Lappiin liittyvä kirjallisuus

[Heikki]

Lueskelin tämmmöisen kirjan kuin: Portit auki-Kitti-Jounin tarinoita. Ei ole ollut helppoa seitsemänvuotiaan orvon saamelaispojan kansakoulun aloittaminen 40-50 luvun taitteessa. Hän oli täysin saamenkielinen, eli ei osannut sanaakaan suomenkieltä kouluun mennessään. Siellä taas ei kukaan suostunut/tai osannut puhua saamenkieltä. Sitkeä poika, lopulta teki uran valtion kalastusmestarina.
Valoittaa tämänhetkistä tilannetta saamelaisparlamentin suhteen. Eipä taideta pitkään aikaan ILO sopimusta suomessa allekirjoittaa. sen verran tulehtuneet välit saamelaisilla on. Kirja kannattaa aivan yleissivistyksen takia lukea.

[sahamies]

Pitää kyllä ihmetellä sitä eripuraa ja riidan pitoa mitä on saanut seurata vaikkapa Saamelaiskäräjälakia rustatessa.
Epäsopu on luultavasti vuosisatojen aikana syntynyt, eikä sitä niin helppoa ole pois kitkeä.
Omalla pöydälläni on menossa kirja Sakari Kännön Mosku. Juuri aamulla luin kohdan jossa satakunta eri paliskuntien edustajaa istui samassa huoneessa kokousta pitämässä. Riideltiin koko ajan kirjan mukaan. Joskus 100 vuotta sitten.

[Ursus]

Suomen "omat saamelaiset" ovat koltat ja inarinsaamelaiset. 1800-luvun rajasulun seurauksena jutaaminen perinteiseen tapaan ei ollut enää mahdollista, jolloin monet pohjoissaamea puhuvat perheet tulivat isoine porokarjoineen Suomeen, aina Vuotsoon saakka. Taitaa nuo riidan juuret olla noin kaukana. Pohjoiossaamea puhuvien sukujen kasvaessa jäivät inarinsaamelaiset ja koltat altavastaajiksi, ja taitavat olla sitä vieläkin.
Itse olen miettinyt sitä, riittäisikö yhteispohjoismainen saamelaisneuvosto edustamaan Suomen saamelaisia ja omat saamelaiskäräjät voisi lakkauttaa. Turhaa on olla useampia instansseja joissa käydään läpi samoja, usein sukujoen välisiin ongelmiin perustuvia riitoja.
Kun edes kaikki syntyjään saamelaiset eivät kelpaa äänestämään, niin herää kysymys kuka on oikeasti saamelainen. Miksi jokainen joka kokee itsensä saamelaiseksi ei voisi olla saamelainen?

[Nuortti]

Miksi jokainen joka kokee itsensä saamelaiseksi ei voisi olla saamelainen?

Heitän tähän oman arvaukseni ilman parempaa tietoa: Kyse saattaa olla poronhoitotaloudesta. Eli kenellä on oikeus porojen laidunmaihin.
Sen tiedän, että minä kun en ole saamelainen enkä lappalainen, niin minulla ei ole oikeutta poronhoitoon Lapissa. En voi siis ostaa esim 50 poroa ja korvamerkitä ne itselleni ja antaa laiduntaa esimerkiksi Inarissa.

[tiku]

Suomen "omat saamelaiset" ovat koltat ja inarinsaamelaiset. 1800-luvun rajasulun seurauksena jutaaminen perinteiseen tapaan ei ollut enää mahdollista, jolloin monet pohjoissaamea puhuvat perheet tulivat isoine porokarjoineen Suomeen, aina Vuotsoon saakka. Taitaa nuo riidan juuret olla noin kaukana. Pohjoiossaamea puhuvien sukujen kasvaessa jäivät inarinsaamelaiset ja koltat altavastaajiksi, ja taitavat olla sitä vieläkin.

Noin olen minäkin asian käsittänyt. Ne suomensaamelaiset, jotka joutuivat ensin sorretuiksi pakkosuomalaistamalla, joutuvat nyt muualta tulleiden saamelaisten syrjimiksi - ja suomalaiset ovat aikeissa hyväksyä sen lailla.
Toisaalta olen kyllä lukenut sellaistakin - totta vai tarua - että jonkun näkyvän ja nyt hylätyn käräjäedustajan saamelaisuus olisi vain pikkuhippunen jostakin vuosisatojen takaa?

[Ursus]

Oma mielipiteeni on, että kieliperusteinen määritelmä saamelaisuudesta on väärin. Jos tietty esi-vanhempi on puhunut saamea ensaimmäisenä kielenään, niin olet saamelainen, mutta jos onkin puhunut suomea oletkin suomalainen.
Mihin ovat unohtuneet 1700-luvulle ulottuvat kirkon/rippikirjat, joista sukulaisuussuhde löytyy takautuvasti?! Mihin ovat unohtuneet veroluettelot, joista niistäkin löytyy kuka on ollut saamelainen.
Saamelaisuus ei voi perustua vain poronhoitoon, joka ei koltilla tai inarinsaamelaisilla ollut samanlaista suurilla poroeloilla elämistä kuin pohjoissaamea puhuvilla. Inarinsaamelaiset olivat, yllätys yllätys, enemmän kalastajia. Poroja käytettiin, mutta elämä ei ollut vain niiden varassa.
Nyt sisaruksista toinen hyväksytään vaaliluetteloon ja toinen ei. Se siitä saamelaisuuden määrittämisestä. Vai onko sisaruksilla ollut eri esivanhemmat?
Parempi kun koko saamelaiskäräjät lopetettaisiin ja luotaisiin kokonaan uusi järjestelmnä saamelaisten etujen valvomiseksi.

[peurakorva]

Poronhoito ei käy saamelaisuuden määrittelyksi. Suomessa poronhoito ei ole saamelaisten yksinoikeus. Kun vain tulee hyväksytyksi jonkin paliskunnan jäseneksi, voi omistaa poroja. Aika moni ei-saamelainen omistaakin.

Kun DNA-testi ei käy, kuten vaikka intiaaneilla, niin vaihtoehdoksi jää vain kieliperuste. Raja-Jooseppi ei ollut saamelainen, vaikka sai elatuksensa luontaistalouteen perustuvasta elintavasta. Eli, ei elinkeinokaan käy.

Suomessa on aikanaan tehty virhe siinä, kun saamelaiset hyväksyttiin alkuperäiskansaksi ja sitä virhettä ei voi korjata.

[tiku]

Mihin ovat unohtuneet veroluettelot, joista niistäkin löytyy kuka on ollut saamelainen.

Olen käsittänyt, että tuo verolappalaisuus ei aina kertoisi, onko henkilö syntyperältään saamelainen.

[Ursus]

^Saatat hyvinkin olla oikeassa. Jos otetaan huomioon niin kirkonkirjat, verolappalaisluettelot ja muut rekisterit, on kyllä mahdollisuus selvittää keillä tulee olla oikeus äänioikeuteen. Onko saamelaisilla muuten erityisoikeutensa vastapainoksi mitään muita velvollisuuksia kuin ne, jotka koskevat kaikkia suomalaisia?

[hannes]

Näin lonkalta ajatellen minusta suvuissa pitäisi mennä joku sukupolvi taaksepäin (en osaa sanoa montako..auttaako DNA tai kirkonkirjat??)ja jos löytyy sukulaisuutta niin halutessaan saa saamelaisen identiteetin.
Kieli ei voi olla peruste, en minäkään osaa ruotsia muutamaa sanaa enempää, vaikka se on virallinen toinen kotimainen.

[asentopaikan aave]

Näin lonkalta ajatellen minusta suvuissa pitäisi mennä joku sukupolvi taaksepäin (en osaa sanoa montako..auttaako DNA tai kirkonkirjat??)ja jos löytyy sukulaisuutta niin halutessaan saa saamelaisen identiteetin.
Kieli ei voi olla peruste, en minäkään osaa ruotsia muutamaa sanaa enempää, vaikka se on virallinen toinen kotimainen.

Saamelaismääritelmän idea on mitata kiinnittyneisyyttä saamelaiskulttuurin, ja siinä kieliperuste on aivan ylivoimaisesti paras. Saamelaiskäräjäthän kannattaa kieliperusteen ulottamista isoisovanhempiin, mikä ottaisi paremmin huomioon pakkosuomalaistamisen vaikutukset. Jos kukaan kahdeksasta isoisovanhemmastakaan ei ole saamea ensimmäisenä kielenä oppinut, niin silloin kyllä voidaan aika rehellisesti todeta ettei kyse ole saamelaisesta henkilöstä. Tuolloin nimittäin ei todellakaan saamelaisperheissä opittu suomea tai norjaa ensimmäisenä kielenä. Geenitestit ovat aika turhia koska saamelaiset eivät ole etninen, vaan kielellinen ja kulttuurinen ryhmä.

Ei tarvinne mennä edes kovin montaa sataa vuotta taaksepäin, niin merkittävällä osalla kantasuomalaisistakin alkaa löytyä joku saamea puhunut esivanhempi. 1700-luvulla saamea puhuttiin vielä monin paikoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, 1600-luvulla Pohjois-Savossa ja Suomenselällä.

[hannes]

Kävi minullakin mielessä, että suurella osalla suomalaisia on samoja geenejä saamelaisten kanssa.
Johonkin on raja vedettävä, joten hyvä selvennys^

[Ursus]

- " 1700-luvulla saamea puhuttiin vielä monin paikoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, 1600-luvulla Pohjois-Savossa ja Suomenselällä."
Tuo oli minulle ihan uutta tietoa, voisitko kertoa lähteesi?
Jo viikinkiaikana ovat lännestä tulleet ruotsia puhuneet asuttaneet rannikkoseutujamme. Miksi ruotsinkielistä väestöämme ei olisi yhtä hyvin voitu nimetä alkuperäiskansaksi, jos kerran kieliperuste riittää?

[hannes]

Käsittääkseni saamelaiset tulivat tänne suomalaisten edellä, ruotsalaiset meitä myöhemmin.
Suomen alueella asui ennen nykyisiä joku tuntematon kansa, jotka ovat joko hävinneet tai sulautuneet.
Muuttihan Norjaankin aikojen alussa pohjoista reittiä pitkin joku tummatukkainen kansa, josta ei sen parempaa tietoa. (jäi mieleen jostain historiajutusta)
Muutenhan skandinaavit ovat aika vaaleita - suomalaiset ilmeisesti kaikista vaaleimpia ja kalpeimpia

[diver]

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Saamelaisten_historia
Tuosta tavailemalla jotakin löytyy.