Reittivinkkiä kaivataan: Tahvontuvalta kohti Vongoivan kammia

[tunturisusi]

Pääseekö Tahvontuvalta mitenkään lähimpien töyräiden päälle ihan sukset jalassa, kun lähtee ylöspäin kohti Vongoivan kammia? siis puron länsipuolta.

Pari kertaa olen lähtenyt liiterin kulmalta suoraan ylös, siinä tulee heti kaksi ja pian kolmas niin jyrkkä kohta että pitää jalkautua. Olen nähnyt, kun jotkut hiihtäjät lähtivät tuvalta vasemman suuntaan, jos koukkais sieltä niin löytyisikö loivempaa vaihtoehtoa?

Oli muuten viime maaliskuussa melkoinen operaatio selvitä noista ensimmäisistä jyrkistä. Siitä meni kelkan jälki, mutta se oli melko pehmeä ja lunta aivan älyttömästi. Piti viedä ahkion sisältöä ensi jalkapelillä ylös ja sitten hakeen pulkka erikseen, kun jalan alla petti pahasti. Noin tunti meni ekat 300 m kun siellä on se kolmaskin "porras" vielä kohta. Ei oo ikinä ollut niin hiestä märkänä tuollaisen matkan jälkeen.

[Nuortti]

Olen lähtenyt ylhäältä liiterin luota suunnalla, joka kiertää etelästä ja lännestä kunnolla Pikku Povivaaran, Povivaaran ja tietysti Vongoivan räystään. Joku jyrkkäreunainen joen uoma jää kulkureitiltä katsottuna tietysti etelän puolelle. Ylösnousu tapahtuu periaatteella maaston muotoja mukaillen. Honkatehtaan oja tulee sitten vastaan (linnuntietä n. 3,5 km). Se on sen verran jyrkkäreunainen, että kannattaa nousta riittävän ylös ennen kuin sen ylittää.
Kun sitten laskettelee alas kohti Vongoivan jokea , niin suunta kohti Vongoivan ja Siulapään huippujen välissä olevaa jokihaaraa, josta sitten joen reunoja pitkin ylös Vongoivan kammille.
Se on tietysti totta, että nousua riittää eikä se aina kovin tasaista ole. Ja jos vielä sattuu pehmeät kelit, niin saattaisi olla parempi valita reitti esimerkiksi Repoaavan kautta Hammaskuruun,
Vongoivan kammilta suosittelen ylösnousua Sihverinlakopään ja Siulapään väliselle harjanteelle ja sieltä laskettelua alas kohti Keinopäätä. Näin, jos on matkalla esimerkiksi Muorravaarakkaan, Anterinmukkaan menijöiden kannattaa kenties seurata puron uomaa, joka vie Anterinjoelle. Muuten voi maaston kielet yllättää.

[Eräkulkuri]

Sanotaan, että joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään. Koitan tässä kuitenkin muistella niitä moninaisia kertoja, kun olen suksilla hiihtänyt Tahvolta Vongoivan kammille. Voin kuitenkin todeta, että helppoa reittiä ei ole löytynyt.

Jos on upottava umpihanki, niin melkein mikä tahansa sinne johtava kelkanjälki on parempi kuin syvässä lumessa kahlaaminen varsinkin yksinkulkijalle.

Eräs vaihtoehto Tahvolta on Jaurun vartta Vongoivajoen suulle, joka on helppo taival ja siinä on jokseenkin varma kelkkaura. Siitä sitten Vongoivajoen vartta ylöspäin on erittäin hankala ainakin ahkion kanssa.

Kun on kovapintainen hanki ja/tai riittävän kantavat sukset, niin "Nuorttin" kuvailema reitti Tahvolta Povivaaran eteläpuolitse Tyyrojan latvapurojen välista Honkatehtaanojalle on ainakin suorin, mutta vaatii tarkkaa suunnistamista. Jos siinä on kantava kelkkaura, niin se on varmaankin paras reitti kelillä kuin kelillä.

Joskus olen hiihtänyt "keveän" rinkka-pulkan kanssa Tahvolta Jaurun vartta ylävirtaan muutama sata metriä ja noussut siitä hiljaa hivuttaen Vongoivan männiköiden tasantelle. Siitä sitten onkin hyvää kulkumaastoa korkeuskäyriä sivuten aina Honkatehtaanojalle asti ja edelleen "Nuortin" kertomaa reittiä Vongoivan kammille.

Muitakin reittejä olen kokeillut, mutta nämä nyt päällimmäisenä on mielessä. Päinvastaiseen suuntaan hiihdettäessä Vongoivan kammilta Tahvolle on huomattavasti helpompi. Se kannattaa pitää mielessä, jos tätä väliä suunnittelee.

PS. Sellainen asia vielä, että Jaurulle on helpompi tulla kuin sieltä lähteä. Tämä pitää paikkansa paitsi maaston osalta niin myös mielialan suhteen. Joskus silloin kirjoitin muistaakseni Peuraselän kämpän vieraskirjaan. "Aina kun lähdet Jaurulta, lähdet poispäin erämaasta". Toinen mietelauseeni oli: "Pitää lähteä, jotta voi taas palata. Silloin palaamisen riemu on yhtä suuri kuin lähtemisen haikeus."

[tunturisusi]

Kiitoksia, lähinnä kaipasin apua kuinka selviytyä ihan noista alkumetreistä liiteristä eteenpäin n 200 m.

Mielestäni reitti sen jälkeen on kohtuullisen helppo. Olen pari kertaa seuraillut kelkan jälkeä ylös päion kunnes se on kadonnut hiukan ennen Honkatehtaanojan vieressä olevaa nyppylää puurajassa. Viimeksi menin sen nyppylän yläpuolelle puurajaan missä pääsi ojastakin yli ilman jalkautumista. Sitten vaan laskettelua 2 km puronhaaraan ja sitten 2 km purunviertä kammille.

On muuten helkutin tiheet koivupusikot kammin viereisessä Reututunturin rinteessä - ilmastonmuutoksen vaikutusta? olen hiihellyt kammilta juuri Sihverinlankopään viereisen satulan yli kohti Anterinjokea ja kelkkabaanaa, oikein hyvä mennä siitä eikä oo koivuja samalla tavalla kuin toiseen suuntaan.

[LauriA]

Vastaavalla pätkällä ollut ja liiteriltä alkumatka jalan. Nyt sulle sitten huonompi keli jos joutui raataamaan. Noo se mikä ei tapa, niin vahvistaa..