kitkan vedenkorkeus

[seppo]

Järven rannalla on Himmerkin lomakylä, soita sinne. Se tiedetään, että joskus sata tai enemmän vuotta sitten joku laskupuro perattiin ja sen seurauksena järven pinta laski huomattavasti. Nyt lienee vähäisempää tuo vaihtelu.

[Pate Teikka]

Ilmeisesti sinulla on kovin vähän kokemusta jokivesien korkeudenvaihtelusta. Ei olemassa erityisen suurta paikallista vaihtelua tietyllä virtaamalla. Tulvan korkein pinta voi kyllä levittäytyä "yllättäviin" paikkoihin, mutta kyse on vain korkeuskäyrien mukaan tapahtuvasta muutoksesta. Meillä tuskin on ainuttakaan jokea, jossa väylä olisi niin kapea, että se pystyisi padottamaan vettä. Silloin vesi voi nousta kapeikon yläpuolella enemmän kuin pelkkä virtaama määrää. Toisin sanoen vesi.fi informaatio kertoo ihan kaiken veden pinnan vaihtelusta sekä joissa että järvissä. Ja myös historiallisesti. Sekin tieto löytyy kuvista.

Jääpato on sitten ihan eri asia. Niistä on tullut katoavaa kansanperinnettä, koska ilmasto on lämmennyt.

Höpö höpöä. Asun Ounasjoen varressa ja olen opiskellut hydrologiaa. Siksi sekä käytännössä että teoriassa tiedän tulvien olevan paikallisia. Maastonmuodoista riippuen jotkut alueet ovat tulvaherkempiä kuin toiset. Jos vesi jossain mittauspisteessä nousee metrin, se ei tarkoita sitä, että vesi nousisi koko joessa metrin. Tämä pätee virtaamamäärissä, mutta ei vedenkorkeuden vaihtelussa.

Jos tarkastelet asutuksen sijaintia isojen jokien rannoilla, ne noudattavat orjallisesti tiettyä korkeuskäyrää tietyllä alueella, koska vesi nousee tulvassa korkeuskäyrien mukaan. Paikallisissa rakennusmääräyksissä on ilmoitettu kivijalan minimikorko, joka perustuu historialliseen tietoon siitä, mille korkeudelle (eli mille käyrälle) vesi on maksimissaan noussut. Se, että kuinka laajalle alalle vesi levittäytyy, riippuu maaston muodosta, eli miten ne käyrät menevät. Tulvaveden pinta on hyvin pitkälti samassa tasossa tietyllä alueella. Jos joen toinen ranta on jyrkkä ja toinen loiva, vesi levittäytyy paljon isommalle alueelle loivalla puolella, mutta veden poikkileikkauksen pinta on hyvin pitkälle vaaterissa joka puolella, koska se on veden ominaisuus. Joen suuntaisesti veden pinta ei tietenkään ole vaaterissa, koska kyseessä on joki eikä järvi.

Joen latvoilla tulva on pienempi kuin alajuoksulla, koska siellä valuma-alue on pienempi. Tulvan korkeus tietenkin kasvaa alavirtaan mentäessä. Tämä on niin itsestään selvää, että siihen ei tarvita hydrologian opintoja. Latvoilla korkeuskäyrät ovat lähtökohtaisesti korkeammalla kuin alempana. Tämäkin on niin itsestään selvää, että sitä on turha mainita.

[Veljmies]

Siitä olen sanaa mieltä, että tämä on maalaisjärjellä pääteltävissä oleva asia, ettei siitä kannata täällä jauhaa. Jokainen näkee jo pelkästään omalla otsallaan, miten asia on. Siihen ei tohtorikoulutusta tarvita.

[Pate Teikka]

Lapissa ei ole montaa jokea, jossa on olemassa padotusvaikutusta. Luonnontilaisista eniten padotusta on Ivalojoessa. Kevättulvat ovat niin rajuja, että kaikki vesi ei "mahdu" Inarijärveen, vaan järvi padottaa virtaamaa useita kilometrejä jokisuun yläpuolella. Kemijärveen laskevassa Kemijoessa padotusvaikutusta voi olla jopa Autionimeen saakka. Valajaskosken voimalaitos padottaa Kemijoen vettä ainakin Rovaniemelle saakka. Muuta merkittävää padotusta Lapista tuskin löytyy.

[PPP]

Alkuperäinen kysymys oli Kitkajärven vedenpinnan korkeusvaihtelusta. Ostin itse kesämökin tänä keväänä Yli-Kitkalta joten olen jonkin verran päässyt seuraamaan Kitkajärven veden pinnan vaihtelua.
Tämä kevät ja alkukesä olivat viileitä säiden puolesta ja tuuli pysytteli pohjoisessa pitkälle kesää. Vesi oli korkealla ja Kitkan kokoisessa järvessä on tuulen suunnalla myös merkitystä veden pinnan vaihteluun.
Loppukesä oli helteinen ja oli pitkä poutajakso niin Kitkan vesi laski ennätys alas. Oman mittaukseni perusteella n. 40 cm, kevät korkeudesta ja pinta pysyikin alhaisella tasolla, kunnes järvi jäätyi 11.11.2025 ainakin meidän lahdesta, niin että muikkuverkkoja ei enään voinut laskea.
Kitka on todella hieno ja puhdas järvi, joten kannattaa kyllä selvittää tarkoin se että miten on mahdollista tontille kulku ja miten rakentaminen siihen onnistuu.
Voin laittaa tarvittaessa YV.nä tarkempaa infoa.
Jokiveden pinnan vaihtelusta sen verran että asun Kiiminkijoen rannalla ja muutaman kerran on kevättulvien aikana vesi noussut jääpadon seurauksena niin että se on ollut yli 4m korkeammalla kuin kesäveden korkeus.