Lappiin liittyvä kirjallisuus

[Ursus]

Kiitos linkistä! Se kannattaa katsoa ja ainakin osaksi myös lukea.
Suomi ja saamehan ovat lähisukukieliä. Kaikkien saamenkielten ja suomen kehittyminen omaksi kieleksi on pitkän kehityksen tulos.
Myös suomea puhuvia on elänyt lappina, eli metsästyksestä ja kalastuksesta eläen, ilman isompaa peltoviljelyä. Siitä johtuvat monet lappi-alkuiset paikannimet- ja tunnetaanhan tuo Lappi sukunimenäkin siihen perustuen. Sekä suomea että saamea puhuvia on elänyt rinnan ns lappina. Saamenkieliset paikannimitykset ovat siitä osoituksena. Paikannimillä on ihmeen vahva tapa jäädä elämään vaikka asukkaat vaihtuisivatkin. Siksi suomea puhuvat ovat mielestäni yhtä lailla täällä alkuperäisasukkaita kuin saameakin puhuvat.
Eikö kielilaki riittäisi saamelaisille, kuten ruotsia puhuville? Metsästäjä-kalastajien jälkeläisiähän tältä Suomen niemeltä tässä kaikki olemme.

[tiku]

https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/v ... 012023_pev
Tuolla on vielä lisää asiasta, reilu kolme tuntia eri osapuolten näkemyksiä.

Varasin tuon Heikin kannattaman kirjan. On mielenkiintoista nähdä, kuinka se valaisee asiaa, vai sekoittaako entisestään. Kaikkia tyydyttävää ratkaisuahan siihen ei ole.

[tiku]

Pääsin vasta esipuheeseen, jonka lopussa kerrotaan ILO 169 -sopimuksesta ja äänioikeudesta saamelaiskäräjillä niin mukaansatempaavasti (lue: omaa otaksumaa vahvistavasti ), että kyllä pitää lukea kirja alusta loppuun.

[OS]

Pääsin vasta esipuheeseen, jonka lopussa kerrotaan ILO 169 -sopimuksesta ja äänioikeudesta saamelaiskäräjillä niin mukaansatempaavasti (lue: omaa otaksumaa vahvistavasti ), että kyllä pitää lukea kirja alusta loppuun.

Tuosta äänioikeudesta uutisoitiin tänään.
https://yle.fi/a/74-20073565

Mielenilmaus eduskuntatalolla: bussilastillinen saamelaiskäräjälain vastustajia vaati äänioikeutta

[luuppi]

Heidan viestinsa kuulostaa varsin kohtuulliselta:
Mielenosoituksen järjestäjien mielestä lakiehdotus jakaa ihmiset niin, että osa jäisi saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle. Heidän mielestään lain pitäisi huomioida kaikki saamelaiset, tai sitten se pitäisi hylätä.

[Ursus]

Areenassa Alta-joen padon vastaisiin mielenosoituksiin perustuva elokuva Anna joen virrata. Tuo kansalaisliikkeeksi kasvanut tapahtuma oli alku myös omien ja Ruotsin saamelaisten kansallistunnon nousulle.
Toistan aiemmin kirjoittamani, että kieliperusteinen saamelaisuuden perustelu on väärin. Lehtolan kanta näkyy olevan äänioikeuden rajoittajien puolella.
Ensin saamelaisia suomalaistettiin niin, että koulussa tai asuntolassa eibsaanut puhua kuin suomea. Nyt sitten saamenkielen ympäristön paineitten vuoksi menettäneiltä saamelaisilta vietäisiin oikeus saamelaiseen identiteettiin ja äänioikeuteen.
Jos tuo on linja, niin lopetettakoon koko saamelaiskärjät ja perustettakoon vain jonkinlainen saamelaisasioissa lausuntoja antava toimikunta, jonka nimittäisin niiden kuntien valtuustot, joissa on saamelaisia vähintään x%.

[tiku]

Aloin pari päivää sitten kahlaamaan läpi kaksiosaista teosta Itkonen T.I. Suomen lappalaiset vuoteen 1945. Olen päässyt vasta vähän yli eläinnahkojen, kapahaukien ja vanhojen mittojen, oikeusinstituutioon ja kirkkoon.

Tänään eduskunnassa oli kahdessa erässä käyty saamelaiskäräjälain lähetekeskustelu:
https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/t ... autoplay=1

Olen pohtinut, mikä on villakoiran ydin lain saamelaismäärittelyssä. Lakihan koskee 1 §:n mukaan kieltä ja kulttuuria, mikä on tietenkin hyvin merkittävä asia kaikille saamelaisryhmille, myös osalle kielensä kadottaneista (inarinsaame? kadonnut keminsaame?) metsä- ja kalastajalappalaisista. Osalle siksi, että tutkimuksen mukaan vain osa heistä identifioi itsensä saamelaisiksi. Mutta onko joillekin saamelaisille tai lappalaisille perimmäisempi kiistaan johtanut kysymys maanomistukseen liittyvät asiat?

Miksi näin? Koska todennäköinen seuraava askel tulisi olemaan ILO 169 -sopimuksen ratifiointi, ja siinä olisi varmaan keskeinen merkitys nyt tehtävällä saamelaismäärittelyllä. Tähänhän Heikki jo aloituksessaan viittasi. Villakoira voisi olla erityisesti kohta II Maa, 13 - 19 artikla; toki muitakaan kohtia unohtamatta.
https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto. ... lo_169.pdf

Merkittävä osa pohjois- ja kolttasaamelaisista on joko myöhempinä aikoina Suomeen asutettuja tai muutoin tänne siirtyneitä, toisin kuin 'ikiaikaiset' inarin-/metsä-/kalastajalappalaiset. Kiistan ydinhän on, yrittävätkö syntyperältään täysin tai pääosin suomalaiset tavoitella etuja tekeytymällä saamelaisiksi tai saamelaisemmiksi kuin ovat, vai pelkääkö osa saamelaisista etujensa kaventumista, jos alueen alkuperäisemmät asukkaatkin tunnustettaisiin edunsaajiksi? Mm. tähän yritän saada vastausta Itkosen teoksesta, vaikka on helppo arvata yritys turhaksi. Jos vastaus olisi siellä, ei kiistaa olisi.

Käydyssä keskustelussa on kiinnittänyt huomiota sen korostaminen, että uudessa saamelaismäärittelyssä kielikriteeri ulotetaan kolmen sijasta neljänteen sukupolveen. Muutos on toki hyvä mutta sen merkitystä pienentää, että edellinen määrittely on tehty suunnilleen yksi sukupolvi sitten.

[luuppi]

Hyva paivitys tikulta.

Toki pitaa myos muistaa laajempi, aluepolitiikan ( ja kaivoslain) raamikin.

Sita reservaattia Lieksa - Kemi linjasta pohjoiseen on puuhattu Jo pitkaan, ja Taman hallituksen ei OLE asiasta tarvinnut sanoa paljoakaan,kun edelliset keittivat Sote- sopan, joka sekin kiehuu ja porisee.

Ja vie paallimmaisen huomion.

[seppo]

Väitöskirja Saamelaista poronhoitoa ja maankäyttöä ohjaavat siidajärjestelmässä omat lait ja oikeusperiaatteet tarkastetaan perjantaina 1.3.2024 alkaen klo 12 Lapin yliopistossa.

Saamentutkija FM Anne-Maria Magga tutkii politiikkatieteen alan väitöskirjassaan saamelaisen poronhoidon maankäyttöön liittyviä lakeja ja oikeusperiaatteita. Tutkimus osoittaa, että saamelaisilla porosiidoilla on yhä tänä päivänä omia lakejaan, jotka toimivat paliskuntalaitoksen rinnalla.

tuolta:
https://www.ulapland.fi/news/Vaitos-Saa ... 5bfd5ab216
https://blogi.eoppimispalvelut.fi/ulapland/

[tiku]

Maggan väitöskirjaa esitettiin hyväksyttäväksi. Jos oikein sisäistin, sillä nähtiin olevan varsin iso merkitys laajemminkin oikeusteorian ja alkuperäiskansatutkimuksen näkökulmasta sekä Suomen poronhoitohallinnon ja -lain uudistamista ajatellen ja esim. totuus- ja sovintokomission työlle. Väittelijä on poronhoitaja kiistoja kokeneessa Näkkälän paliskunnassa.

[Pate Teikka]

Tämä väitöskirja ei perustu tosiasioihin. Moni meistä on luultavasti vaeltanut Näkkälän ja Sallivaaran paliskuntien alueella. Varsinkin edellisellä laitumien kuluminen on kiistatonta. Pöyrisjärven pohjoispuolella, Norjan rajalla, Suomen puolella ihan kaikki jäkälä on syöty. Samoin kuin kaikki koivut. Norjan puolella asiat on ihan toisin. Silti väitöskirjassa väitetään, että "Eräs keskeisin asia saamelaisessa ajattelussa on ymmärrys siitä, että ihmisten täytyy säästää ja suojella laidunmaita, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus elää poronhoidolla.". Kauniita ajatuksia, mutta todellisuus on ollut ihan muuta vuosikymmeniä.

[diver]

Sama muistikuva kuin Patella.Norjan puolella on jäkälää puolisääreen ja Suomen puolella ei mitään.

[pussukka]

Tilanne oli tuo jo yli 20 vuotta sitten, kun vaelsimme Norjan ja Suomen rajaa myötäillen Tupalaelta Näkkälään. Varmaan yksi syy on se, että Norjassa Finnmarkin alueella porot siirretään kesäksi meren saariin. Laiduntavat alueella siis vain talvisin. (Aiheen vierestä. Keskustelun ketju liittyy kirjoihin.)
(Paikan nimi korjattu Tupalaeksi. Oli alunperin Rajapää, joka tunturi sijaitsee ihan toisessa suunnassa. Ystävällinen savusilmä (seuraava kommentti) huomasi. Kiitos. )

[Micke]

Lisää aiheen vierestä, oliko Rajapää-Näkkälä siis Vätsäristä Pöyrikselle? Jos näin niin kyseessä on aika pitkä reissu. 2-3 viikkoa vaikka kulkisi pitkääkin päivää.

[pussukka]

Kiitos kommentista. Virhe. Tulimme Lemmenjoelta päin ja Tupalaen ( ei Rajapään) eteläpuolelta menimme Norjan puolelle. Oli vielä sitä aikaa, että rajan ylitykseen tarvittiin lupa. Tai paremminkin ilmoitus, että raja ylitetään ja mistä kohden ylitetään.