kitkan vedenkorkeus

[jatta]

onko havaintoa kitkan vedenkorkeuden vaihtelusta? Mikä on suurin korkeus normaaliin verrattuna?

[Ursus]

Vilkaisehan tuolta:
https://wwwi2.ymparisto.fi/i2/73/q7300220y/wqfi.html

[Pate Teikka]

^ Kitkajoessa Käylän kohdalla näyttäisi olevan maksimissaan n. 1 metrin vaihtelu. Se on todella vähän. Tornionjoella vastaava luku on n. 4,5 metriä. Kitkajoen vähäinen vaihtelu johtuu siitä, että yläpuolella on isot järvialtaat, jotka tasaavat vaihtelua.

[jatta]

haaveissa on ollut ostaa pieni tukikohta jostain vesistön rannalta ja nyt myynnissä on meille sopiva kohde. Siinä on vain arveluttavaa se veden korkeuden vaihtelut: jos nousee kovinkin niin autolla pihalle ei pääse ja minne sitten jättää auto kun ei oikein voi naapurin pihaankaan. Toisekseen; häviääköhän tie tontille ajan mittaan jos vesi huuhtelee sen pois( mökki muuttuu saarimökiksi).

[Ursus]

Noihin ei voi varmasti tai edes todennäköisin näkymin vastata tuntematta kohdetta tarkemmin.

[Veljmies]

haaveissa on ollut ostaa pieni tukikohta jostain vesistön rannalta ja nyt myynnissä on meille sopiva kohde. Siinä on vain arveluttavaa se veden korkeuden vaihtelut: jos nousee kovinkin niin autolla pihalle ei pääse ja minne sitten jättää auto kun ei oikein voi naapurin pihaankaan. Toisekseen; häviääköhän tie tontille ajan mittaan jos vesi huuhtelee sen pois( mökki muuttuu saarimökiksi).

Etköhän ole nyt tuosta ihan turhaan huolissasi. Jääkauden päättymisestä on kulunut 10 000 vuotta, ja maasto on jo ehtinyt löytää lopullisen muotonsa. Kaikki mahdolliset mullistukset ovat ehtineet ja tapahtua, eikä mitään uutta ole tulossa.

Mökki tietysti voi kastua kevättulvassa, mutta maasto on ja pysyy, ja voihan tielle ajattaa louhetta ja sepeliä, jos asia vielä huolettaa.

[Pate Teikka]

haaveissa on ollut ostaa pieni tukikohta jostain vesistön rannalta ja nyt myynnissä on meille sopiva kohde. Siinä on vain arveluttavaa se veden korkeuden vaihtelut: jos nousee kovinkin niin autolla pihalle ei pääse ja minne sitten jättää auto kun ei oikein voi naapurin pihaankaan. Toisekseen; häviääköhän tie tontille ajan mittaan jos vesi huuhtelee sen pois( mökki muuttuu saarimökiksi).

Et siis vaivautunut tutkimaan linkistä löytyviä faktoja. Siellä on kaikki tieto veden korkeuden vaihtelusta eri puolilla Suomea. Mutta jatka vaan tuota hyödytöntä arvuuttelua.

[Veljmies]

haaveissa on ollut ostaa pieni tukikohta jostain vesistön rannalta ja nyt myynnissä on meille sopiva kohde. Siinä on vain arveluttavaa se veden korkeuden vaihtelut: jos nousee kovinkin niin autolla pihalle ei pääse ja minne sitten jättää auto kun ei oikein voi naapurin pihaankaan. Toisekseen; häviääköhän tie tontille ajan mittaan jos vesi huuhtelee sen pois( mökki muuttuu saarimökiksi).

Et siis vaivautunut tutkimaan linkistä löytyviä faktoja. Siellä on kaikki tieto veden korkeuden vaihtelusta eri puolilla Suomea. Mutta jatka vaan tuota hyödytöntä arvuuttelua.

Eihän toki asia ole ihan noin yksinkertainen. Kitkan tapaisella joella vedenpinnan korkeusvaihtelu on hyvin paikallista ja riippuu mm. joen rannan ja ympäröivän maaston muodoista. Joen virratessa jängällä, jonne tulvavesi pääsee leviämään, vaihtelu on vähäistä, kun taas jossain kanjonissa vesi voi nousta paljonkin vaikkapa jäiden padotessa virtausta. Jossain pisteessä kerätty tilastotieto ei siksi välttämättä ollenkaan päde enää muutaman kilometrin päässä.

[Pate Teikka]

Ilmeisesti sinulla on kovin vähän kokemusta jokivesien korkeudenvaihtelusta. Ei olemassa erityisen suurta paikallista vaihtelua tietyllä virtaamalla. Tulvan korkein pinta voi kyllä levittäytyä "yllättäviin" paikkoihin, mutta kyse on vain korkeuskäyrien mukaan tapahtuvasta muutoksesta. Meillä tuskin on ainuttakaan jokea, jossa väylä olisi niin kapea, että se pystyisi padottamaan vettä. Silloin vesi voi nousta kapeikon yläpuolella enemmän kuin pelkkä virtaama määrää. Toisin sanoen vesi.fi informaatio kertoo ihan kaiken veden pinnan vaihtelusta sekä joissa että järvissä. Ja myös historiallisesti. Sekin tieto löytyy kuvista.

Jääpato on sitten ihan eri asia. Niistä on tullut katoavaa kansanperinnettä, koska ilmasto on lämmennyt.

[Pate Teikka]

Tupla

[Pro]

Onko nyt kyse Kitkajoesta vai Ala- tai Yli-Kitkasta, järvistä?

[Pate Teikka]

Onko nyt kyse Kitkajoesta vai Ala- tai Yli-Kitkasta, järvistä?

Tämä on oikeastaan marginaalikysymys, koska myös järvissämme n. 1 metrin veden pinnan vuodenaikaisvaihtelu on tavallista. Erikoisempaa on se, että myöskään Kitkajoessa ei ole tämän suurempaa vaihtelua. Joka johtuu siitä, että Kitkajoki ei ole mikään Ivalojoki, jossa on raju virtaamavaihtelu, koska valuma-alueella ei ole järviä.

[Veljmies]

Ilmeisesti sinulla on kovin vähän kokemusta jokivesien korkeudenvaihtelusta. Ei olemassa erityisen suurta paikallista vaihtelua tietyllä virtaamalla. Tulvan korkein pinta voi kyllä levittäytyä "yllättäviin" paikkoihin, mutta kyse on vain korkeuskäyrien mukaan tapahtuvasta muutoksesta. Meillä tuskin on ainuttakaan jokea, jossa väylä olisi niin kapea, että se pystyisi padottamaan vettä. Silloin vesi voi nousta kapeikon yläpuolella enemmän kuin pelkkä virtaama määrää. Toisin sanoen vesi.fi informaatio kertoo ihan kaiken veden pinnan vaihtelusta sekä joissa että järvissä. Ja myös historiallisesti. Sekin tieto löytyy kuvista.

Jääpato on sitten ihan eri asia. Niistä on tullut katoavaa kansanperinnettä, koska ilmasto on lämmennyt.

Höpö höpöä. Asun Ounasjoen varressa ja olen opiskellut hydrologiaa. Siksi sekä käytännössä että teoriassa tiedän tulvien olevan paikallisia. Maastonmuodoista riippuen jotkut alueet ovat tulvaherkempiä kuin toiset. Jos vesi jossain mittauspisteessä nousee metrin, se ei tarkoita sitä, että vesi nousisi koko joessa metrin. Tämä pätee virtaamamäärissä, mutta ei vedenkorkeuden vaihtelussa.

[hannes]

Kannattaa kysellä paikallisilta kevättulvien voimakkuudesta.
Lumisen talven jälkeen keväällä sulamisvedet katkaisevat usein teitä väliaikaisesti .

Meilläkin Korpijoki on kuivana kautena liru mutta keväällä saattaa nousta yli metrin. Silloin yksityissillan yli ei kävellä tai ajeta autolla.

[jatta]

yli-kitkajärvestä on kysymys. Omakohtaisia kokemuksia tiedustelen.