Grammanviilauksen alkeita

[TREKKING]

https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-s ... 77586.html

Tämä sopii mielestäni tähän kohtaan oikein hyvin.
Päivääkään en olisi itse kävellyt noilla varusteilla ja toisen ihmisen kokemuksella. Toivottavasti ei tullut mitään pitkäaikaisempaa vaivaa repäisystä, vanhemmiten niitäkin alkaa ilmestyä.

[Ursus]

Tänä kesänä ja syksynä noita maan päästä toiseen kävelijöitä on piisannut. Yhden pariskunnan tapasinkin kotikylällä. Inarista ajellessani koetin ajatella itseäni kävelemässä asfalttitien vartta maan päästä toiseen. Se ei ole minulle sovelias tapa. Minulla ei riitä kärsivällisyys eikä pitkäjänteisyys kulkea pitkiä suoria ja ylämäkiä. Mieluummin kannan vaikka painavampaakin rinkaa metsäpolulla tai tunturissa.

[cobbo]

Tuli vasta luettua Ossi Määtän Kevytretkielijän opas:
https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/kev ... as/2652001
Lopputoteamuksia on kaksi: 1. Keveämpää rinkkaa on helpompi kantaa ja 2. Olen tähän mennessä näemmä vaeltanut väärin.
Suosittelen kullekin luettavaksi vaikka ei vannoutunut grammari olisikaan.

Ossin kirja on hyvä, erikoisesti jos englanninkielisiä foorumeita ja sivustoja ei halua kahlata läpi.

Itselle siinä oli parasta järjestelmällinen ote - eli vaikka kuinka muka on panostanut keveyteen (eikä pelkästään vaihtamalla kamaa uuteen vaan karsimalla vanhoista), siltikin on monta paikkaa joista lähtee painoa pois.

Ei enää ehkä kertalaakista kilotolkulla, niinkuin rinkkoja tai telttoja päivittämällä, mutta yllättävän paljon silti. Kaikenlaista vähän ylikokoista pakkausvälinettä, pussukkaa, ylimääräistä muovia ja pahvia siellä täällä, ekstravaatetta josta ei ollut mietitty miten ne pelaa yhteen muiden vaatteiden kanssa...lista on loputon. Näistä mikään ei varsinaisesti edes leikannut leirimukavuutta tai turvallisuutta, olipahan vain juttuja joita ei ollut miettinyt ihan loppuun asti.

Sitten jos on ihan vaellustaipaleen alkupuolella, saattaa vaikka EA-paketin ja keittovälineet suoraan Ossin oppaasta apinoiden säästää oikeastikin kiloja.

Valokuvaavalle vaeltajalle kevyestä repusta on sekin etu, että kuvaaminen, kumartelu ja jalustan asettelu onnistuu nopeasti reppu selässä. Ei meinaan ole yhtä helppoa kun rinkka alkaa olla 20 kilon luokkaa.

En muutenkaan näe että pitäisi tehdä vastaanasettelua raskaan kantamuksen ja pitkän päivämatkan välillä. Ei sitä minusta kirjassakaan noin esitetä, saattoipa olla jopa että nimenomaan päinvastoin. (Ei ollut Ursuksen postaukseen liittyvä juttu, muuten vaan kommentti.)

[invader]

Nykyäänhän on kevytuntuvaakin, josta tehdään kevytuntuvatakkeja. Miksihän vastaavaa kevytuntuvaa ei laiteta makuupusseihin, olisivat kevyempiä.

[vaari]

Nykyäänhän on kevytuntuvaakin, josta tehdään kevytuntuvatakkeja. Miksihän vastaavaa kevytuntuvaa ei laiteta makuupusseihin, olisivat kevyempiä.

Ihmetellyt myös asiaa. Mäyräkoira olutta versus mäyris kevytolutta. Keveneehän se rinkka siinäkin.

[honkamukka]

Pesetin Joutsen untuvapussini, ja nyt tuntuu kokoonsa nähden paljon kevyemmältä.
Noin tusinan verran yöpymisiä, tai muutaman yli vuodessa, jättää jälkensä näiden parinkymmenen vuoden jaksolta. Ehjä ja muutenkin toimiva palvellee tarpeeni sinne jonnekin saakka.
Viime kesänä se pääsi kulkemaan Norjan ylängöillä ja hoiti tarpeet odotuksien mukaisesti, eli nuoremman polven matkassa.

[Tunnelivaeltaja]

Mäyräkoira olutta versus mäyris kevytolutta. Keveneehän se rinkka siinäkin.

Kuivattu vesi tulee kyllä paljon kevyemmäksi!

Kartatkin painavat jotakin. Viime kesän reissua varten leikkasin neljästä maastokartasta yhteensä 140 grammaa pois tarpeettomia alueita. Neljä muuta tuli mukaan kokonaisina.

[AnttiH]

Valokuvaavalle vaeltajalle kevyestä repusta on sekin etu, että kuvaaminen, kumartelu ja jalustan asettelu onnistuu nopeasti reppu selässä. Ei meinaan ole yhtä helppoa kun rinkka alkaa olla 20 kilon luokkaa.

Toisaalta on, mutta valokuvauksesta riippuen, tavaramäärä kasvaa nopeasti niin painavaksi, että sitä on hyvä kantaa vain järeämmällä rinkalla.

Mainitse blogissasi Sierra Designin Flex Capacitorin. Mitä mieltä olet rinkasta?

[cobbo]

Valokuvaavalle vaeltajalle kevyestä repusta on sekin etu, että kuvaaminen, kumartelu ja jalustan asettelu onnistuu nopeasti reppu selässä. Ei meinaan ole yhtä helppoa kun rinkka alkaa olla 20 kilon luokkaa.

Toisaalta on, mutta valokuvauksesta riippuen, tavaramäärä kasvaa nopeasti niin painavaksi, että sitä on hyvä kantaa vain järeämmällä rinkalla.

Tottahan se on. Itse olen saanut toistaiseksi pidettyä kuvauskaman kolmen kilon paikkeilla, mikä tarkoittaa että viikon reissuillakin rinkka on pitkästi alle 20 kiloa kokonaisuudessaan. Tuohon kolmeen kiloon mahtuu järkkäri yhdellä linssillä, drone ja pikkuinen kolmijalka sekä laitteiden akut, mutta ei juuri muuta. Toisaalta kauheasti muuta ei kaipaakaan - laajakulmalinssi toki olisi kiva ja timelapseja varten jokin panorointiautomaatti.

Mutta tuo kolmekin kiloa on sen verran paljon lisäystä peruspainoon+ruokiin että se rajaa varsinaisia ultrakevyitä rinkkoja pois. Niissä on usein suositeltu painoraja jossain 15 kilon paikkeilla.

Mainitse blogissasi Sierra Designin Flex Capacitorin. Mitä mieltä olet rinkasta?

En ole vielä käyttänyt sitä oikeilla reissuilla, mutta testikannon perusteella varsinkin hintaansa (alle 200 euroa) nähden oikein käypä peli. Tukirangan Y-profiili toimii tosi hyvin, taakan paino siis siirtyy lantiovyölle erinomaisesti. Rinkan laajennus/kutistussysteemistä en vielä osaa sanoa muuta kuin että se näyttää pitävän rinkan mukavan kapeana ja kompaktina tavaran vähentyessä.

Tykkään siitä, että muuten rinkasta on karsittu kaikki turhat remelit, kiristykset ja taskut. Vetskarisulku ylhäällä poistaa tarpeen sählätä kelluvan ylätaskun kanssa toisin kuin varsin monessa muussa rinkassa. Rinkan ylipakkaamisen mahdollisuus toki katoaa samalla, mutta siksi otin sarjan suurimman mallin. Olkaimissa olevat verkkotaskut ovat tosi käteviä ja lantiotaskut ovat kerrankin riittävän suuret.

Ehkä suurin ongelma Capacitorin kohdalla on kokojen harppaukset, koska kantosysteemi ei ole säädettävissä. Osun just kokojen rajalle, eli ottamassani M/L koossa olkaviillekkeiden ja takahartioiden väliin jää hieman löysää, ja rinkan yläreuna sattuu olemaan täsmälleen takaraivon kohdalla johon se ottaa kevyttä kontaktia.

Rinkkaa on kuitenkin mukava kantaa, eikä se liikoja heilu vaikka olkaviilekkeet eivät nuolekaan tiiviisti hartioita. Muilla samankokoisilla käyttäjillä on kommenttien perusteella ollut samankaltainen tilanne, mutta käytännössä lievästä ylikokoisuudesta ei ole ollut haittaa.

Foto vielä: https://exposedpaths.exposure.co/f570de ... 6fe33927d6

[tst]

Päiväreppuna tulee käytettyä erittäin kevyttä ja taskuun mahtuvaa mp-kypärän mukana tullutta kankaista suojapussia jossa on pari narua jotka ne saa hyvin olkapäille. Siihen mahtuu hyvin päiväkeikan tarpeet. Ostoskorissa on kauluksellinen alpakkavillapaita joka on monta kertaa tavallista villapaitaa lämpimämpi eli tämä on sen vuoksi ohuemmasta langasta ja paljon kevyempi. Voi olla, että joulupukki tuo toisen samasta matskusta tehdyn, mutta siihen liittyy näemmä salaperäisyyttä ja epävarmuustekijöitä.

[AnttiH]

...Sierra Designin Flex Capacitor...

En ole vielä käyttänyt sitä oikeilla reissuilla, mutta testikannon perusteella varsinkin hintaansa (alle 200 euroa) nähden oikein käypä peli. Tukirangan Y-profiili toimii tosi hyvin, taakan paino siis siirtyy lantiovyölle erinomaisesti. Rinkan laajennus/kutistussysteemistä en vielä osaa sanoa muuta kuin että se näyttää pitävän rinkan mukavan kapeana ja kompaktina tavaran vähentyessä.

Tykkään siitä, että muuten rinkasta on karsittu kaikki turhat remelit, kiristykset ja taskut. Vetskarisulku ylhäällä poistaa tarpeen sählätä kelluvan ylätaskun kanssa toisin kuin varsin monessa muussa rinkassa. Rinkan ylipakkaamisen mahdollisuus toki katoaa samalla, mutta siksi otin sarjan suurimman mallin. Olkaimissa olevat verkkotaskut ovat tosi käteviä ja lantiotaskut ovat kerrankin riittävän suuret.

Ehkä suurin ongelma Capacitorin kohdalla on kokojen harppaukset, koska kantosysteemi ei ole säädettävissä. Osun just kokojen rajalle, eli ottamassani M/L koossa olkaviillekkeiden ja takahartioiden väliin jää hieman löysää, ja rinkan yläreuna sattuu olemaan täsmälleen takaraivon kohdalla johon se ottaa kevyttä kontaktia.

Rinkkaa on kuitenkin mukava kantaa, eikä se liikoja heilu vaikka olkaviilekkeet eivät nuolekaan tiiviisti hartioita. Muilla samankokoisilla käyttäjillä on kommenttien perusteella ollut samankaltainen tilanne, mutta käytännössä lievästä ylikokoisuudesta ei ole ollut haittaa.

Foto vielä: https://exposedpaths.exposure.co/f570de ... 6fe33927d6

Kiitos paljon tiedoista!

[hapan korppu]

[Ossin kirja on hyvä, erikoisesti jos englanninkielisiä foorumeita ja sivustoja ei halua kahlata läpi.

Juuri näin! Ossin kirja ei tarjoa juurikaan uutta tietoa niille, jotka "alaa" ovat pidempään seuranneet esim. ulkomaisilta foorumeilta, mutta miehen työn Ossi on kuitenkin tehnyt kootessaan tiedon - hyvin esitettynä - yhteen pakettiin. Samoin se, että Ossi on vaivautunut raapaisemaan pintaa syvemmältä karsien pahimman anglo-saksisen höpötyksen pois ja miettien aihealuetta myös Skandinaavisesta näkökulmasta. Ossin kautta olen saanut päivitettyä hyvin myös alan viimeisimpiä kehityssuuntia myös tuotemateriaalien osalta ja haistella vähän trendejä, eli mihin ollaan menossa.

Kevytretkeily on todellakin vain yksi tapa kulkea maastossa, ei missään tapauksessa ainoa oikea, vaikka sieltä tiettyjä ideoita toki voikin soveltaa muuhunkin kulkemiseen, kuten tässäkin ketjussa ollaan ansiokkaasti pohdittu. Minulla ainakin - enkä usko olevani tässä mitenkään poikkeus - on ainakin neljä erilaista settiä erityylisiä retkeilyvälineitä odottamassa lähtöä riippuen täysin minne reissu suuntautuu ja/tai reissun luonteesta:

1. Kevytretkeilyvarustus, jolloin repun paino ruokineenkin pysyttelee alle 10 kilon ja varusteiden valinnassa edetään keveyttä painottaen. Tyypillisesti päivämatkat vaelluksella ovat 30+ kilometriä päivässä. Toki tämä varustus sopii hyvin myös leppoisampaan vaeltamiseen, jos on valmis vaeltamaan hiukan spartalaisemmin.

2. Ns. nuotioretkeily-varustus... eli kalastus, marjastus, sienestys, metsästys ja muutenkin sellaisilla alueilla - useimmiten omilla poluilla - kulkeminen, joissa nuotion teko kuuluu ohjelmaan ja kuljettavat päivämatkat eivät yleensä ole yhtä pitkiä kuin varsinaisilla vaelluksilla. Silloin kaikkein keveimmät ja arimmat materiaalit vaihtuvat paremmin kipinöitä kestäviksi niin vaatteiden kuin majoitteenkin osalta ja retkelle otetaan enemmän mukaan "luksusta". Jalkineetkin saattavat vaihtua kumppareihin.

3. Ylävuoristo-varustus.. Ylävuoristossa liikuttaessa voi toki paljon hyödyntää kevytretkeilyn varusteita ja - mielestäni - koko kevytretkeilyn historia ainakin sen noin 30 vuoden aikana mitä olen aihealuetta seurannut, on enemmän tai vähemmän lähtöisin vuorikiipeilystä, jossa jokainen gramma konkreettisesti painaa repussa. Silti varsinaisilta ylävuoriston olosuhteisiin tarkoitetuilta varusteilta vaaditaan vielä tänäkin päivänä enemmän kulutuskestävyyttä ja luotettavuutta ääriolosuhteissa kuin puhtaasti kevytretkeilyyn tarkoitetuilta varusteilta, vaikka kuilu onkin kaventunut melkoisesti vuosien saatossa.

4. Talviretkeily varsinkin Suomen ja Skandinavian alueella, jolloin ahkio on hyvin luonnollinen lisä ja siten varusteiden painolla ei ole niin suurta merkitystä.

Pitkän kirjoituksen loppukanneetina - mitään uuttahan tässä ei palstan kokeneemmalle kaartille ollut tarjolla - ja lätinän pointtina onkin se, että kevytretkeily on vain yksi retkeilyn osa-alue, josta voi - ja kannattaa - ottaa oppia kaikenlaiseen muuhunkin retkeilyyn, mutta ei se mikään yksi ainoa totuus ole. Me haemme kovin erilaisia asioita tuolta luonnosta ja omatkin intressit vaihtelevat reissusta toiseen - ainakin monilla, jos ei useimmilla - meistä.

[Ursus]

Selvähän se on, että vaelluksen/retken kohde, vuodenaika, sää ja reissun pituus vaikuttavat varustuksen määrään ja laatuun. Kanootissa kulkee kevyesti vaikka mitä. Olen kerran nähnyt syvällä uivan kanootin ja kuullut selitykseksi, että heillä oli kiuas ja saunateltta mukana. Mitä epämukavampaa sen mukavampaa ja päinvastoin, kuten Kullervo Kemppinen jo aikoinaan kirjoitti.
Ihan hyvä se on, että Ossi kirjoitti suomeksi kirjansa. Eivät kaikki osaa tai jaksa lontoota lukea niin sujuvasti, että alkaisi vieraskielistä kirjaa tavata.

[hapan korppu]

...Ihan hyvä se on, että Ossi kirjoitti suomeksi kirjansa. Eivät kaikki osaa tai jaksa lontoota lukea niin sujuvasti, että alkaisi vieraskielistä kirjaa tavata.

Juurikin näin. Ja Ossin kirjan kunniaksi täytyy vielä toistaa tuo jo aiemmin toteamani, että hän on lisäksi pyrkinyt pohtimaan kevytretkeilyn juttuja jossain määrin myös Pohjoismaisesta näkökulmasta, joka poikkeaa monelta osin jenkkipainotteisesta lähestymisestä kevytretkeilyyn, tai retkeilyyn ylleensä.

[tst]

Grammareille keveitä telttoja, esim. https://www.terra-nova.co.uk/products/s ... ra-2-tent/