Vätsärin alueen autiotuvat ja majoituspaikat

[Ursus]

^^ Maanmittareilla oli tuohon aikaan kiireitä, sillä monessa kunnassa oli meneillään isojako. Eräässäkin kunnassa yksistään se kesti 30 vuotta.

[Vänkä]

Onkohan muuten tuolla järven luoteisrannalla enää mitään merkkejä Aapintuvan asumuksista jäljellä? Aapintupa-sana näyttää siellä karttapaikan kartassa edelleen olevan.

Aapintuvan sijoilla kävin v.2008, jolloin ei enää rakennuksia. Jäljellä rakennuskuoppia ja pieniä heinittyneitä mahdollisia rakennuspohjia sekä kivikasoja (piisejä?).

Vielä 1980-luvulla paikalla tolppa-aitta ja "menninkäisenä seisova saraniittokammi" (Kessi-Vätsäri 1988/Retkeilyopas 1981).

[Peurat]

Ei siinä Aapintuvalla ole enää kuin sen verran, että näkee siinä olleen asumus.
Niliaitta on Piilolan kentän laidassa, siirretty joskus1980 luvun lopulla.
Petteri Valle oli ryhtymässä asukkaaksi "aapin"tuvan paikkaan mutta tämä naapurin
aapi ajoi hänet väkivalloin pois siitä paikasta ja asui itse vähän aikaa.
Tuon olen kuullut vanhoilta asukkailta.
Tuo karttamerkintä on nuori, merkitty viimeisen karttapäivityksen aikaan.
Vallen suku asuu nykyään Nellimin Kivijärvellä.

[mettäantero]

Kiitos Vänkä ja Peurat mielenkiintoisista vastauksista kyselyyni.

Osaatko Peurat sanoa, mitä tuo edellä linkaamastani väitöskirjasta löytynyt asiakirjatieto Piilolan kruununmetsätorpasta tarkoittanee:
"Kruununmetsätorpat ja -torpparit Inarissa vuosina 1892–1925...
Piilola (kruununmetsätorppa), Petteri Valle (torppari), 18.10.1895 (perustamisvuosi), 15.7.1897 (vuokrasopimus)"

Oliko tuo Petteri Vallen anoma/saama kruununmetsätorppa eri vai sama kiinteistö kuin Pekka (Petteri) Morottajan aikaisemmin (v. 1891...1896) perustama Piilolan kantatila?

Kukahan muuten mahtoi sitten olla tuo Aapi...onkohan hänestä enää mitään tietoa kenelläkään?

[Peurat]

Kruununmetsätorpat olivat asumisoikeudellisia tiloja,
metsähallituksella oli oikeus ottaa tukkipuita tilan metsästä.
Myöhemmin tilat hakemuksesta muuttuivat perintötiloiksi
ja siis kokonaan yksityisomistukseen.

Petteri Vallen paikka on eri kuin Piilola.
Kuten aiemmin mainitsin Petteri Valle oli rakentanut yhden
huoneen pirtin siihen paikkaan, hän oli vuokrannut tontin ko.paikasta.
Kolmas kysymys " en kommentoi".

[Peurat]

Missähän kohti tuo "menninkäisenä seisova saraniittokammi" on
ollut kun minä en ole sitä nähnyt vaikka eka kerran olen kulkenut
siitä vuonna 1953.
Oikeampi nimitys "tolppa-aitalle " on Niliaitta.

Ursus; Inarin ja Utsjoen alueella se ei ole tainnut vieläkään päättyä,
se isojakotoimitus.

[mettäantero]

Kruununmetsätorpat olivat asumisoikeudellisia tiloja,
metsähallituksella oli oikeus ottaa tukkipuita tilan metsästä.
Myöhemmin tilat hakemuksesta muuttuivat perintötiloiksi
ja siis kokonaan yksityisomistukseen.

Petteri Vallen paikka on eri kuin Piilola.
Kuten aiemmin mainitsin Petteri Valle oli rakentanut yhden
huoneen pirtin siihen paikkaan, hän oli vuokrannut tontin ko.paikasta.
Kolmas kysymys " en kommentoi".

Kiitos jälleen vastauksestasi.
Eihän toki uteliaiden kaikkiin kyselyihin aina kannata "kommentoida".

[Vänkä]

Missähän kohti tuo "menninkäisenä seisova saraniittokammi" on
ollut kun minä en ole sitä nähnyt vaikka eka kerran olen kulkenut
siitä vuonna 1953.

Eipä ko. kirjat tarkenna.

Oikeampi nimitys "tolppa-aitalle " on Niliaitta.

Siispä kirjojen tekijöille oikaisua.

[Ursus]

Peurat, olipa mielenkiitoinen tieto! Osaatko sanoa johtuuko tuo isojaon viivästyminen/suorittamatta jättäminen ristiriitaisista käsityksistä saamelaisten maanomistuksesta ns saamelaisalueella?

[Peurat]

Ursus, lienet varsin oikeassa tuossa asiassa.

[Ursus]

Maaoikeuteen erikoistunut oikeustieteen professori totesi kerran keskustellessamme, että valtio/kruunu on vienyt oikeudetta (sosialisoinut) maaomaisuutta maassamme suurempia määriä ainakin kolme kertaa. Esim Pohjoisen Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan alueet olivat asuttuina jo 1400-luvulla ennenkuin kruunu Kustaa Vaasan julistuksella erämaiden ottamisesta kruunun haltuun 1540-luvulla tulkittiin myös Suomen erämaihin (vaikka se oli tarkoitettu alkuaan Ruotsin metsiä koskevaksi sikäläisen kaivosteollisuude metsien haaskaamisen takia). Näin itsellisistä erämaan asujista tulikin maastaan verovelvollisia ja valtion jopa vuokraviljelijöitä. Noita vakinaisia asujia aiemmin olivat seudut tiettyjen tunnettujen hämäläisten sukujen ikiaikaisia nautintaoikeuksia eli kalavesiä ja oravametsiä.
Saamelaiset eivät siis ole ainoa valtion taholta mielestään vääryyttä kokenut tiettyä alöuetta ja maata asunut väki. Erityisen ongelman maanomistusolojen ratkaisemiseksi luo vielä heidän saamansa alkuperäisasukkaan status. Ja kun eivät itsekään ole yksimielisiä siitä kuka on saamelainen, niin selvitä siinä sitten kuka omistaa maan. Taitaa jäädä isojako suorittamatta ja asia ratkeaa vasta kun saamelaiset ovat täysin sulautuneet muuhun väestöön - eli valtio voittaa tässäkin väännössä.

[Peurat]

Noista asioista olis mielenkiintoista keskustella kahvikupin ääressä ja kiireettä.
Voitto Valio Viinanen on seuraavassa kirjassaan valottamassa tuon alueen historiaa.
Minäkin odotan mielenkiinnolla mitä tietoa hän on hän saanut kerättyä.