetusta alueesta: "Tutkijoiden mukaan se on Skandinavian parhaiten säilynyt luonnontilainen mäntymetsä." En ole tuota tiennyt, mutta komeaa on.

[LauriA]

Ensviiko keskiviikko iltana pitäis itsensä löytää Manto-ojalta(?).
Siitä "suoraan" länteen Härkävaaraan saunaan, josta edelleen Tahvolle saunaan. En ole sulanmaan aikaan ko. reitillä ollut. Eli mimmosta suota on luvassa?
https://www.retkikartta.fi/?mapId=45122

[Nuortti]

Manto-ojalta suorasuuntaus Härkävaaraan onnistuu mielestäni mainiosti. Toki soiden vetisimpiä kohtia on syytä välttää. Jokien ja purojen ylitykset onnistuvat helposti saapasjalkamieheltä. Vaelluskengät saattaa joutua riisumaan. Niin ikään Peskihaaran kautta voi mennä. Pääsääntöinen ohje on, että vetiset suot kannattaa kiertää. Olen kulkenut Härkävaaraan useita reittejä pitkin – pääsääntöisesti ongelmitta. Joskus olen jättänyt Härkävaaran käymättä, kun sää on ollut erittäin sateinen. Jonkinlaisen vinkin olen saanut siitä, että saappaan varsi ei olisi riittänyt jokien ylittämiseen plutaamatta.
Härkävaarasta kannattanee lähteä Peskihaaran itäpuolta Nummerusaavan länsipuolelta kohti itälänsi-poroaitaa ja kannattaa pyrkiä poroaitojen risteyskohtaan josta suorasuuntaus Jaurujoelle Auhtiselän yli. Jaurujoen eteläpuoli on kurjaa käveltävää, joten kenties ei kannata mennä kiertotietä Tyyrojan lähellä olevalle Jaurujoen ylittävälle sillalle. Olen päässyt Jaurun yli saappaat jalassa paikassa, missä joki suuntaa itään. Mutta joskus vettä on tulvinut saappaan vartta pitkin sisään saappaaseen.
Reitti on tietysti jonkin verran haastava eikä polkuja juuri ole käytettävissä. Mutta kannattaa mennä.

[LauriA]

Kiitoksia infosta.
Suot menee yli jollei pohjattomia puroja.
Mut let see

[13102013]

Manto-ojalta menty kuivin jaloin vaelluskengillä Härkävaaraan saunomaan niin että polkua pitkin pohjoiseen ja vasta sillan jälkeen kohti länttä. Sieltä jatkettu Tahvontuvalle soita kierrellen mutta Jaurulla joutui kengät riisumaan.

[Eräkulkuri]

Minä menisin ja olen mennyt Manto-ojalta suoraan Keskipalojen eteläpuolitse kaartaen Keskiselänaavan pohjoispuolitse ja Keskirovien välistä kiertäen, Liittohaaran poikki kahlaten ja edelleen metsämaita pitkin kohti Kevätvuotsonkumpua. Siitä Kevätvuotson suoalueen poikki kulkukelpoinen reitti löytyy metsäisen kummun luoteispuolelta hakemalla. Loppumatka sujuu Härkävaaran etelänpuoleisia rinteitä pitkin suoraan Härkävaaran kämpälle.

En kyllä usko, että vaelluskengillä kuivin jaloin pääsee ellei ole tosi kuivaa tai kengissä pitkät varret.

Silloin kun maasto on ollut kovin märkää ja suot vetisiä, olen kulkenut Kemihaarasta pohjoiseen suuntautuvaa polkua/uraa Peskihaaran kämpälle. Sieltä pääsee melko kuivia maita vaarojen yli suoraan Härkävaaran kämpälle.

PS.
Nämä vuotsot vaarajonojen välissä ovat kauniita ja hyväkulkuisia hietapohjaisia koivikkokujia. Sirkka prinsessa kutsui kartoissa Leipänotkoksi kutsuttua kulku-uraa Kauneimmaksi vuotsoksi.

[Hanu]

Kuinka hyvin tuolla Itäkairassa pitää paikkaansa nykyisen Maastokartan nuo kulkukelvottoman suon ja avoimen suon merkinnät? Muualla päin ne ovat varsin pätevästi eroiteltu.

[Eräkulkuri]

Kuinka hyvin tuolla Itäkairassa pitää paikkaansa nykyisen Maastokartan nuo kulkukelvottoman suon ja avoimen suon merkinnät? Muualla päin ne ovat varsin pätevästi eroiteltu.

Ilmavalokuvista kannattaa katsoa ja zoomailla. Ne kertovat paljon kuten tietysti tiedätkin, mutta vinkkinä vaan yleisesti.

[13102013]

Mainintani vaelluskengillä pääsemisestä Manto-ojalta Härkävaaraan kulki reittiä polkua pohjoiseen ja sillan jäkeen jälkeen kohti Peskihaaran tupaa. Sieltä sitten Härkävaaraan helpohko matka.
Saunavuoron sieltä saa helposti, harvoin siellä on muita.

[Hanu]

Ilmakuvat ja varsinkin väärävärikuvat kertoo toki paljon, mutta vain tietokoneella. Maastossa ei ole kuvat mukana, vaan paperikartoilla mennään. Niitä toki tulee tulosteltua aika tarkkoinakin mukaan kriittisiltä paikoilta ja sillä ajattelin kysyä, josko joku olisi tehnyt havaintoja eri suomerkintöjen tarkkuudesta noilla seuduilla. Tuolla Puljun-Lemmenjoen takamaiden seuduilla merkinnät olivat aika hyvin paikkaansa pitäviä. Olen huomannut karttojen laaduissa eroja eri puolella Suomea.

[Jouni]

Minulla ei ole pahaa sanottavaa karttojen suotiedoista mistään päin Suomea. Minusta kulkukelpoisen ja ylipääsemättömän merkinnät pitävät ihmeenkin hyvin paikkansa. Hyvin on tehty työ ja mahtavaa, että Suomessa soiden merkinnöissä on tämä erottelu.

Sitä kummastelen, että Muotkalla monesta joesta puuttuu kosken merkit. Mutta näkeepä ne ilmakuvista ja voi vaikka merkata paperikarttaansa.

[amatööri]

Joku viikko sitten olin eräällä järvellä Ruotsin puolella parilla saarella joita ei löydy mistään kartoista.Isoja mäntyjä kasvoi ja muutama pääskynen oli löytänyt keloista pesäkolon.Vanha nuotiokehä paljasti jonkun muunkn siinä joskus käyneen.

Jonkinlainen karttavirhe tuokin.