Vaarallinen lasku!

[Pepi]

Sattuiko paljon haavereita?

Ei varmaan juuri enempää kuin nykyisinkään. Latujen helppous ulosmitataan nykyisin niin kovalla kaahaamisella. Suksia tietysti katkeili, ne kun olivat kokopuisia.

[Umpihanki]

Kyllä se joskus ottaa pattiin ku on ompeluseurat keskellä latua tai hyökkääsvaunut täättää katukäätävän tai linjakkaan.

Mitä edellä totesin, sama koskee myös noitakin alanvaltaajia.

Minä itte, ja muut väistäköön tyypit, sopisivat parhaiten umpihangelle, kulkemaan, ja olemaan.

[EllaK]

Siellä sai jyrkän haaranousun könyttyään nähdä kyltin "Tuliko hiki? Tässä haihtuu!" Kyltin takaa "aukeni" korkeusprofiililtaan suunnilleen 90 metrin hyppyrimäen alamäkeä vastaava suksilla pohjustettu ränni. Leveyttä männystä mäntyyn mitattuna ehkä 80 senttiä. Sauvat vain siististi supussa!

Toisessa paikassa oli kaksimielinen varoitus: "Mehuasema. Varo laskua!". Ja samanlainen ränni, paitsi että mäen alaosassa oli 90 asteen äkkikäännös oikealle. Aurauskäännökseen ladulla ei ollut tilaa.

Huumor´miehiä ollut ladun tekijä. No, ei varmaan kukaan ole moittinut sitä latua tylsäksi hiihdettäväksi.

[Joonas Frisk]

Kyllä se joskus ottaa pattiin ku on ompeluseurat keskellä latua tai hyökkääsvaunut täättää katukäätävän tai linjakkaan.

Mitä edellä totesin, sama koskee myös noitakin alanvaltaajia.

Minä itte, ja muut väistäköön tyypit, sopisivat parhaiten umpihangelle, kulkemaan, ja olemaan.

Tuosta umpihangesta, ei se sekään vaaratonta laskettelua ole.
Nuornamiesnä Kuljun metissä retkeillessäni laskettelin umpihankeen mäkeä alas. Viime tipassa huomasin piikkilanka-aidan puiden välissä. Heittäydyin kyljelleni, mutta luisuin kuitenkin jalat edellä päin aitaa. Kumpikin suksi poikki kahdesta kohtaa. Jalat meni lankojen välistä ne leikkais sälesukset ja tietty takareisiin haavat.
Oli siinä könyämistä kotiin, matkaa puolimetrisessä hangessa muutama kilometri.
Senjälkeen on vaihtoehto 2 ollut kyllä mielessä mäen päällä

[Pepi]

Nuornamiesnä Kuljun metissä retkeillessäni laskettelin umpihankeen mäkeä alas. Viime tipassa huomasin piikkilanka-aidan puiden välissä.

Olihan tuo lumen hautaama piikkilanka meilläkin päin poikavuosinani aika tyypillinen tapaus. Kun umpihangessa laski suksennirkot hangen kätkemän ylälangan alta, oli lopputuloksena yleensä äkkipysäys suorin vartaloin. Useammin kuin pari kertaa.

Siihen aikaan vain nuo valmiitkin ladut olivat sellaisia, että pari kolme "akkaa" tavallisen hiihtolenkin aikana oli ihan normaalia. Eikä niistä yleensä seurannut juuri pahempaa kuin vaatteiden lumistuminen. Itse latukin kun oli pehmeämpi kuin nuo jyrätyt ladun sivut nykyään. Mäkien vaikeusastetta arvioitiinkin alaosassa olevien persmonttujen määrän perusteella.

[Umpihanki]

Tuosta umpihangesta, ei se sekään vaaratonta laskettelua ole.
Nuornamiesnä Kuljun metissä retkeillessäni laskettelin umpihankeen mäkeä alas. Viime tipassa huomasin piikkilanka-aidan puiden välissä.

Piikkilangat alkavat tosin olla katoavaa kansanperinnettä, mutta koneladun poikki viritetyt narut, ja latujen hiekoitus sitä vastoin ovat nykypäivää.

No onneksi eivät ole nyt sentään aivan jokapäiväistä hevosenleikkiä.

[omat polut]

Ainakin viimetalveen asti "Vaativa lasku"-kyltti aiheutti aina selän painamisen kaarelle, leuka polvien tasalle ja pari työntöä/potkua lisää vauhtia, hauskaa luvassa! Nyt polvi reistannut senverran että voi mennä telluvarmisteluksi.

[Joutenkulkija]

Ylläksen- Äkäslompolon mainioilla laduilla hiihdellessä noita "VAATIVIA LASKUJA" näkyy useitakin. Nyt neljäntoista vuoden koluamisella kaikki latureitit ja mäet ovat käyneet tutuiksi, mutta ensimmäisellä kerralla jokaisen mäen alla ihmettelin, että koska se ns. "VAATIVA LASKU" oikein tulee.

Mitä tuohon ladun pilaamiseen auraamalla tulee, niin auraamista ei voi välttää. Jollakin on aina huonompi luisto ja silloin on jarrutettava auraamalla. Sama juttu kun lasketellaan säkkipimeässä. En mene tuttuunkaan mäkeen suin päin, vaan jarrutellen. Ladulla voi olla jääkokkareita tai latukone on tehnyt polvekkeen.

[omat polut]

Jep Ylläksellä harvoja oikeasti vauhdikkaita, Kellostapulinsatulasta alas, sekin piikkisuora, mutta jos samalla vauhdilla kaartaa alas Kesängille saa liukkaalla kelillä kantata tosissaan. Aakenuksen eteläpäästä alas kanssa vauhdikas, ja liukkaalla Kukakselta Kotamajalle.

[Pepi]

Mitä tuohon ladun pilaamiseen auraamalla tulee, niin auraamista ei voi välttää.

Ei alamäki auraamalla pilalle mene. Laduttomaksi lanattu tasapohjainen ura on parempi laskea kuin syvät ladut: voi ohjata suksia vapaammin ja valita laskuasentonsa leveyden pelkäämättä, että suksi kanttaa uran reunaan.

Satunnaiset peffankuvat ja moottorikelkalla revitetyt röykyt ovat paljon pahempaa.

[Hamppari]

No kyllä ne alamäet ainakin täällä etelän harvinaisissa talvioloissa auraamalla muuttuvat jäisiksi luistinradoiksi, joita ei sitten laske pystyssä erkkikään..

[Ekso]

Kyä se on ikä joka tuo muassaan varovaisemman asenteen. Ei oo kiva lojua jalaka poikkinaisena kuukausi sohvan pohjalla. Kerran oon senkin kokkeillu.

Tosin en kaatunut mäjessä. Asuin sillon Pispalassa ja mäkiin oli tullut tukeva tuntuma. Sittenpä erään kerran olin kylässä Pirkkalassa tasamaalla ja vot, hötkyilin pihassa oottavaan taksiin ja mukkasin siähen. Toinen jalaka astu toisen jalan poikki. Sattu aika paljon, vaikka turrutusainetta veressä kiersikin.

[Umpihanki]

Sittenpä erään kerran olin kylässä Pirkkalassa tasamaalla ja vot, hötkyilin pihassa oottavaan taksiin ja mukkasin siähen. Toinen jalaka astu toisen jalan poikki. Sattu aika paljon, vaikka turrutusainetta veressä kiersikin.

Siellähän ne vahingot useimmiten sattuvat, missä niitä vähiten osaa odottaa.

Kaikkeen ei voi, eikä jaksa varautua, vaikka kuinka tahtoisikin. Jossain vaiheessa kaikkein turvallisuushakuisimmallekin sattuu herpaantumisia, ja silloin voi käydä köpelösti, jos on käydäkseen.

Mitä taas tulee varoituskyltteihin, niin niitä on syytä viljellä harkiten, koska liiallinen varoittelu tekee pelkkää hallaa.
Taidoistaan epävarma hiihtäjä suhtautuu jokaiseen nyppylään luultavasti syvää kunnioitusta tuntien ilman varoitustaulujakin.
Hiihtämisen saloihin hyvin perehtynyt, ja taidot omaksunut, sitä vastoin saattaa turhautua liiallisesta varoittelusta, jos kylttejä pystytellään liian tiuhaan.

Todelliset vaaranpaikat merkitsemällä päästään luultavasti parhaaseen lopputulokseen, mitä tulee siihen kuinka hiihtäjät suhtautuvat varoituskyltteihin.

[lohiloinen]

Harvoin on tullut moisia vastaan... mieleen kyllä jäi viime keväänä Saariselällä moinen kyltti. Asteita oli kymmenen lämmintä, luisto nolla tai hieman huonompi. Se keleen vaativa lasku ei antanu sitä vauhdin hurmaa ku oli pakko työntää koko ajan että pääsin ees alaspäin.
itse asiassa ne kyltit on varmaan ihan ok, luisto kun sattuu kohalleen ja tuntematon latu niin saattaa käydä huonosti...

[Umpihanki]

itse asiassa ne kyltit on varmaan ihan ok, luisto kun sattuu kohalleen ja tuntematon latu niin saattaa käydä huonosti...

Aivan, kunhan kylteistä ei tule sellaista buumia, että varoitetaan kaiken varoiksi, kuten on laita esim aymeriikkalaisissa laitteissa, joissa vempain on muurattu varoitustarroja täyteen kaiken varalta, jota ei päästä syyttämään valmistajaa vaikkapa siitä, että joku älypää kuivaisi kissaansa mikroaaltouunissa.