Treenikello

[Eräkulkuri]

Olisi kyseltävää noista treenikelloista, kun niitä näkyy olevan niin monella ranteessa.

Itse en enää niitä tarvitsisi varsinaisen treenauksen merkeissä, vaan sydämen rasituksen kontrollointiin.

Kuten täällä aiemmin kerroin, niin pelastuin puolisen vuotta sitten täpärästi hengenvaarallisesta tuntikausia kestäneestä sydämen kammioperäisestä rytmihäiriökohtauksesta. Kyllähän se jätti jälkensä, mutta henki sentään säilyi. Viikkojen sairaalassa toipumisen jälkeen sydänkin toipui kohtalaisesti, mutta näkö meni aivoinfarktin seurauksena pysyvästi niin, että näkökenttä kaventui ja silmien yhteisnäkö meni epäselväksi.

Nyt pari kuukautta sitten minulle asennettiin rytmihäiriötahdistin. Siinä on mahdollisen rytmihäiriön varalta sähköshokkiin perustuva iskuri uuden vakavan rytmihäiriön varalta. Tähän tahdistimeen on ohjelmoitu sykkeen ylä- ja alarajat, joita se tukee. Siksi kyselen sykkeen seurantaan näitä treenikelloja. Minulla on jo monia vuosia sitten hankittu Polarin treenikello, joka seuraa sykettä ranteesta. Jotenkin en oikein luota siihen täydellisesti ja mietin olisiko ns. rintaremillä varustettu treenikello luotettavampi. Siinä on kuitenkin mahdollisuus, että se "riitelee" tahdistimen kanssa. Tahdistimen iskurin laukeaminen on tiettävästi aika ikävä kokemus.

Kuntoilen edelleen lähes päivittäin keppikävellen alustaltaan tasaisilla kulkureiteillä. Maastossa jonkin kerran kesällä taapertelin, mutta etäisyyden arvioinnin puutteen vuoksi tasapaino oli tosi epävarmaa. Hiihtämisestä olen joutunut luopumaan kuten myös autosta, mikä harmittaa ja rajoittaa elämää. Kiitollinen olen kuitenkin puolustusvoimien ja ensiapu- ym. hoitohenkilöstölle, jotka pelastivat henkeni.

[diver]

Rinnasta mittaava sykevyö on toki tarkempi ja monipuolisempi mutta jos tarkkailee pelkkiä sykerajoja niin nykyiset ranteestamittaavat ovat kyllä siihen riittävän tarkkoja.Polar on näissä aina ollut hyvä merkki.

[seppo]

Minulla on ollut sekä rinnasta mittaavia ja ranteesta mittaavia, merkkinä Polar. Asiasta on muutamia tuoreita tutkimuksia, tuolla:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sequence=2

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/ ... sAllowed=y

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123 ... sAllowed=y

[Metsän Omena]

Ranteesta mittaava Polar näyttää usein mitä sattuu. Kostuttamalla iho ja laittamalla rannehihna tiukalle virheet vähenevät, mutta kiusallisen usein mm. näyttää matalalla intensiteetillä tasan kaksi kertaa liian suurta sykettä, kunnes uudestaan mittauksen käynnistämällä puolittuu. Reagoi myöskin hitaasti nopeisiin sykkeenmuutoksiin. Vanhemmissa rintapannallisissa tätä ongelmaa ei ollut. Eteislepatuksen ja -värinän tunnistava mittari olisi hyvä. Sellaiset ovat tuloillaan.

[jalmari]

Matalatehoisessa liikunnassa käytän kellon rannesykemittausta esim. Kävely, hölkkä ja vaellus.
Raskaammassa liikunnassa käytän sykevyötä samaan polarin kelloon yhdistettynä. Rannesyke on ollut riittävän tarkka.

Uusimmissa äly/urheilukelloissa on näitä ekg mittauksia. Samoin automaattiset on hätäpuhelut on mahdollisia.

[Eräkulkuri]

Ranteesta mittaava Polar näyttää usein mitä sattuu. Kostuttamalla iho ja laittamalla rannehihna tiukalle virheet vähenevät, mutta kiusallisen usein mm. näyttää matalalla intensiteetillä tasan kaksi kertaa liian suurta sykettä, kunnes uudestaan mittauksen käynnistämällä puolittuu. Reagoi myöskin hitaasti nopeisiin sykkeenmuutoksiin. Vanhemmissa rintapannallisissa tätä ongelmaa ei ollut. Eteislepatuksen ja -värinän tunnistava mittari olisi hyvä. Sellaiset ovat tuloillaan.

Joo, samanlaisia havaintoja minullakin vanhassa Polarin rannemittarissa. Joskus suuria lukemia, vaikka rannevaltimosta käsimittaus osoittaa selvästi alhaisempaa sykettä eikä sykevaihtelut vastaa muutoinkaan aina omiin tuntemuksiin. Lähinnä sen takia askarruttaa, kun olen toisinaan ylittänyt "treenilenkeillä" raja-arvon 130 joskus aika reilusti, jopa 150. Olen lukenut, että tällöin tahdistin voi tulkita nopean sykkeen rytmihäiriöksi ja laukaista iskurin. Eräs "kohtalotoveri" kertoi iskurin potkun olleen niin raju, että heitti miehen nurin niskoin.

[Mr_C]

Olisi kyseltävää noista treenikelloista, kun niitä näkyy olevan niin monella ranteessa.
- zip-
Nyt pari kuukautta sitten minulle asennettiin rytmihäiriötahdistin. Siinä on mahdollisen rytmihäiriön varalta sähköshokkiin perustuva iskuri uuden vakavan rytmihäiriön varalta. Tähän tahdistimeen on ohjelmoitu sykkeen ylä- ja alarajat, joita se tukee.

Siksi kyselen sykkeen seurantaan näitä treenikelloja. Minulla on jo monia vuosia sitten hankittu Polarin treenikello, joka seuraa sykettä ranteesta. Jotenkin en oikein luota siihen täydellisesti ja mietin olisiko ns. rintaremillä varustettu treenikello luotettavampi. Siinä on kuitenkin mahdollisuus, että se "riitelee" tahdistimen kanssa. Tahdistimen iskurin laukeaminen on tiettävästi aika ikävä kokemus.

Tahdistin toimii normaalisti niin että sykettä seuratessa se antaa tahdistus signaalin, joka saa sydämen sykkimään oikeaan tahtiin. Se ei normaalisti tee mitään suurienergistä iskua vaan pieniä tahdistuspulsseja, jotka ei pitäisi tuntua mitenkään erityisen ikäviltä.
Ainakin joissakin tilanteissa se ikävä tuntemus voi johtua rytmihäiriötuntemuksesta, jos tahdistin ei saa rytmiä pysymään riittävän hyvin oikean mallisena. Sellaisessa tilanteessa tarvitsee olla hoitopaikkaan yhteydessä. Tuntemus voi johtua siitä että tahdistin joutuu tekemään paljon tahdistuspulsseja ja ei saa sykettä pysymään tarpeeksi hyvänä ja tuntemus tulee varsinaisesti rytmihäiriöstä.

Sykekelloista taas on itsellä ollut Garmin Fenix 5X Plus käytössä. Normaali päivittäisesä toiminnassa käytössä rannemittaus, joka vaikuttaisi toimineen itselle tarpeeksi tarkasti. Pyöräilylenkkien yhteydessä olen käyttänyt Garminin sykevyötä, koska korkea sykkeisessä rasituksessa se mittaa tarkemmin kuin ranteesta tapahtuva.

Sykevyön mittauspalikan ei pitäisi vaikuttaa mitenkään sydämentahdistimeen, kun se vain mittaa (vyössä olevien anturien avulla) sydämen sähköpulsseja. Mittauspalikan lähetin lähettää tiedon yhteensopivaan ja yhdistettyyn rannekelloon langattomasti, eli ei tee mitään sähköpulsseja vartaloon. Ainakin tuossa Garminin lähetin-vyö mallissa on mahdollista lähettää signaali samaan aikaan (ainakin) kahteen laitteeseen (jotka on yhdistetty lähettimeen). Yhdistäminen tehdään muodostamalla sykemittauspalikan ja vastaanottimen (kello ja tai yhteensopiva muu laite) välille parilinkki, jonka jälkeen toimii myöhemmässä käytössä ilman että joka kerta tarvitsisi muodostaa parilinkkiä.

Garminin kellossa on helppo valikosta kytkeä päälle sykevyön käyttäminen / pois päältä, mikä pelkästään kytkee kellosta mittauksen ja signaalin etsimisen päälle / pois.
Mittaus kannattaa kytkeä pois jos ei vyö ole käytössä, koska etsiessään signaalia / vastaanottaessaan signaalia on kellon virrankulutus on suurempi, kuin silloin kun mittaus on kytketty kellosta pois.
Vyöhön kytkettävä palikka (mittauslähetin) on automaattikatkaisulla. Kun huomaa signaalin, eli vyö on rintakehän ympäri ja palikka laitetaan vyöhön kiinni, niin mittaus ja signaalin lähetys kelloon alkaa automaattisesti. Kun signaali lakkaa, niin laitteen automaattikatkaisu sammuttaa sen. Riippuen kuinka paljon vyötä käyttää, niin sen pariston kesto on noin vuoden. Runsaassa käytössä voi olla paljon lyhyempikin, mutta harvoin haluaa käyttää vyötä normaalissa päivittäisessä toiminnassa.

Garminin kelloissa ainakin osassa on mahdollista kytkeä langattomasti myös lämpöanturi, nimeltään Temp. Se on paristolla toimiva lämpöanturi, joka lähettää kelloon / GPS laitteeseen signaalin lämpötilasta. Voi laittaa reppuun tai muuhun haluamaansa paikkaan hihnan kaltaiseen kohtaan kiinni ja vastaanottimesta kytkeä signaalin vastaanotto päälle, kun on alunperin tehnyt pariliitoksen.

Sykevyössä ja lämpöanturissa pariliitos tekee sen että juuri se määrätty lähetin antaa tiedon omaan kelloon GPS-vastaanottimeen, vaikka lähellä olisi muiden lähettimiä tai vastaanottimia, niin ei mene sekaisin.

GPS laitteessa on tuon sykevyön ja lämpöanturin kanssa se lisäetu, että tiedot saa tallennettua.
Itse olen pyörälenkeillä ja vaeltaessa käyttänyt jäljen tallennusta, eli laite tallentaa muistiin kuljetun reitin ja siitä tiedot. Ne pystyy siirtämään tietokoneelle helposti kopioimalla ja sitten ohjelman kanssa katselemaan. Jokainen syketiedosto tallentuu tiedostoksi GPS-laitteeseen.

Ei tarvitse olla kartallinen Gepsi, riittää että se tallentaan reittipisteet ja ne saa siirrettyä tietokoneeseen, mikä tapahtuu helpoiten USB-piuhalla.

Tietokoneella Garmin BaseCamp ohjelmalla pystyy katsomaan jäljestä tallennuspisteen tiedot,
itsellä on vaelluksella jäljen pisteen tallennus asetus niin että tekee jälkipisteen 20 m välein.
Ohjelmalla voi katsoa jäljen missä kulki kartalla ja jokaisen pisteen kohdalla pisteen tallennusajan, korkeuden, kauanko on kyseisen pisteen ja seuraavan väli (aika) ja etäisyys, kulkunopeuden, kulkusuunnan, lämpötilan, pisteen koordinaatit (ohjelman asetuksissa valitsemassaan muodossa), sykkeen jos mittaus ollut käytössä.
Jäljestä pystyy katsomaan myös korkeusprofiilin ja myös syketaajuudesta käyrän.
Karttakaan ei tuota lisäkustannuksia, jos ei halua. Pystyy käyttämään samaa karttaa kuin on esim maanmittauslaitoksen karttapaikka sivulla oleva maastokartta.
Sen saa ladattua ilmaiseksi Suomalaisen tekijän sivustolta ja asettaa BaseCamp ohjelmaan.

Nyt pääsi jo pitkälle rytmihäiriöistä, joten lopetetaan tähän.