Seitakivet ja palvospaikat

[TiMoKo]

Olen välillä yrittänyt kaivella tietoja vanhoista seitakivistä ja muistakin palvonta paikoista. T.I.Itkosen mukaan yksittäisiä seitakiviä tunnetaan Utsjoella 11 kpl, Inarista 17, Enontekiöltä 15, Kittilästä 14, Sodankylästä ja Pelkosenniemeltä 9, Muoniosta 7, Kemijärveltä 2, Kuusamo, Pudasjärvi, ja Hyrynsalmi kustakin 1. Joskus seita on kallioseinä eli pahta, kokonainen kalliosaari, niemi, vaara tai tunturi. Tällaisia seitoja tunnetaan Lapista Petsamo mukaan lukisen n. 65 kpl.Osasta löytyy paikkatiedot hyvin ja suurimmasta osasta en ole ainakaan vielä löytänyt. Kertokaapa tietämänne paikat, niin yritän niitä edelleen kasata omiin muistiinpanoihini. Onko joku vieraillut seuraavassa paikassa ja vieläkö luola on olemassa? Viipustunturissa on lähellä puurajaa Nihaseskäidissä huoneenkorkuinen kallio, jonka yksi sivu on tasainen kuin veistetty. Juurella on onkalo, johon mahtuu pari miestä.

[tinder]

Osasta löytyy paikkatiedot hyvin ja suurimmasta osasta en ole ainakaan vielä löytänyt. Kertokaapa tietämänne paikat, niin yritän niitä edelleen kasata omiin muistiinpanoihini.

Onko joku vieraillut seuraavassa paikassa ja vieläkö luola on olemassa? Viipustunturissa on lähellä puurajaa Nihaseskäidissä huoneenkorkuinen kallio, jonka yksi sivu on tasainen kuin veistetty. Juurella on onkalo, johon mahtuu pari miestä.

Pohjoissaamen kielessä SIEIDI (yhdyssanassa sieide-) tarkoittaa seitaa, joten kaikki siihen viittaavat nimet kartalla on jo vihjeitä mahdollisista seitakohteista. Karttojen teossahan nimiä on aikojen kuluessa väännelty, kirjoitettu ja/tai suomennettu väärin, joten vähänkin sinnepäin oleva nimi voisi olla vihje.

Itselleni juuri selvisi Oinosen kirjasta Lapin Yliperällä, että Käsivarren Seittikielas on ollut seitapaikka (=Sieiddekielas) .

Viipustunturin Nihasanoaivin etelärinteellä Sieidegeadgi -nimisestä seitakalliosta kerrotaan Lemmenjoki -kirjan paikannimistöluettelossa ja karttaliitteessä paikka on merkittynä. Sieide=seita, geadgi=kivi.

Tuon kaiken varmaan jo tiesitkin, enkä ole itsekään Viipuksen seitakalliolla käynyt.

[hannes]

Suivakkojärven (Hammastunturi)eteläpuolella on seitakivi.
Piirroksia täynnä,pääaihe poro.Paikka on tuskin salaisuus,koska nuotiotakin oli polteltu kiven kupeessa.
Päällä ei ollut (enää) mitään.

[IkiHonka]

Tuossa yksi

[hannes]

Taitaa olla sama kivi,jonka päällä Mikko veteli kerran sikeitä kun turisti tuli tölläämään...kertoi hän!!

[Pepi]

Aika korkea ja kalteva nukkumapaikka.

[eräukko]

Termisvaaralla on seitakivi, tosin en tiedä millä kohti. Ailakkajärven tuvan vieraskirjassa maanmittari kirjoitti, että seita näkyy Ailakkajärven kämpän takana olevalta harjanteelta.

[hannes]

Aika korkea ja kalteva nukkumapaikka.

En tiedä onko kyseessä sama kivi, kuin kartassa .Olettaisin ettei Näkkälässä kovin montaa Seitakiveä ole.. mutta vain oletan...
Niin hirvittävän kalteva näkemäni kivi ei ollut,toisaalta muisti voi pettää,siitä on jo aikaa!

Mikko oli hyvä ja värikäs kertoja,joten vastuu oli kuulijan!!

[TiMoKo]

tässä linkki terbmiksen seitakivelle. Pitäisi varmaan päästä Ikihongan atk kurssille, että osaisi tehdä tuosta linkistä mukavemman näköisen,
Terbmiksen seitakivi

Edit: Linkki. Katso editointitilassa, miten linkki on tehty. Moderaattori

Nyt näyttää paljon siistimmältä, kiitos korjauksesta ja kurssituksesta, pitääpä seuraavalla kerralla kokeilla, menikö oppi kerralla perille.

[TiMoKo]

Terbmiksen Seitakivi näkyy Ailakan suunnasta talvella erittäin hyvin jo 5km päästä, varmasti myöskin kun nousee tunturiin Terbmiksen länsipuolelta riittävän ylös. Kiinnostuneet käykäähän tutustumassa paikanpäällä.

[Gártanoaidi]

Somasjärven lounaisnurkan saivon äärellä on iso seitakivi. Tiedoksi talvivaeltajille: seidan eteläpuolella on lähde.

[TiMoKo]

Seitakivi näyttää tältä, vähän tarkempia tietoja voisit vielä lähteestä kertoa. Yleensä Kobmajoen tuvalla on tullut vedet sulatettua lumesta.

[seppo]

Eikös tuo Somaksen seita ole kuitenkin sen verran Kobmajoen tuvasta kaukana, ettei vettä kannata sieltä asti hakea.

Muistaakseni heti seidan takana on Somaksen yksi lompolo, vai onko se Kobmajoen saivo (Sieiddesaiva), siinä on usein pilkkijöitä ja kairattuja reikiä. Saisiko sieltä kätevämmin vettä kuin mahdollisesta lähteestä?

[TiMoKo]

Tällä kertaa tulin tuvalle Seitakiven kautta ja jos siinä lähellä olisi ollut lähde tiedossa, niin olisi samalla voinut koukata ainakin kahvivedet mukaansa. Pilkkijät oli kyllä nytkin Seitakiven läheisellä järvellä pilkillä.

[TiMoKo]

Samuli Paulaharjun kirjassa Seitoja ja seidan palvontaa kerrotaan Seiteoaiven seitakivestä joka sijaitsee Somasjärvestä kaakkoon Vardoaivin ja Certin välillä. Kivi on suuri kallellaan oleva n. 4m korkea kalliopahta joka sijaitsee Seiteoaivien itäpuolella. Mikä mahtaa olla tuo Certi ja mahtaakohan Seiteoaivi viitata Seittikielakseen tai sen itäpuolella olevaan pienempään tunturihuippuun? Onkohan tästä seitakivestä jollain havaintoja? Itse hiihdin viime keväänä juuri tästä välistä, mutta enpäs osannut silloin etsiä tätä seitaa.