Lapista löytyi liki 800 vuotta vanha mänty..
Lapista löytyi liki 800 vuotta vanha mänty..
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lapi ... 43?ref=rss
Välillä tuntuu että vastaan on tullut vanhemmankin näköisiä, tai siis ainakin paksuja. Varmaan muillekin?
Välillä tuntuu että vastaan on tullut vanhemmankin näköisiä, tai siis ainakin paksuja. Varmaan muillekin?
Varsin vankka mänty tavattiin Inarijärvellä kesäkuussa 2002, puulla ei ollut pituutta kovinkaan paljon, mutta paksuus oli lähes metrin. Ainoastaan yksi oksa oli enää elossa, oksa osoittaa rungosta oikealle.
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img561247.jpg
http://kuvablogi.com/nayta/iso/img561247.jpg
Prkl. Ko. mänty saanut olla vuosisatoja rauhassa ja sitten tulee metlan tutkijat moottorisahan kanssa näytteenottoon. Eikö ne s****nan k***päät osaa käyttää kairaa kuten muut metsämiehet. Mikä kiire sitä oli nyt laskea ja tuonlaisella menetelmällä. Olisi laskettu vasta sitten, kun sen aika on tullut täyteen. Ei se sieltä karkuun olisi mennyt. Taatusi ei enää kauaa elä, kun tehtiin reilu kaatokolo tyveen.
Edellinen vanhus oli kaadettu, että saatiin ikä laskettua ja sulka tutkijoitten hattuun. Järjetöntä touhua.
Nyt on kaikki vanhimmat puut vaarassa. Niiden ikähän pitää laskea, jos vaikka olisi vielä vanhempia. Moottorisaha vaan laulamaan ja näyteenottoon...
Edellinen vanhus oli kaadettu, että saatiin ikä laskettua ja sulka tutkijoitten hattuun. Järjetöntä touhua.
Nyt on kaikki vanhimmat puut vaarassa. Niiden ikähän pitää laskea, jos vaikka olisi vielä vanhempia. Moottorisaha vaan laulamaan ja näyteenottoon...
"Mies menee ja mies tulee ja mies vastaa itse kulkemisistansa"
Ikis the I
ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste
Ikis the I
ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste com ikihonka koiranhäntä hotmail piste
-
- Viestit: 1691
- Liittynyt: 15 Touko 2006 21:35
Lähetin Metlalle palautetta:
" Että piti ihan sitten mennä sahaamaan siivu siitä vanhan männyn rungosta.
Voi että... onko tyhmempää koskaan kuultukaan?! Tuskin se mänty siitä sahauksesta enää selviää. Eikös sitä ole olemassa jonkinlainen laki metsänhaaskauksestakin?
Vanhimpiin kuuluvalla männyllä luulisi olevan myös jonkinlaisia oikeuksia ja erityissäädöksiä luonnonsuojelu- ja muinaismuistolakiin perustuen."
Katsotaan tuleeko palautetta. Aiotko myös sinä vaikuttaa?
" Että piti ihan sitten mennä sahaamaan siivu siitä vanhan männyn rungosta.
Voi että... onko tyhmempää koskaan kuultukaan?! Tuskin se mänty siitä sahauksesta enää selviää. Eikös sitä ole olemassa jonkinlainen laki metsänhaaskauksestakin?
Vanhimpiin kuuluvalla männyllä luulisi olevan myös jonkinlaisia oikeuksia ja erityissäädöksiä luonnonsuojelu- ja muinaismuistolakiin perustuen."
Katsotaan tuleeko palautetta. Aiotko myös sinä vaikuttaa?
Vastaus tuli nopeasti, vastaaja vetosi siihen että näyte oli yksi tuhannesta eikä ikää voitu ennen näytteen ottamista tietää. Lisäksi mainitsi, että metsäteollisuuden tarpeisiin kaadetaan paljon enemmän vuosisatoja vanhoja puita.
Kaiken kaikkiaan tyylistä paistoi ärsyyntyminen, ei tainnut olla ainoa palaute näinä päivinä...
Sinänsä tarkoitus saattaa pyhittää keinot, mutta en nyt näe tarkoitusta kovin selvänä - vai miten merkittävää tietoa palohistoriatutkimuksella saadaan?
Kaiken kaikkiaan tyylistä paistoi ärsyyntyminen, ei tainnut olla ainoa palaute näinä päivinä...
Sinänsä tarkoitus saattaa pyhittää keinot, mutta en nyt näe tarkoitusta kovin selvänä - vai miten merkittävää tietoa palohistoriatutkimuksella saadaan?
Turha siivu
Vuosilustojen laskemiseksi puusta ei tarvita moottorisahaa.
Dendrokronologinen tutkimus voidaan tehdä muutaman millin paksuisella pienellä kairalla näyte pinnasta sydänpuuhun kairaten. Vastaavalla tavalla on otettu näytteitä esimerkiksi kivikirkoissamme olevista seinän sisään muuratuista tukipuista, ja saatu näiden näytteiden avulla uutta tarkempaa tietoa usein keskiaikaisina pidettyjen kivikirkkojemme oikeasta iästä.
Joensuun yliopiston denrokronologian laitos toimii näin ottaessaan näytteitä niin elävistä kuin ammoin kuolleista puista.
Kyllä ne METLA:n siivut on siis tarvittu johonkin muuhun, kuten herrain muikunmätiastian aluslautaseksi. Tai sitten METLA:ssa ei tunneta nykyaikaisia tutkimusmenetelmiä.
Toivottavasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei ota käyttöön yhtä alkeellisia tutkimusmenetelmiä: Elukalta ensin aina nirri pois ja sitten sulkia sekä viiksikarvoja mittaamaan.
Dendrokronologinen tutkimus voidaan tehdä muutaman millin paksuisella pienellä kairalla näyte pinnasta sydänpuuhun kairaten. Vastaavalla tavalla on otettu näytteitä esimerkiksi kivikirkoissamme olevista seinän sisään muuratuista tukipuista, ja saatu näiden näytteiden avulla uutta tarkempaa tietoa usein keskiaikaisina pidettyjen kivikirkkojemme oikeasta iästä.
Joensuun yliopiston denrokronologian laitos toimii näin ottaessaan näytteitä niin elävistä kuin ammoin kuolleista puista.
Kyllä ne METLA:n siivut on siis tarvittu johonkin muuhun, kuten herrain muikunmätiastian aluslautaseksi. Tai sitten METLA:ssa ei tunneta nykyaikaisia tutkimusmenetelmiä.
Toivottavasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei ota käyttöön yhtä alkeellisia tutkimusmenetelmiä: Elukalta ensin aina nirri pois ja sitten sulkia sekä viiksikarvoja mittaamaan.
Jos metsään haluat mennä nyt , sä takuulla yllätyt ...
-
- Viestit: 4223
- Liittynyt: 19 Tammi 2006 21:32
- Paikkakunta: Espoo
-
- Viestit: 812
- Liittynyt: 12 Tammi 2006 15:50
Re: Turha siivu
Jukka Virtanen muistaakseni joskus kuvaili Mannerheimin luontohavaintoja siten, että jos jossain esimerkiksi näkyi ennestään tuntematon lintu, niin se ammuttiin ja sitten sitä tutkittiin tarkemmin.Ursus kirjoitti:Toivottavasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei ota käyttöön yhtä alkeellisia tutkimusmenetelmiä: Elukalta ensin aina nirri pois ja sitten sulkia sekä viiksikarvoja mittaamaan.
Re: Turha siivu
Siihen aikaan se oli vielä ainoa päteväksi hyväksytty tunnistamismenetelmä: museonäyte. Monella luonnontieteen alalla tilanne on vieläkin sama.swift kirjoitti:Jukka Virtanen muistaakseni joskus kuvaili Mannerheimin luontohavaintoja siten, että jos jossain esimerkiksi näkyi ennestään tuntematon lintu, niin se ammuttiin ja sitten sitä tutkittiin tarkemmin.
Ainoa keino olla koskaan eksymättä on olla koko ajan perillä.