Ei tietoa, mutta aivan rajanpinnassa on tuo Vardoaivi sekä Jorba-Cierti eli "pyöreä" Cierti, ne ovat Somasjärveltä kaakkoon, tosin aika kaukana.
Jos tuo seita olisi noiden tuntureiden välillä, sopivampaa olisi viitata Porojärveen kuin Somasjärveen.
Jorba-Ciertistä koilliseen, Norjanpuolella on Saggicierti ja vieläpä Ciertijavri, sekä Sidosoaivi.
Veikkaisin oikeaksi paikaksi Sidosoaivia Norjan puolella.
Seitakivet ja palvospaikat
Seppo taitaa olla oikeilla jäljillä. Toisaalla samassa kirjassa kerrotaan seitakiven olevan Siduskohpan eli Seiteoaivan itäpuolella. Sidosgophan on Vardoaivin ja Jorba-Ciertin välissä. Olisinpa tämän tiennyt viime keväänä, niin olisin etsinyt paikan. Tosi läheltä tuli mentyä, mutta taas tuli hyvä syy mennä taas uudestaan
Maailman suurinta viisautta on jälkiviisaus, valitettavasti sitä ei voi käyttää etukäteen.
"vaikkapa hulluna pidettäisiin"
https://timokokairankiertaja.blogspot.com/
"vaikkapa hulluna pidettäisiin"
https://timokokairankiertaja.blogspot.com/
Löytyykö joltain sellainen kartta, johon olisi merkitty Könkämäenolle lähelle Kilpisjärveä Tupakka-apaja niminen paikka? Itsellä olevista en sitä löydä. Paikalla on Paulaharjun mukaan uhrattu tupakkaa kalojen saamisen varmistamiseksi
Maailman suurinta viisautta on jälkiviisaus, valitettavasti sitä ei voi käyttää etukäteen.
"vaikkapa hulluna pidettäisiin"
https://timokokairankiertaja.blogspot.com/
"vaikkapa hulluna pidettäisiin"
https://timokokairankiertaja.blogspot.com/
-
Gártanoaidi
- Viestit: 599
- Liittynyt: 06 Huhti 2006 20:53
- Paikkakunta: Lullimeahcci
Sieddesáivan lähde
Lähde on nimenomaan Sieddesáivassa, sen länsireunalla. Seitakiveltä noin 220 metriä etelälounaaseen. Lähde on merkitty myös maastokarttaan. Karttaan on merkitty toinenkin lähde saivon lounaispäässä, mutta se ei ole auki talvella.seppo kirjoitti:Muistaakseni heti seidan takana on Somaksen yksi lompolo, vai onko se Kobmajoen saivo (Sieiddesaiva), siinä on usein pilkkijöitä ja kairattuja reikiä. Saisiko sieltä kätevämmin vettä kuin mahdollisesta lähteestä?
-
Gártanoaidi
- Viestit: 599
- Liittynyt: 06 Huhti 2006 20:53
- Paikkakunta: Lullimeahcci
Eipä ole minullakaan tietoa tästä kivestä. Haiskahtaa hieman siltä, että kivi on jossain Siđusoaivin ja Roggeoaivin välissä. En ole tullut siellä kulkeneeksi muuten kuin lumituiskussa, joten kivi on jäänyt näkemättä.TiMoKo kirjoitti:Seppo taitaa olla oikeilla jäljillä. Toisaalla samassa kirjassa kerrotaan seitakiven olevan Siduskohpan eli Seiteoaivan itäpuolella. Sidosgophan on Vardoaivin ja Jorba-Ciertin välissä. Olisinpa tämän tiennyt viime keväänä, niin olisin etsinyt paikan. Tosi läheltä tuli mentyä, mutta taas tuli hyvä syy mennä taas uudestaan
Seitoja Pohjois-Karjalassa ja Savossa
Kun satuin näille sivuille, niin TimoKo:lle (ja muillekin) kiinnostuneille tiedoksi eteläisistä seidoista.
Astuvansalmen kalliomaalauksen kalliota on pidettävä seitana, niin voimakkaan vaikutuksen se teki siperialaisiin kerran kun heille paikkaa näytettiin.
Pisanvuori on toinen savolainen seitapaikka, itse pirulle omistettu. = siis alkuaan Piessa -sanasta.
Sitten päästäänkin E-Suomessa olleisiin ent. lappalaisiin.
Olen yrittänyt joskus 1990-luvun alussa katsella Lieksan Jamalia, löytyisikö sieltä mitään sopivaa. En osannut ainakaan kohdalle. Nimihän on jumalan johdannainen käsittääkseni.
Sitten v. 2002 tärppäsi, löysin täysin tuntemattoman kiviseidan Ilomantsista Hiiskoskelta. Se on omituinen pystyyn nostettu lähinnä ihmiskasvoinen kivi, joka tuijottaa virran yli kohti kallioseinämää. Seinämässä on punaväriläiskä, jonka alkuperäisestä merkityksestä tai kuva-aiheesta ei saa selvää. Tätä maalausta on pidetty mahdollisena kalliomaalauksena.
Museovirasto ei ole hyväksynyt tätä mainitsemaa seitaani arkeologiseksi kohteeksi, koska paikkakunnalla ei kukaan (elävä) osaa kertoa mitään kiven tarkoituksesta.
Sain Juha Pentikäisen käymään paikalla ja hän piti kiveä ilmiselvänä kalaseitana.
Voin opastaa paikalle hyvissä tarkoituksissa liikkuvat.
Sauvo
PS. jos tulet käymään Mantsissa, niin kysy vain etunimeltä; tuntevat.
Kun satuin näille sivuille, niin TimoKo:lle (ja muillekin) kiinnostuneille tiedoksi eteläisistä seidoista.
Astuvansalmen kalliomaalauksen kalliota on pidettävä seitana, niin voimakkaan vaikutuksen se teki siperialaisiin kerran kun heille paikkaa näytettiin.
Pisanvuori on toinen savolainen seitapaikka, itse pirulle omistettu. = siis alkuaan Piessa -sanasta.
Sitten päästäänkin E-Suomessa olleisiin ent. lappalaisiin.
Olen yrittänyt joskus 1990-luvun alussa katsella Lieksan Jamalia, löytyisikö sieltä mitään sopivaa. En osannut ainakaan kohdalle. Nimihän on jumalan johdannainen käsittääkseni.
Sitten v. 2002 tärppäsi, löysin täysin tuntemattoman kiviseidan Ilomantsista Hiiskoskelta. Se on omituinen pystyyn nostettu lähinnä ihmiskasvoinen kivi, joka tuijottaa virran yli kohti kallioseinämää. Seinämässä on punaväriläiskä, jonka alkuperäisestä merkityksestä tai kuva-aiheesta ei saa selvää. Tätä maalausta on pidetty mahdollisena kalliomaalauksena.
Museovirasto ei ole hyväksynyt tätä mainitsemaa seitaani arkeologiseksi kohteeksi, koska paikkakunnalla ei kukaan (elävä) osaa kertoa mitään kiven tarkoituksesta.
Sain Juha Pentikäisen käymään paikalla ja hän piti kiveä ilmiselvänä kalaseitana.
Voin opastaa paikalle hyvissä tarkoituksissa liikkuvat.
Sauvo
PS. jos tulet käymään Mantsissa, niin kysy vain etunimeltä; tuntevat.
-
Metsän Omena
- Viestit: 3085
- Liittynyt: 13 Tammi 2008 19:58
Astuvansalmen kallion suurmuodossa on ihmisen kasvot vesiltä katsottaessa. Kasvokuvan hahmottumisen edellytyksenä on tietyn ajankohdan valo ja varjot. Näky voi olla parhaimmillaan järkyttävä. Tällaisia totemistisesti koettuja piirteitä on muinoin pidetty pyhinä. Niitä on Suomessa koko joukko pääosin suurten vesistöreittien risteyskohdissa, toimien eräänlaisina pakanallisina kirkkoina. Näillä paikoin korpit klonksauttelevat ja kosteina päivinä punamultajäljet näkyvät. Ihmisiä, hirviä, veneitä ja sen sellaisia. Metsästysmagiikkaa ja hedelmällisyyskulttia. Ukonvuori, Ukonkallio, Ukonsalmi, Ukkonen, Ukko. Jos oikealla mielialalla ja asenteella sattuu oikeaan paikkaan, voi tästä kaikesta päästä osalliseksi. Osalliseksi aktiin. En tarkoita nyt näitä katselulavoilla pilattuja paikkoja. Kyseessä on sanaton kummunikaatio painuneiden sukupolvien kanssa. Viestejä ja äänettömiä kuiskauksia syvältä kallion historian hämärästä. Kiireiset kaikenperässä juoksijat älkööt vaivautuko, sillä heitä kivet eivät puhuttele.
Viimeksi muokannut Metsän Omena, 31 Tammi 2009 16:41. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Turhankävelijä
- Viestit: 1037
- Liittynyt: 11 Tammi 2006 19:13
- Viesti:
Seitakiviä ja muutakin vanhaa kiinnostavaa kannattaa vilkuilla MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERISTÄ.
Laidan valikoita kun poimii esim:
Tyyppi = kultti- ja tarinapaikat
Alatyyppi = seidat
Painike = Hae
Laidan valikoita kun poimii esim:
Tyyppi = kultti- ja tarinapaikat
Alatyyppi = seidat
Painike = Hae
Todella hyvä linkki. Löytyi heti mielenkiintoisia paikkoja kotikunnasta.Aiempaan viesttini lisäys: jos haluat nähdä Sotkamon eteläpuolella olevan kiviseidan, vilkaise kuvaa:
http://picasaweb.google.com/sauvohe/Koi ... 5083862066
Nimittäin Sotkamossa on Suomen eteläisin museoviraston seidaksi tunnustama kivi.
Mutta on minulla jopa havainto Pälkäneeltäkin, joka löytyi päättelyn ja sitä seuranneen maastokävelyn tuloksena. Tietysti mitään uhrauksen (eloperäisiä) jäänteitä näin etelässä ei ole säilynyt.
S.
http://picasaweb.google.com/sauvohe/Koi ... 5083862066
Nimittäin Sotkamossa on Suomen eteläisin museoviraston seidaksi tunnustama kivi.
Mutta on minulla jopa havainto Pälkäneeltäkin, joka löytyi päättelyn ja sitä seuranneen maastokävelyn tuloksena. Tietysti mitään uhrauksen (eloperäisiä) jäänteitä näin etelässä ei ole säilynyt.
S.
Onko tietoa, onko tämän Rauh.-tekstin kohdalla oleva korkea kivitappi seita?
Muodostelma on jyrkässä rinteessä puiden seassa aika korkealla, mutta näkyy kyllä tielle hyvin, jos vain katse siihen osuu.
Muodostelma on jyrkässä rinteessä puiden seassa aika korkealla, mutta näkyy kyllä tielle hyvin, jos vain katse siihen osuu.
Etymologisessa sanakirjassa pisa on etenkin Savossa, Pohjois-Karjalassa, kaakkoismurteissa, Inkerissä "hiisi, voimasana", on mahdollista, että sillä on sama tausta kuin lapin "basse", "pase" eli pyhä.OS kirjoitti:Muistan lukeneeni jostain, että pisa olisi sama kuin pyhä.sauvohe kirjoitti: Pisanvuori on toinen savolainen seitapaikka, itse pirulle omistettu. = siis alkuaan Piessa -sanasta.
Pisa -sanalla on myös yhteys naisen sukuelimiin, häpyyn;ilmeisesti tämä on yhdistetty äänteellisesti samankaltaiseen pissaan.
Passe tai basse tai pase on lapissa myös "pyhä paikka", "uhripaikka" tai "pyhällä paikalla suoritettu uhri"
Sepolle ja OS:lle
Olette aivan oikeasssa, muistin väärin sanan merkityksen. Itse asiassa olen Kizin saarella käynyt v. 1991 tervehtimässä tälläista kiveä, jota paikalliset nimittivät Pjassa-nimellä. Sillä oli sekä hyviä että pahoja voimia.
Hyvä oli ilmeisesti se karhunpää kiven kupeessa. Auringon noustessa piti oikein mennä katsomaan, mihin ilmansuuntaan karhu tuijotti (kun kompassia ei ollut matkassa) ja aivan oikein, se katsoi kohti itää. Rituaalien tutkija Krohn- vainaahan se taisi olla sillekin selityksen antaja. Karhu katsoi kohti (paikallisen kantaväestön) alkukotia.
Pahaa ilmeisesti kivessä oli madon kuva lähellä maan rajaa, kuoleman
ja Tuonelan vertauskuvana.
Anteeksi paha mokani edellisessä viestissä.
S.
Olette aivan oikeasssa, muistin väärin sanan merkityksen. Itse asiassa olen Kizin saarella käynyt v. 1991 tervehtimässä tälläista kiveä, jota paikalliset nimittivät Pjassa-nimellä. Sillä oli sekä hyviä että pahoja voimia.
Hyvä oli ilmeisesti se karhunpää kiven kupeessa. Auringon noustessa piti oikein mennä katsomaan, mihin ilmansuuntaan karhu tuijotti (kun kompassia ei ollut matkassa) ja aivan oikein, se katsoi kohti itää. Rituaalien tutkija Krohn- vainaahan se taisi olla sillekin selityksen antaja. Karhu katsoi kohti (paikallisen kantaväestön) alkukotia.
Pahaa ilmeisesti kivessä oli madon kuva lähellä maan rajaa, kuoleman
ja Tuonelan vertauskuvana.
Anteeksi paha mokani edellisessä viestissä.
S.