Vätsärin alueen autiotuvat ja majoituspaikat

[Peurat]

Tunnen ihmisen jolla on varmaa tietoa Piilolan historiasta, varmempaa kuin Mattuksella.
Ei halua nimeään tänne sivustolle.

[Peurat]

Poistin tuplan

[matti-ukki]

Jostakin syystä Turhankävelijän kortistossa ei ole tietoja ja kuvia Vätsärin keskeisistä vanhoista kämpistä: Aittojärven ja Tuulijärven kämpistä. Kävin kesällä 1982 Tuulijärvellä, yövyin, kämppä oli vielä toimivassa kunnossa, joskin heikohkossa. Kirjoitin retkipäiväkirjaani: "Kukahan korjaisi tämän kämpän; jos tämä tuhoutuu, tupatilanne tällä perällä on huono." Kymmenen vuotta myöhemmin paikalla oli vain kämpän tasoisettu pohja. En ehtinyt lähettää Tuulijärven kämpästä kuvia Turhankävelijälle. Kämppähän oli upealla paikalla, vanhan kulkukeinon varrella. Arvattavasti paikalla on ollut kämppä kauan sitten.

Luulisi Metsähallituksesta tai paliskunnasta tai vanhoilta paikallisilta asukkailta löytyvän tietoja näistä kämpistä.

[Mystinen metsätyömies]

Järvenpään majatalon historia kiinnostaa myös. Se ei ole ollut varsinainen autiotupa mutta majoitusrakenns kumminkin Jotain tietoja siitä löytyykin.

Järvenpään majatalosta löytyy varmaan tietoa Veikolta. Veikon äitihän oli piikomassa siellä. Uskon, että tiedät ketä tarkoitan? Jos et hoksaa, niin voin laittaa nimen YV:nä.

[Vänkä]

Tunnen ihmisen jolla on varmaa tietoa Piilolan historiasta, varmempaa kuin Mattuksella.
Ei halua nimeään tänne sivustolle.

Ainakin Morottajien suku tietää ja tuntee paikallisen historian ainakin viime vuosisadan alkupuolelta lähtien.

Luulisi Metsähallituksesta tai paliskunnasta tai vanhoilta paikallisilta asukkailta löytyvän tietoja näistä kämpistä.

Pessimistisesti suhtaudun Metsähallituksen tietoon vanhoista kämpistä. Taannoisina vuosikymmeninä MH on paikoin surutta heittänyt vanhaa tietoa (ainakin tuvista) mappiööhön. Nyt tuota tietoa tarvittaisiin.

Laitan roposet paliskuntien/paikallisten asukkaiden harteille.

[George]

Järvenpään majatalon historia kiinnostaa myös. Se ei ole ollut varsinainen autiotupa mutta majoitusrakenns kumminkin Jotain tietoja siitä löytyykin.

Järvenpään majatalosta löytyy varmaan tietoa Veikolta. Veikon äitihän oli piikomassa siellä. Uskon, että tiedät ketä tarkoitan? Jos et hoksaa, niin voin laittaa nimen YV:nä.

Tunnen toki Veikon ja myös Kaarretin Akselin tyttären. Tuon viestin kirjoittamisen jälkeen on yhtä ja toista tietoa tullutkin.

[Turhankävelijä]

Jostakin syystä Turhankävelijän kortistossa ei ole tietoja ja kuvia Vätsärin keskeisistä vanhoista kämpistä: Aittojärven ja Tuulijärven kämpistä.

Eihän sitä nyt yksi immeinen kaikkea tietoa ehdi kerätä. Juu. . . noista kämpistä ei juurikaan tietoa ole eteen tullut mutta muru kerrallaan. Viestistäsi kävi ilmi jotta tuulijärvi olisi ollut käytettävässä kunnossa 1982 ja jo tuhoutunut 10v myöhemmin. Tieto se on tuokin, kämpän poistumisen ajankohta näin ollen tarkentui. Kirjattu muistiin.

Aktiivisin aika kämppätietojen keruussa taitaa olla osaltani ohi. Mutta pieniä tietoja päivitän jatkuvasti mm. tällä palstalla käydyn keskustelun perusteella. Kirjaan siis muistiin esiin tupsahtavia tietoja mutta aktiiviseen tietojen keruuseen ja pyytelyyn ei ehdi.

Onhan meillä onneksi nuo ammattitoimittajat "tupatieteiden tohtorit" joilta jo jonkin aikaa olen odotellut jotain puhtaasti autiotupahistoriaan liittyvää.
Ja täydentyyhän tuo Muinaisjäännösrekisterikin koko ajan.

[matti-ukki]

Anteeksi, Turhankävelijä, sanavalintani. Ymmärrän hyvin, ettei yksi mies kaikkialla ole voinut käydä. Tuulijärven kämppä oli vanhan kulkureitin varrella, siksi ihmetyttää ettei siitä ole juuri kenelläkään tietoja.
Täsmennystä Tuulijärveä koskeviin tietoihin: heinäkuussa 1991 kämppää ei enää ollut. En tiedä, miten paljon aikaisemmin kämppä on poistettu.
Lähetän pari kuvaa Tuulijärven tuvasta. Se oli viihtyisä ja sijaitsi aivan uskomattoman kauniilla paikalla.

[Mystinen metsätyömies]

Minä veikkaan, ettei Tuulijärven tuvalla/tuvilla ole kovinkaan vanha historia. Eikös se ole hiukan jäämerelle kulkemisen sivussa? Toisekseen, niin kuin aiemmin mainittiin, ei kirjoistakaan löydy historiatietoja. Vanhalla historialla tarkoitan satoja vuosia.

Lähetin Turhikselle talvella YV:nä tieto yhdestä kammista. En tiedä onko tullut perille? Minun omissa tiedoissa sitä ei ainakaan lähetetyissä ole? Pitäisikö lähetetyt YV:t jäädä muistiin? Tieto kammista ei ole mikään merkittävä, faktaa kuitenkin.

[Perttu]

Minä veikkaan, ettei Tuulijärven tuvalla/tuvilla ole kovinkaan vanha historia. Eikös se ole hiukan jäämerelle kulkemisen sivussa?

Järvenpäästä lähti polku merelle ja Tuulijärvi ihan heti polun varrella koko matkaltaan.........tarkoititko kärsälän Tuulijärveä?

Tuulijärvellä hienoja hiekkarantoja

[Mystinen metsätyömies]

Juuri tuota Tuulijärveä tarkoitan, joka topicin avauksessa on mainittu. Eli Suolisjärvestä koilliseen. Nimen omaan veikkasin, eli villi arvaus. Tiedän toki, että siitä on kuljettu jäämerelle. Mutta kauanko siinä on tupa ollut? En nyt ole kaivanut kirjoja esille, mutta muistelen, että vanhoja tupa mainintoja löytyy jonkun verran. Ja ne on olleet enempi lännessä, josta myös on kuljettu Ruijaan. Arvelen, ettei tupaa ainakaan ole vielä nälkävuosina ollut. Järvenpääkin on rakennettu muistaakseni 1800luvun loppupuolella.

Sanonpa nyt taas kertaalleen, ettei ole faktatietoa. Enempi ääneen ajattelua.

[Peurat]

Piilolan tilan on perustanut mummoni veli vuonna 1891.
Se norjalainen vaeltaja on puhunut omiaan, tilalla ei ole asunut
yhtään norjalaisperäistä henkilöä saatikka perhettä.
Se on totta, että Piilola sijaitsi Inarin itäpuolisille asukkaille
tärkeän kauppareitin varrella.
Norjan puolella Waggatemissa oli kauppa jolla oli rajakauppaoikeudet,
se sai myydä ja vaihtaa ostajien kanssa elin- ym tarvikkeita
heidän tuomiin tavaroihin. Vaihtotavara oli lähinnä riekkoja,poronlihaa ja nahkoja
Tila on ollut Morottaja- Aikio suvun hallinnassa ja nykyisin
omistuksessa sen perustamisesta lähtien.
Vain sota-aikana siinä on asustellut saksalaisia sotilaita silloin kun
väki on ollut evakossa. Polttivat riivatut vielä pirtin lattian kun
eivät ilmeisesti osanneet hakea puita metsästä.
Mattus Ilmarin tietämykselle alueesta en anna kovin suurta arvoa,
onhan hän laittanut järven useille saarillekin vääriä nimiä.
Katekeetta Laura Lehtola piti kiertokoulua myös Piilolassa,
Lallajärven talossa hän opetti ainakin sen talon lapsia,
joita oli ainakin 9, Sarre-sukua,

[mettäantero]

Piilolan tilan on perustanut mummoni veli vuonna 1891.
Se norjalainen vaeltaja on puhunut omiaan, tilalla ei ole asunut
yhtään norjalaisperäistä henkilöä saatikka perhettä.
Se on totta, että Piilola sijaitsi Inarin itäpuolisille asukkaille
tärkeän kauppareitin varrella.
Norjan puolella Waggatemissa oli kauppa jolla oli rajakauppaoikeudet,
se sai myydä ja vaihtaa ostajien kanssa elin- ym tarvikkeita
heidän tuomiin tavaroihin. Vaihtotavara oli lähinnä riekkoja,poronlihaa ja nahkoja
Tila on ollut Morottaja- Aikio suvun hallinnassa ja nykyisin
omistuksessa sen perustamisesta lähtien.
Vain sota-aikana siinä on asustellut saksalaisia sotilaita silloin kun
väki on ollut evakossa. Polttivat riivatut vielä pirtin lattian kun
eivät ilmeisesti osanneet hakea puita metsästä.
Mattus Ilmarin tietämykselle alueesta en anna kovin suurta arvoa,
onhan hän laittanut järven useille saarillekin vääriä nimiä.
Katekeetta Laura Lehtola piti kiertokoulua myös Piilolassa,
Lallajärven talossa hän opetti ainakin sen talon lapsia,
joita oli ainakin 9, Sarre-sukua,

Peurat kirjoittaa yllä mielenkiintoista tietoa Vätsärin Nammijärven Piilolan tilasta.
( http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 23&lang=fi. )
Toisaalla (Luettu-säikeessä) Peurat mainitsee jo aikaisemmin, että "Piilolan tila on perustettu 1891 ja sen on perustanut kalastajalappalainen Petter Petterinpoika Morottaja, kruunulle veroa maksavana uudistalona."

Ansiokkaassa patikkanetissä on myös tietoa Piilolasta.
http://www.patikka.net/Tupaluettelot/va ... n-tila.htm

Katselin juuri Tarja Nahkiaisojan melko tuoretta väitöskirjaa
(SAAMELAISTEN MAAT JA VEDET KRUUNUN UUDISTILOIKSI
Asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella vuosina
1749–1925) http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526210506.pdf

Tästä väitöskirjasta löytyi mm. seuraavat alkuperäisiin käräjäasiakirjoihin perustuvat tiedot Piilolan tilasta:

"Inarin pitäjään perustetut kantatilat kylittäin vuoteen 1925 mennessä...
Piilola nro 12, Pekka Morottaja, käräjillä 1893 (Inarin käräjät 18.3.1893 § 53. Lapin TKA CIa:45), perustamispäätös 8.6.1896, manttaali 1/16"

"Kruununmetsätorpat ja -torpparit Inarissa vuosina 1892–1925...
Piilola (kruununmetsätorppa), Petteri Valle (torppari), 18.10.1895 (perustamisvuosi), 15.7.1897 (vuokrasopimus)"

"Kruunun liikamaan väliaikaisen erottamisen yhteydessä Inarin tiloille erotetut lohkot ja alueet vuosina 1902–1906...
Piilola (tilan nimi), 1/16 kruunun (maanluonto), 375 ha (talvi- tai kotilohko ), 0 ha ( kesäpaikka- tai metsälohko), 0 ha (niittylohkot), 375 ha (ala yhteensä), lohkojen määrä 1. Piilolan palsta sijaitsi talon ympärillä."

[Peurat]

Perustamisasiakirjat kertovat sen ajan "kiireistä", ne on mitattu vuosissa.
Kun Petter Petterinpoika Morottaja haki tilan perustamista v1891 niin katselmus oli
vuoden päästä ja myönteinen päätös tuli v1896.
Njammijärven rannalla on ollut toinenkin asumus.
Järven luoteisrannalla on Aapintupa, siinä on ollut tupa ja aitta sekä läheisessä
saaressa lammaspuura. Aapi on vain asunut siinä jonkin aikaa,sen rakensi
Petteri Valle.

[mettäantero]

^Juuri noin, kuten sanot. Hitaita olivat herrojen kiireet tuolloinkin.

Onkohan muuten tuolla järven luoteisrannalla enää mitään merkkejä Aapintuvan asumuksista jäljellä? Aapintupa-sana näyttää siellä karttapaikan kartassa edelleen olevan.

Mikä muuten oli miehiään tuo mainittu "Piilolan torppari" Petteri Valle?