Viimeistelen diplomityötä ("Kammit ja autiotuvat") ja ajattelin kysyä vielä tältä foorumilta tietoja vanhoista postituvista ja niiden kohtaloista. Tarkoitan siis 1870-luvulla tehtyjä Inarin-Utsjoen seudun tupia (Nilitupa, Mirhamin tupa, Meneslatvan tupa, Ison Säytsjärven tupa, Perum-Ämmirin tupa, Petsikon tupa). Tupien tuhoutuminen (milloin) tai nykytilanne kiinnostavat. Perum-Ämmir, Meneslatva ja Petsikko lienevät edelleen olemassa, mutta missä ne ovat ja millaisessa käytössä?
Suojellut Mierasjärven tupa ja Kenesjärven tupa kiinnostavat myös, vaikka niistä saakin varmaan tietoa myös suoraan museovirastolta.
Mikäli jollakulla on näistä valokuvia, niin laittaisin mielelläni julkaisuun. Tai jos julkaisulupaa ei heltiä, niin nähtäväksi ainakin.
Vanhat postituvat nykyään
-
polystyreeni
- Viestit: 48
- Liittynyt: 17 Maalis 2007 17:04
- Paikkakunta: Tampere
Petsikon autiotupa on jo pitkään ränsistynyt aivan valtatien varressa Petsikkotunturin rinteessä. Se on käsittääkseni jonkun yhdistyksen hoivissa, mutta valtatieltä poikkeavat vandaalit tuhoavat sitä nopeammin kuin hidasliikkeinen yhdistys kerkiää korjaamaan. Tupa on ollut lukittuna jo useamman vuoden, ikkunat rikottu ja katto luhistumassa.
Mierasjärven tupa on myös lukittu, ulkoapäin katsottuna hyvässä kunnossa, vaikka on myös valtatien läheisyydessä. Ilmeisesti läheinen asuttu talo pelottelee vandaaleita.
Mierasjärven tupa on myös lukittu, ulkoapäin katsottuna hyvässä kunnossa, vaikka on myös valtatien läheisyydessä. Ilmeisesti läheinen asuttu talo pelottelee vandaaleita.
-
Joutenkulkija
- Viestit: 831
- Liittynyt: 26 Tammi 2006 18:52
- Paikkakunta: Tampere
-
Turhankävelijä
- Viestit: 1037
- Liittynyt: 11 Tammi 2006 19:13
- Viesti:
Tässä kohdin on kollumeilla kämppä
Kukkapojan sivulta löytyy kuva ko. kämpästä. Voisi hyvinkin olla kyse vanhasta Meneslatvan kämpästä.
edit: Niin ja Mirhamitupa, Mirhamipirtti sijaitsee nykyään Siidan ulkomuseossa Inarin keskustassa.
Kukkapojan sivulta löytyy kuva ko. kämpästä. Voisi hyvinkin olla kyse vanhasta Meneslatvan kämpästä.
edit: Niin ja Mirhamitupa, Mirhamipirtti sijaitsee nykyään Siidan ulkomuseossa Inarin keskustassa.
Viimeksi muokannut Turhankävelijä, 10 Helmi 2008 21:17. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Tuosta Pohjois-Lapin maakuntakaavan maisemaselvityksestä löytyy maininta: "Punainen tupa (Perum-Ämmir), Petsikko"
En tiedä muita autiotupia Petsikossa kuin yllämainitun Petsikon autiotuvan ja punainenhan se kyllä on.
Edit: Petsikosta etelään vievän postipolun varressa, Purnuvaaran seutuvilla, on ollut autiotupa, nimestä ei ole tietoa. Lähistöltä löytyy karttanimi "Ákku(r?)ämmir". 1920-1930 luvun kartoista voisi saada lisätietoa.
En tiedä muita autiotupia Petsikossa kuin yllämainitun Petsikon autiotuvan ja punainenhan se kyllä on.
Edit: Petsikosta etelään vievän postipolun varressa, Purnuvaaran seutuvilla, on ollut autiotupa, nimestä ei ole tietoa. Lähistöltä löytyy karttanimi "Ákku(r?)ämmir". 1920-1930 luvun kartoista voisi saada lisätietoa.
Kenesjärven postitupa
Ystävällisen, edesmenneen, Kenestupien omistajapariskunnan mukaan oheinen rakennus on toiminut aikoinaan postitupana. Vuosituhannen vaihteessa tupa toimi vuokramökkinä. Kenesjärven tienoilla on aikoinaan ollut myös retkeilijöille avoin sija.
Ystävällisen, edesmenneen, Kenestupien omistajapariskunnan mukaan oheinen rakennus on toiminut aikoinaan postitupana. Vuosituhannen vaihteessa tupa toimi vuokramökkinä. Kenesjärven tienoilla on aikoinaan ollut myös retkeilijöille avoin sija.
Alhaalta ylös
sivulta eteen
kaarran kaaressa komeassa
sivulta eteen
kaarran kaaressa komeassa
Vuodelta 1950 olevaan karttaan on piirretty tuonne postitupa.
Tarkkuus on tietysti kyseenalainen, niinkuin kaikki vanhoja karttoja tutkineet tietävät.
Vieressä on Peerrumämmirjeggi, sen puolesta voisi olettaa kyseessä olleen Perum-Ämmirin tuvan
Kaamasesta löytyy varmasti paljonkin ihmisiä jotka tietävät tuon täsmälleen.
Tarkkuus on tietysti kyseenalainen, niinkuin kaikki vanhoja karttoja tutkineet tietävät.
Vieressä on Peerrumämmirjeggi, sen puolesta voisi olettaa kyseessä olleen Perum-Ämmirin tuvan
Kaamasesta löytyy varmasti paljonkin ihmisiä jotka tietävät tuon täsmälleen.
Viimeksi muokannut rance, 11 Helmi 2008 15:30. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Turhankävelijän mainitsema Kollumien kämppä näytti kesällä 2006 olevan rakennustarvikevarastona. Läheisellä järvellä tapaamani poromies mainitsi, että kämppä on siirretty sinne "tien varresta". Avoimen, Kukkapojan kuvassakin näkyvän, vanhan kämpän katto on rikki ja rakennus mätänee, mutta saa siitä vähän suojaa, jos sattuu tarvitsemaan.
Liikkeet luonnossa on kuin ympyröitä, niinkö syklejä ja sillä mallilla kookhaita ettei tämmönen ihminen niitä osaa tuntea (Juhani Koskinen, kokoelmassa Äijä)
Kollumin porokämppä on käsittääkseni tosiaan entinen Meneslatvan postitupa. Muistaakseni asia mainitaan Veikko Väänäsen Hammastunturi - Ihmisten erämaa -kirjassa. Vuonna 1996 tupa oli lukittu, vai on se nykyään avoin ja ränsistynyt.
Mirhamin käräjätupa on siirretty Inarin Saamelaismuseoon (siis siinä Siidan yhteydessä, takapihalla). Siellä se on hyvässä kunnossa kaikkien nähtävillä ja tutustuttavissa. Mulla on digikuvia, laitanpa jonkun tulemaan.
Nilipirtti oli vielä jokunen vuosi sitten paikoillaan, mutta ikkuna ja ovi rikkonaisena ränsistymässä. Mutta 2003 se siirrettiin jonnekin. Kuulin silloin jotain huhuja, että Yllas-Pallas-suunnalle ja ajatuksena kunnostaa autiotuvaksi, mutta ne taisivat jäädä huhuiksi. Varmennusta en koskaan saanut. Metsähallitus sen käsittääkseni siirsi, kysy sieltä. Nilipirtin paikanhan vielä löytää maastosta helposti, tyhjää pihakenttää kävin olikohan toissa kesänä katsomassakin.
Mirhamin käräjätupa on siirretty Inarin Saamelaismuseoon (siis siinä Siidan yhteydessä, takapihalla). Siellä se on hyvässä kunnossa kaikkien nähtävillä ja tutustuttavissa. Mulla on digikuvia, laitanpa jonkun tulemaan.
Nilipirtti oli vielä jokunen vuosi sitten paikoillaan, mutta ikkuna ja ovi rikkonaisena ränsistymässä. Mutta 2003 se siirrettiin jonnekin. Kuulin silloin jotain huhuja, että Yllas-Pallas-suunnalle ja ajatuksena kunnostaa autiotuvaksi, mutta ne taisivat jäädä huhuiksi. Varmennusta en koskaan saanut. Metsähallitus sen käsittääkseni siirsi, kysy sieltä. Nilipirtin paikanhan vielä löytää maastosta helposti, tyhjää pihakenttää kävin olikohan toissa kesänä katsomassakin.
Kaksi kuvaa vuoden 1950 Suomen yleiskartasta 1:400000. Ensimmäisessä kuvassa, ylälaidassa, tien tai polun vieressä teksti postitupa.rance kirjoitti:Vuodelta 1950 olevaan karttaan on piirretty tuonne postitupa.
Tarkkuus on tietysti kyseenalainen, niinkuin kaikki vanhoja karttoja tutkineet tietävät.
Vieressä on Peerrumämmirjeggi, sen puolesta voisi olettaa kyseessä olleen Perum-Ämmirin tuvan
Kaamasesta löytyy varmasti paljonkin ihmisiä jotka tietävät tuon täsmälleen.
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img912119.jpg
Toinen kuva heti ensimmäisen pohjoispuolelta. Kunnanrajan ja polun risteyksessä palovartiotupa ja hieman siitä ylöspäin autiotupa, joka on mielestäni Perum-Ämmir.
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img912120.jpg
Perum-Ämmiristä ei ole muuta tietoa kuin se, että joskus nuoruudessa kun kuljin aikuisten miesten kanssa Tenolla, tuota pohjoiseen mentäessä tien oikealla puolella olevaa kämppää puhuteltiin tuolla nimellä. Suomeksi se oli kuulemma Pieruämpärin kämppä.
Tuota suomennostahan sitä on käytettyOS kirjoitti: Kaksi kuvaa vuoden 1950 Suomen yleiskartasta 1:400000. Ensimmäisessä kuvassa, ylälaidassa, tien tai polun vieressä teksti postitupa.
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img912119.jpg
Toinen kuva heti ensimmäisen pohjoispuolelta. Kunnanrajan ja polun risteyksessä palovartiotupa ja hieman siitä ylöspäin autiotupa, joka on mielestäni Perum-Ämmir.
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img912120.jpg
Perum-Ämmiristä ei ole muuta tietoa kuin se, että joskus nuoruudessa kun kuljin aikuisten miesten kanssa Tenolla, tuota pohjoiseen mentäessä tien oikealla puolella olevaa kämppää puhuteltiin tuolla nimellä. Suomeksi se oli kuulemma Pieruämpärin kämppä.
, vaikkakin tarkkaan ottaen se ei ole oikea, lainaan tähän otteen mainiosta Ilmari Mattuksen tekemästä Utsjoen ja Inarin paikanimistöstä:"peerrum~perun~beron = matalan louhikkomaan haltija,
ämmir~ápmir = kumpu (kunnas)"
Kartalla se ylempi on kyllä Petsikon autiotupa, ainakin tuvan vieraskirjan ja paikallisten asukkaiden mukaan. Matti Poutvaaran Lappi - Lappland valokuvateoksen liitteenä olevassa kartassa on myös sama nimi. Alemman tuvan kohdalla lukee "eräs postipolun autiotupa"
Palovartijan tuvasta en löytänyt edes raunioita etsinnöistä huolimatta v.2000 viettäessäni lomaani sillä alueella.
Noin asia varmaankin on. Kolmannesvuosisata on varmasti haihduttanut ja vääristänytkin muistikuvia, varsinkin kun asia ei ole ollut itselleni sen tärkeämpi.rance kirjoitti: Kartalla se ylempi on kyllä Petsikon autiotupa, ainakin tuvan vieraskirjan ja paikallisten asukkaiden mukaan. Matti Poutvaaran Lappi - Lappland valokuvateoksen liitteenä olevassa kartassa on myös sama nimi. Alemman tuvan kohdalla lukee "eräs postipolun autiotupa"
Ei tietoa, mutta Itkosessa (Suomen Lappalaiset I, s. 450, 2.painos 1984 kuvattu vuonna 1948 ilmestyneestä laitoksesta) on seuraava maininta:
"Tällä vuosisadalla on ollut autiotupia: Kittilässä Korsatupa, Sodankylässä Tankapirtti, Uusi- ja Vauluntupa, Enontekiöllä Siilastupa, Kaijanmaan, Pöyris- ja Vuomajärven sekä Kalmankaltion tuvat, Inarissa Paijakaisen, Allivuotson ("Mirhamin pirtti"), Selkäjärven, Meneslatvan, Karvaselän, Säytsjärven, Kärppäsaaren, Kahkusaaren, Petäjäsaaren, Pisterinniemen, Sarminiemen, Suolisvuonon tuvat, Repotupa, Nilitupa, Kiellajoen, Luomusjoen ja Kietsemin tuvat, Utsjoella Perum-ämmirin (Petsikon) ja Mierasjärven tuvat. Autiotuvassa on vain yksi, "lapintakalla" varustettu huone (joskus harvoin 2), jossa on kiintonainen pöytä, 1-2 penkkiä ja 1- tai 2-kerroksinen makuulaveri, sekä seinällä ohjesääntö, jonka mukaan matkustajan tulee lähtiessään laasta lattia ja tuoda pinosta sisään halkosylys."
"Vasta v. 1843 saatiin aikaan laajempi postiliikenne. Posti lähti Torniosta kulkien Ylitornion ja Turtolan kautta Kittilään, josta taas reitit haarautuivat Muonioon, Sodankylään, Inariin ja Utsjoelle. Posti kulki yleensä kahdesti kuussa, mutta Kittilän-Inarin-Utsjoen välillä vain kuussa."
"Tällä vuosisadalla on ollut autiotupia: Kittilässä Korsatupa, Sodankylässä Tankapirtti, Uusi- ja Vauluntupa, Enontekiöllä Siilastupa, Kaijanmaan, Pöyris- ja Vuomajärven sekä Kalmankaltion tuvat, Inarissa Paijakaisen, Allivuotson ("Mirhamin pirtti"), Selkäjärven, Meneslatvan, Karvaselän, Säytsjärven, Kärppäsaaren, Kahkusaaren, Petäjäsaaren, Pisterinniemen, Sarminiemen, Suolisvuonon tuvat, Repotupa, Nilitupa, Kiellajoen, Luomusjoen ja Kietsemin tuvat, Utsjoella Perum-ämmirin (Petsikon) ja Mierasjärven tuvat. Autiotuvassa on vain yksi, "lapintakalla" varustettu huone (joskus harvoin 2), jossa on kiintonainen pöytä, 1-2 penkkiä ja 1- tai 2-kerroksinen makuulaveri, sekä seinällä ohjesääntö, jonka mukaan matkustajan tulee lähtiessään laasta lattia ja tuoda pinosta sisään halkosylys."
"Vasta v. 1843 saatiin aikaan laajempi postiliikenne. Posti lähti Torniosta kulkien Ylitornion ja Turtolan kautta Kittilään, josta taas reitit haarautuivat Muonioon, Sodankylään, Inariin ja Utsjoelle. Posti kulki yleensä kahdesti kuussa, mutta Kittilän-Inarin-Utsjoen välillä vain kuussa."
-
Turhankävelijä
- Viestit: 1037
- Liittynyt: 11 Tammi 2006 19:13
- Viesti:
Pari karttaleikettä
Taloudellinen kartta vuodelta 1930 täydennetty 1962
GT-kartta 1983
1950-luvun kartassa näkyy Utsjoelle menevä polku ja sen länsipuolella Perum-Ämmir.
Taloudellisessa kartassa näkyy sekä polku, että tie. Perum-Ämmir (postitupa) näyttäisi jäävän väliin.
Gt kartassa Perum-Ämmir olisi tien itäpuolella.
Palovartiotupa (Palovartijan maja) näyttäisi olevan aivan kunnanrajan mutkassa myös taloudellisella kartalla.
Petsikon tupa taasen olisi taludellisen kartan mukaan "Rauduskaidi" nimellä. Rávdoskáidi (Rauduskaidi) niminen talo taas on ollut "aina" Petsikon länsipuolella Utsjoen latvahaarukan tuntumassa.
GT-kartta 1983
1950-luvun kartassa näkyy Utsjoelle menevä polku ja sen länsipuolella Perum-Ämmir.
Taloudellisessa kartassa näkyy sekä polku, että tie. Perum-Ämmir (postitupa) näyttäisi jäävän väliin.
Gt kartassa Perum-Ämmir olisi tien itäpuolella.
Palovartiotupa (Palovartijan maja) näyttäisi olevan aivan kunnanrajan mutkassa myös taloudellisella kartalla.
Petsikon tupa taasen olisi taludellisen kartan mukaan "Rauduskaidi" nimellä. Rávdoskáidi (Rauduskaidi) niminen talo taas on ollut "aina" Petsikon länsipuolella Utsjoen latvahaarukan tuntumassa.