En tiedä onko enää voimassa mutta Vihen sivuilla:
VIHE HYTTYSSUOJA 22euroa+postikulut
korkeus240cm,alareuna 840cm.
Riittää parisängyn ympärille.
Rankisen valmistus
Se jomhuntterin suoja pakkautuu keposesti esim. exped airmatin pakkauspussiin, pituus n. 20 cm ja paksuus 10 cm. En omista vaakoo, joten painosta en ossoo sannoo, mutta sitä ei ou tosiaankaa paljoo.
Käyttökokemuksesta matalilla kiintolaavuilla senverran, että ku siitä tulloo ulos, on ensin aakastava koko kattorajassa oleva vetskari (kiinnipanosuunta jalakopiästä piäpuoleen on kätevin) ja sitte otetaa jalakopiä irti katto tms. kiinnikkeestä, jollonka rankisesta piäsöö kontillaan ulos. Molemmat piät siis kiinni kattoon, ja jos jatketta tarvii toesen piän kiinnitykseen nii paksua kuminauhoo tai lenkkikiinnitin mukkaa! Toenen piä jiäpi ussein vähä montulle, mutta kuha ei laske verkkoo poskee vaste ja kiristää sitä vaekka nippusitteellä siitä matalemman piän kiinnityksen alta, nii kiljujat pyssyy ulottumattomissa.
Tuo korkeus on kohtuullisen passeli. Tosin käytössä on ruvennu tekemään miel semmosta parannusta, että toinen piäty olis sen 20 senttiä matalampi, kuitennii noin 50 senttiä muasta ja sitte siinä korkeemmassa piässä (olko se 80 senttiä vai 70 korkee) olis myös piässä vetskari. Metrin korkuinen on monelle puulaavulle liian korkee. Tai sitte joutuu asettummaan ihan reunalle ja kylykitulille tai piä tulleen päin nii että rankisen korkee piä on tulleen päin. Ite makkoon ylleensä aena piä piätyä päin ja jalat tulta kohti.
Tuvissa ja muissa tilavissa paikoissaha, missä mahtuu katon kautta könyämmään sissään, tuo on ihan passeli. Eikä ou kuuma, oun testannu helteessä..
Käyttökokemuksesta matalilla kiintolaavuilla senverran, että ku siitä tulloo ulos, on ensin aakastava koko kattorajassa oleva vetskari (kiinnipanosuunta jalakopiästä piäpuoleen on kätevin) ja sitte otetaa jalakopiä irti katto tms. kiinnikkeestä, jollonka rankisesta piäsöö kontillaan ulos. Molemmat piät siis kiinni kattoon, ja jos jatketta tarvii toesen piän kiinnitykseen nii paksua kuminauhoo tai lenkkikiinnitin mukkaa! Toenen piä jiäpi ussein vähä montulle, mutta kuha ei laske verkkoo poskee vaste ja kiristää sitä vaekka nippusitteellä siitä matalemman piän kiinnityksen alta, nii kiljujat pyssyy ulottumattomissa.
Tuo korkeus on kohtuullisen passeli. Tosin käytössä on ruvennu tekemään miel semmosta parannusta, että toinen piäty olis sen 20 senttiä matalampi, kuitennii noin 50 senttiä muasta ja sitte siinä korkeemmassa piässä (olko se 80 senttiä vai 70 korkee) olis myös piässä vetskari. Metrin korkuinen on monelle puulaavulle liian korkee. Tai sitte joutuu asettummaan ihan reunalle ja kylykitulille tai piä tulleen päin nii että rankisen korkee piä on tulleen päin. Ite makkoon ylleensä aena piä piätyä päin ja jalat tulta kohti.
Tuvissa ja muissa tilavissa paikoissaha, missä mahtuu katon kautta könyämmään sissään, tuo on ihan passeli. Eikä ou kuuma, oun testannu helteessä..
Eläkeehä immeisiks
UÖ
UÖ
Kiitokset Ölliäiselle. Painolla ei ole niin väliä, koska kajakissa tuo kulkee kevyesti, lähinnä kiinnosti paketin ulkomitat. Eiköhän tuommoisen saisi vielä kyytiin mahtumaan. Pääasiallinen käyttö olisi varmaankin lämpöisien päivien iltapäivätorkkujen suojana ja kiinnitys puihin.
Pysyykö muurahaiset verkon ulkopuolella?
Pysyykö muurahaiset verkon ulkopuolella?
Joo, verkko ei piättele ehken ihan niitä pienimpiä polttiaisia, mutta semmoset puolsenttiset mäkärät tuskin mahtuu sissään. Vetskarit on ainai minun yksilössä nii tiivistä tekkoo, ettei ou kusiaisillakkaa asiata sissään ku ne sulukee.
Pikaseen vielä mittasin sen lattialle levitettynä, mitat noin: leveys 80 cm, pittuus 2 m, harjakorkeus 70 - 80 cm. Jokkaisessa nurkassa on kiinnityslenkit.
Pikaseen vielä mittasin sen lattialle levitettynä, mitat noin: leveys 80 cm, pittuus 2 m, harjakorkeus 70 - 80 cm. Jokkaisessa nurkassa on kiinnityslenkit.
Eläkeehä immeisiks
UÖ
UÖ
Tiittalalla oli ennen hyvän mallinen rankinen myynnissä, mutta ei ilmeisesti enää. Yritin jo joku aika sitten tilata sellaisen, mutta sähköpostiin ei vastattu, puhelimeen vastattiin ja luvattiin rankinen lähettää, mutta eipä sitä koskaan tullut. Nyt en löydä enää suomenkielisiä nettisivujakaan. Mitä lie Tiittalalle tapahtunut? Ruotsinkielinen sivu löytyi ja siellä on rankisen kuva ja tietoa siitä:
http://personal.inet.fi/luonto/tiittala/mygg.html
Tuo malli kiinnostaisi siksi, kun siinä rankinen mataloituu jalkopäätä kohti ja ylhäällä on vain yksi kiinnityspiste.
Jos joku fiksu keksii tuolle kaavat ja mitat, niin voisihan sitä yrittää tuollaisen itsekin tehdä. Omasta päästä jos alan kehittelemään, niin todennäköisesti menee vaan kankaat tärviöön.
http://personal.inet.fi/luonto/tiittala/mygg.html
Tuo malli kiinnostaisi siksi, kun siinä rankinen mataloituu jalkopäätä kohti ja ylhäällä on vain yksi kiinnityspiste.
Jos joku fiksu keksii tuolle kaavat ja mitat, niin voisihan sitä yrittää tuollaisen itsekin tehdä. Omasta päästä jos alan kehittelemään, niin todennäköisesti menee vaan kankaat tärviöön.
Nimenomaan minäkin haluan tuollaisen jossa on yksi kiinnityspiste ja se laskee jalkopäähän. Mietin noita kaavoja itsekin, mutta jos joku jaksaisi laskea...
Ehkä siten pääsee alkuun, että pohjakangas on 75x200, johon jätetään joka sivulle 15 cm (+ kääntösauma) ylös nostettavaksi. Silloin pohjakankaan koko olisi esimerkiksi 110 x 235 cm. Ylösnousut ommellaan hieman pyramidin malliin sisään kallistuviksi.
Helppo muoto voisi olla korkeassa päädyssä tasasivuinen kolmio, joka on kallellaan hieman jalkopäähän.
Verkon voisi tehdä esimerkiksi 200x120 palasta. Tällöin tulisi tasasivuinen kolmio. Molemmille puolille 60 cm + 15 cm pohjakankaasta.
Sitten verkko ommellaan siten, että kallistetaan lähtöä jalkopäähän päin niin, että jalkopäässä molemmille puolille jää esim. 25 cm. En nyt tähän hätään jaksa muistella geometriaa paljonko silloin jää loppuun korkeutta kun kolmion sivujen pituudet ovat 75, 40 ja 40.
Lopuksi ommellaan päätykolmiot.
Vetoketjun sijaan suosisin pitkää tarranauhaa yhdellä korkean kolmion sivulla. Pohjakankaan kulmiin lenkit maakiinnitystä varten.
Nuo mitat ovat hatusta, matikkapää on pahasti ruosteessa. Kai täällä insinöörejä on (Kalima?), jotka osaisivat laskea oikeat sentit kangaspaloille.
Ehkä siten pääsee alkuun, että pohjakangas on 75x200, johon jätetään joka sivulle 15 cm (+ kääntösauma) ylös nostettavaksi. Silloin pohjakankaan koko olisi esimerkiksi 110 x 235 cm. Ylösnousut ommellaan hieman pyramidin malliin sisään kallistuviksi.
Helppo muoto voisi olla korkeassa päädyssä tasasivuinen kolmio, joka on kallellaan hieman jalkopäähän.
Verkon voisi tehdä esimerkiksi 200x120 palasta. Tällöin tulisi tasasivuinen kolmio. Molemmille puolille 60 cm + 15 cm pohjakankaasta.
Sitten verkko ommellaan siten, että kallistetaan lähtöä jalkopäähän päin niin, että jalkopäässä molemmille puolille jää esim. 25 cm. En nyt tähän hätään jaksa muistella geometriaa paljonko silloin jää loppuun korkeutta kun kolmion sivujen pituudet ovat 75, 40 ja 40.
Lopuksi ommellaan päätykolmiot.
Vetoketjun sijaan suosisin pitkää tarranauhaa yhdellä korkean kolmion sivulla. Pohjakankaan kulmiin lenkit maakiinnitystä varten.
Nuo mitat ovat hatusta, matikkapää on pahasti ruosteessa. Kai täällä insinöörejä on (Kalima?), jotka osaisivat laskea oikeat sentit kangaspaloille.
Kovin kummoista matikkapäätä ei tarvita, kun laatii pienoismallin, vaikkapa 1:10. Normaalilla silmällä varustettu henkilö näkee kolmiulotteisesta pienoismallista, onko muodot kohdallaan ja moisen mallin voi rakentaa tavallisesta paperista ja kaikesta kotoa löytyvästä rojusta. Itse tein mallia vaelluskodalle silkkipaperista, ompelulangasta, mehupilleistä, tuikkukynttilän kuorista ja kontaktiliimasta. Sitä paitsi, matikkapää on vain matikalla, eli mateella. Muilla on oma pää.
Ihmisen viisaus on rajallinen, mutta ihmisen tyhmyys on rajaton.
Kysymys tee-se-itse -värkkääjille: oletko tehnyt itse telttaa? Harjamallista, tämän tyyliin? Minulla on vanha Fjellun Rakkas III, jossa nukutaan poikittain harjaan nähden, sisämitat jotakuinkin 160 cm x 210 cm tjsp. Nyt olen ajatellut värkätä itse kevyemmän ja pienemmän version tuosta Rakkasista, sisäteltan mitat tulisivat olemaan n. 90 cm x 230 cm (mahtuu minä + koirat), mutta en osaa päättää tekisinkö sisäteltan tuon MSR:n tyyliin, eli nukkuja olisi harjan suuntaisesti, vai jotain tämän tapaista. Kokemuksia, mielipiteitä?
Ja tämä kuului Rankisen valmistus -otsikon alle siksi, että sisäteltta tulee kokonaan hyttysverkosta, eli sitä voi käyttää sitten rankisenakin esim. vaelluskodassa.
Ja tämä kuului Rankisen valmistus -otsikon alle siksi, että sisäteltta tulee kokonaan hyttysverkosta, eli sitä voi käyttää sitten rankisenakin esim. vaelluskodassa.
M. Tiittala on kuulemma sairastunut ja lopettanut kotien ym. varusteiden teon. Harmillista.ahvakka kirjoitti:Mitä lie Tiittalalle tapahtunut?
Viimeksi muokannut Hiutale, 07 Tammi 2008 00:02. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Ei, mutta tuo Hiutaleen jälkimmäinen linkki oli todella mielenkiintoinen, vaikka katsoinkin kiireessä vain kuvat. Ainoaksi ongelmaksi keksin näin alkuun sen, miten vaellussauvat saa pysymään tukevasti pystyssä erilaisissa maastoissa, koska tulisin käyttämään kapinetta kuitenkin puuttomissa oloissa.Herrahuu kirjoitti: Onko kukaan tehnyt itse teltan?
Erätoverini kanssa olen ehkä aluksi koittamassa puolirankista.
Edit: Tuohon ruotsalaisen kaverin telttaan tekisin verkon huippukulmiin samanlaiset pussukat vaellussauvoja varten kuin ensimmäisen linkin MSR-teltassa on, pussukasta sitten lenkki, johon tulee kiristysnaru. Riittävä huipun korkeus olisi ehkä vain noin 90 cm ja teltan pituus 200 cm, leveys 60 cm.
Kestääkö erätovereihin käytettävä alumiinipintainen kangas teltan aluskankaana ja onko se maata vasten vedenpitävä? Vai mitä kangasta suosittelisitte?
Tällä kaverillahan on vaikka mitä projekteja: http://www.andersj.se/taltet.htm
Tuohon voisi melko helposti integroida itikkaverkon, jolloin siitä tulisi 2-kerrosteltta. Saako jostain irtokaaren?
Tuohon voisi melko helposti integroida itikkaverkon, jolloin siitä tulisi 2-kerrosteltta. Saako jostain irtokaaren?
Joskus kakarana (1950-luvulla) ompelin äidin avustuksella neljän hengen kupoliteltan, joka oli sittemmin pyöräretkellä ja automatkailussa mukana. Niin painavaa neljän hengen telttaa ei nykyään kukaan kuljettaisi autollakaanHerrahuu kirjoitti: Onko kukaan tehnyt itse teltan?
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.
Andersin sivuilta sainkin innoituksen kokeilla itse teltan valmistusta, etenkin kun tuota mainiota MSR:n telttaa ei ole enää saatavilla ja olen ollut todella tyyytyväinen tähän Fjelluun, joka siis vain on yhdelle + koirille turhankin tilava.
Anders on käyttänyt pohjakankaana tuota ihan tavallista nylon taffetaa, 70 g/m2 painoltaan. Shelbyn sivuilta kun katselin niin 210D paksuinen vastaava painaa 140 g/neliö, eli lienee kulutuskestävämpääkin sitten?
Sauvojen kiinnityskohtiin olen ajatellut joko sellaista pussukkaa tai sitten hihnanpätkää, jossa purjerengas, kuten nykyisessä Fjellussa. Pitäisi vain nyt ensin päättää tuo sisäteltan muoto ja vetoketjun sijoitus. Kesäkuuksi pitäisi projektin olla valmis, että ei onneksi isompaa kiirettä vielä...
Anders on käyttänyt pohjakankaana tuota ihan tavallista nylon taffetaa, 70 g/m2 painoltaan. Shelbyn sivuilta kun katselin niin 210D paksuinen vastaava painaa 140 g/neliö, eli lienee kulutuskestävämpääkin sitten?
Sauvojen kiinnityskohtiin olen ajatellut joko sellaista pussukkaa tai sitten hihnanpätkää, jossa purjerengas, kuten nykyisessä Fjellussa. Pitäisi vain nyt ensin päättää tuo sisäteltan muoto ja vetoketjun sijoitus. Kesäkuuksi pitäisi projektin olla valmis, että ei onneksi isompaa kiirettä vielä...
Ompelin itse ensimmäisen vaellustelttani vuonna 1969. Se oli harjateltta, jonka ulkoteltassa oli avoimet päädyt tyyliin erätoveri. Materiaali aluminoitua maastokuvioista nailonia. Sisäteltta oli siihen aikaan ultrakevyttä, muistaakseni 60 g/m² nailonia. Ovessa 2 pitkää vetoketjua. Kolme (nuorta) henkilöä mahtui siinä hyvin yöpymään. Kokonaispainoa en muista, mutta pärjäisi varmaan nykyisillekin kevytteltoille. Kepit otettiin K. Kemppisen tapaan joka pystytyskerralla maastosta. Samoin kiilat.Hiutale kirjoitti:Kysymys tee-se-itse -värkkääjille: oletko tehnyt itse telttaa?
Teltan ulkokangasta on uusiokäytetty pitkään, viimeksi viikko sitten apsidin pohjakankaana, mutta siihenkään se ei enää vuotavana oikein enää sovi.