Sopulivuosi 2007

[Duommá]

En sitten päässyt Paistunturiin sopuleita jahtaamaan. Kahtaalle ei voi revetä eikä lomaa riitä loputtomiin.

Tähän jatkoksi haluttaisiin nyt niitä havaintoja. Onko sopuleita näkynyt, eläviä vai kuolleita, entä sopulinsyöjiä?

[eräukko]

Eläviä oli Paistuntureilla, melkeinpä riesaksi asti. Pieni kolistelu ja kohta näkyikin vipeltäjä. Meinasi viedä eväät Buodnajeággilla. Sopulinsyöjistä ei pahemmin tullut tehtyä havaintoja.

[sepotin]

Eibiologina en nyt ole määrityksestä alkuunkaan varma, mutta heinäkuun alussa Pitshuksen ja Haltin puolivälin paikkeilla joku sopulin kokoinen veitikka livahti kivikasan (niitähän siellä on muutama) alle. Silmälasit kuten ilmakin olivat sumuiset ja otus luiskahti niin nopeasti silmien ohi, että määrityskyky ei riittänyt karvapalloa kummempaan. Mikä lie ollut? Kai siellä muitakin samankokoisia eläviä liikkuu kuin sopuli.

[murku]

Peltotunturin rinteessä näin 23.7 kaksi sopulia vainaina,eläviä ei näkynyt.Ratnojohkalla oli useampi haukka,todennäköisesti poikue,sopivat kyllä sopuleilla herkuttelijoiksi lajia en pystynyt tunnistamaan.
Samalla reissulla Kielajoella kaksi maakotkahavaintoa,kotkalle
myyräsaalis taitaa vain olla liian vähäpätöinen.

Aloita jälkiruuasta,elämä on epävarma.

[kuusanka]

Eipä ole omakohtaista kokemusta sopuleista tältä kesältä, mutta seurailen mielenkiinnolla muitten tekemiä lintuhavaintoja "Tiira" havaintojen keruujärjestelmästä ja jos siitä jotain voi päätellä, niin minusta piekanahavaintoja ei ole mitenkään niin erityisen paljon ainakaan Inari-Utsjoki seuduilla. Pikemminkin päinvastoin. Myyräspecialisteista vielä suopöllöt ja metsälapin puolella hiiripöllöt kuitenkin aika hyvin edustettuina, mutta myös muiden myyrälajien tilanne lapissa on tiettävästi parempi kuin etelä-suomessa.

[Pepi]

Kesäkuun alulla Käsivarren välituntureilla itse sopuleista ei näkynyt kuin yksi kiireinen vilaus, saaliiksi joutuneen karvatupsu ja paljon syötyä sammalta sekä hirvittävä määrä papanoita.

Syöjäpuolelta yksi tunturipöllö ja määrättömästi kihuja.

[Mikapj]

Heinäkuun alkupuolella Kaldoaivissa viikon aikana ehkä kymmenkunta sopulia näkyi. Kihuja oli paljon.

[Pelle]

Juhannusviikolla Käsivarressa silmiini osui niin sopuleita kuin muitakin myyriä huomattavasti tavanomaista enemmän. Noita määrittämättömiä vilahduksia oli toki myös.
Syöjäpuolelta tunturikihuja tuli vastaani paljon. Tänä vuonna toteutettavan Suomen kansainvälisesti tärkeitten lintualueitten takseerauksen ennakkotietojen mukaan niitä on pesimässä ympäri Lappia tuhansia pareja.
Tunturipöllöä taas alan pitää taruolentona. Ei vain tule retkillä vastaan.

[jukepoks]

Viikko sitten Kevolla nähtiin eläviä ja pari kuollutta sopulia. Sekä eläviä harmaakuvemyyriä.

[Mygg]

3 päivää sitten näin sopulin Kilpisjärven lähellä, Muurivaaran eteläpuolella. Koirani näki matkalla monta sopulia, mutta retken viimeisenä päivänä sai ajettu yhden "nurkkaan", niin että ehdin ottaa valokuva siitä. Muttei huolta, tarina loppui hyvin: (tämäkin) sopuli pääsi lopuksi vapaaksi.

[Sarekretkeilijä]

Kaksi kertaa jalkojen juuresta alkoi kuulua rääkymistä. Kyse oli Padjelantasta heinäkuun lopulla ja Akan terassilta Snjuftjudjiksen kohdalta elokuun 4. päivänä. Sopuli vinkui ja paljasti itsensä. Kiusasin viemällä jääpiikin sen viereeen, jolloin se vingahti vihaisesti. Nostaessani piikin sopuli pakeni koloonsa. Muistaakseni Hurreluoktaan mennessä 30.7. Guovdelisluoktasta tapahtui myös kohtaaminen, vai oliko Giergejärvellä 31.7. Tällä kertaa raivokas vinkuminen ja mussutus kuului kolosta ja elukkaa ei näkynyt. Jääpiikin pistäminen koloreikään aiheutti vingahtelua lisää. Akalla sopuli vinkui ja siirtyi sivuitse. Ahdistelin sitäkin ja se vinkui lisää paeten. Toisen näin vielä ihan lopussa Padjelantareitillä samana päivänä, kun eläin pakeni ääneti pitkospuiden alla. Taisin tehdä pari muutakin näköhavaintoa. Yhtä monta raatoa näin myös, eli ainakin 10 havaintoa kahdessa viikossa.

[Sarekretkeilijä]

Tunturikihutko ovat niitä mekastavia ja pitkäpyrstöisiä otuksia, jotka ovat hieman lokkia pienempiä? Ne lentävät kohti ja räpättävät tämän tästä vaellellessa. Ne räpättävät myös muille linnuille. Jos provosoituu huitomaan tai karjumaan mokmille räpättäjille, ne hyökkäävät uudestaan. Muutoin vain protestoivat kauempaa. Vai onko se lapintiira? Minä näin myös ketun Jauregaskan lähellä Rågejavresta länteen. Pöllön olen näjnyt aiempina vuosina, mutta taisin nähdä kotkan Stora Sjöfalletin pihalta. Jauregaskaan mennessä oli kyllä vesilintuja lammilla vaikka kuinka montaa sorttia.

[Pepi]

Tunturikihutko ovat niitä mekastavia ja pitkäpyrstöisiä otuksia, ...

Joo. Kihulla on huomiota herättävän pitkät pari keskimmäistä pyrstösulkaa. Ne pesivät keskellä kuivaa tunturikangasta. tai eihän niillä mitään pesää ole, munivat maastoväriset munansa vain kankaalle. Niitä ne sitten äänekkäästi ja hyökkäävästi puolustavat niin kuin poikasiaankin.

Kun kihu tekee kohtisyöksyn läheltä, on hyvä katsella jalkoihinsa, ettei tallaa jälkikasvua. Kun kulkija on riittävästi ohittanut paikan, emot rauhoittuvat. Hyvänä kihuvuonna sitten ollaankin jo seuraavan parin reviirillä.

[Duommá]

Tunturikihun ja lapintiiran pyrstöt ovat sanoisinko päinvastaiset. Tiiralla pyrstön laitimmaiset sulat ovat huomiota herättävän pitkät. Mutta ovathan nämä lajit niin erilaiset, ettei määrityksessä juuri tule mieleen tarkastella pyrstösulkia...

[RAAKKU]

Kaleva- lehdestä lueskelin Tenojokivarren paikallisesta "sopulimassaesiintymästä" eilen. Olipa joku tirskuja puraissut nilkkaan illanistujaa. Taisi olla myös illan uutisten eräänä aiheena ja näyttivät paikan päältä kuvaa noista vipeltäjistä. En itse veisi koiraa noille seuduille mukanani...