Pyöräily Saariselällä

[omat polut]

Pyöräily on tosiaan ongelma tunturikeskusten ympäristössä. Vertautuu talvikauteen, jolloin kävely(ja pyöräily) latu-urilla on kielletty. Kovin erilaiset liikkumismuodot eivät oikein sovellu samoille reiteille. Eri reitit keskusten ympäristöissä?

[Metsän Omena]

Ulkoilijoille ei minkäänlaisia moottoreita luonnonsuojelualueille. Jos jonkin luonnonsuojelualueen johonkin kolkkaan ei ilman moottoria viitsi/pääse, niin ei tarvitse päästäkään.

[Ursus]

Mihin se perustuu, että jalankulkija olisi väistämisvelvollinen pitkospuilla?!

[Nuortti]

Kyllä kai Saariselän latureittejä voisi käyttää kesäisin (ei siis talvella) myös pyöräilyreitteinä. Osa laduista kulkee UK-puistossa. Rautulampi, Taajostupa ja Vellinsärpimä esimerkkeinä. Pitäisikö näihinkin paikkoihin hyväksyä sähkökäyttöiset läskipyörät? Entä latujen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi Lankojärvi, Porttikoski, Suomunruoktu, Tuiskukura ja Luirojärvi?
Olen joskus ymmärtänyt, että kulkeminen kansallispuistossa ei ole sallittua konevoimin muille kuin huoltohenkilöstölle ja poromiehille. Eikös sähköpolkupyörä toimi konevoimalla?

[Eräkulkuri]

Ulkoilijoille ei minkäänlaisia moottoreita luonnonsuojelualueille. Jos jonkin luonnonsuojelualueen johonkin kolkkaan ei ilman moottoria viitsi/pääse, niin ei tarvitse päästäkään.

Olen ehdottomasti samaa mieltä. Laittakaa joku osaava nettiin kansalaisaloite asiasta. Minä ainakin kannatan sitä. Turhaan me täällä keskenämme jupisemme asiasta.

[omat polut]

Ei pitäisi sekoittaa asioita, luonnonsuojelualue ja kansallispuisto ovat juridisesti eri asioita, säännöstö eroaa merkittävästi. L.s.alueella saa yleensä liikkua vain merkittyä reittiä, ei tämän ulkopuolella.

[Metsän Omena]

Ei pitäisi sekoittaa asioita, luonnonsuojelualue ja kansallispuisto ovat juridisesti eri asioita, säännöstö eroaa merkittävästi. L.s.alueella saa yleensä liikkua vain merkittyä reittiä, ei tämän ulkopuolella.

Tarkoitan kaikkia luonnonsuojelualueita, mukaanlukien mm. kansallispuistoja, jotka ovat siis luonnonsuojelualueita.

[seppo]

Eikös UKK-puistossa pyöräily ole sallittu vain merkityillä reiteillä ja muutamissa muissa:

"Sallittu maastoon merkityillä ulkoilureiteillä sekä seuraavilla reiteillä: Kakslauttanen-Kopsusjärvi, Niilanpää-Suomunruoktu,RajajooseppiAnterinmukka, Kemihaara-Peskihaara-Keskipakat, KemihaaraMantoselkä, Matkailupalvelureitti: Kemihaara-Rakitsat. Pyöräilyä myös em. reiteillä voidaan rajoittaa perustellusta syystä. "

[PEIKKO]

Olin kolmisenviikkoa saariselän maisemissa, viikon verran telttailemassa ja kun aikaa oli niin Siulassa kun kävin ostoksilla siinä on samalla pyörävuokraamo, 100 fillaria 80 sähköistä.Juttelin vuokraajan kanssa sitä sun tätä ja kuinka ollakkaan haksahdin vuokraamaan päiväksi sähköpyörän kun tarjosi puoleen hintaan kokeiluksi, en ollut ennen siellä pyöräillyt. Neuvoi pyörän käytön ja antoi pyöräilykartan mukaan johon oli numeroitu ja värikoodein merkattu reitit. Sini, kelta, puna,musta värein. Poljettua tuli 60 km reittejä pitkin, oli myös hyvinkin haastavia.Kakslauttasen itäpuolelle on rakennettu n. 100 kpl kelo iglua sekä iso planetaario, ravintola, tyhjillään ollut kuulema parivuotta, myös länsipuolella oli lasi igluja.Mutta kyllä on Kaunispäänkin rinteet rakannettu täyteen, ei ollut kovin kaunis näky. Pyöräillessä näkyi että rakennuspuumi on kova, maalämmön porausautoja näytti olevan muutama.Olihan tuo sillee kiva pyöräillä näki paljon ja kaikenlaista. Tulin kotiin Kalasatamaan jossa rakennetaan myös ihan älyttömästi. Hmmm missäköhän on lähin pyöräkuppa.

[Raato]

Itse olen ajanut sähkömaasturilla jo ennen kuin niitä oli Suomessa, totesinkin että sähkäri on todella hyvä hyötyajoneuvo työmatkalle, kauppaan jne.

(tämä raapustus koskeekin vain maasto- ym hupiajelua)

Mutta nykyisin ajan vain luomulla koska sähkäri on mielestäni jo vanhanaikainen kulutusväline, se ikäänkuin vesittää polkupyörän hienon idean; yksinkertainen, käytännössä huoltovapaa lihasvoimalla helposti kulkeva väline. Sähköpyöräbuumi ikäänkuin toi takaisin sen ajan jolloin autoilu oli harrastus, siis moottorilla ajelu huvikseen ympäriinsä ihan vain siksi että on auto.

Kaikkiin pyörätyyppeihin saa nykyisin vaihteet joilla vastusta saa vähennettyä, mutta sinne pitää päästä nopeammin. Vaihteilla sinne pääsisi myös pienellä rasituksella mutta kun ei ole aikaa olla matkalla, tai ei pääse tarpeeksi pitkälle koska naapurimökin maastopyöräilijäkin kävi. Suurin osa maastofillaroitsijoista ei todellakaan ole jalattomia apulaitteen tarvitsijoita, he voisivat ihan yhtä hyvin ajaa parin tunnin lenkin myös luomulla. Hupiajelussa sähkäri ei mitenkään korvaa autoa ja niitä käyttävät ihmiset liikkuisivat lomallaan myös muuten. Sähköpyörän käyttö tavallisen terveen ihmisen kuntoiluvälineenä on herkullinen, sanoisinkin että nyt on selityksen makua...
-----
Itselleni väistämissäännöt pyöräillessäni ovat aivan selvät, pyöräilijänä väistän aina jalankulkijaa sekä polulla että pitkoksilla. Jollain merkityllä maastopyöräpolulla voin kyllä harkitusti ajaa jalankulkijan väistäessä.

[Metsän Omena]

Omin voimin vaeltaessa kullekin liikkumisympäristölle on täälläpäin olemassa tarkoituksenmukaisin liikkumistapa? Maastoon kävely ja hiihto, tielle pyöräily ja vesille melonta. Tämä olisi hyvä perusrunko kansallispuistojen järjestyssääntöjen laatimiselle. Umpimaastossa, umpihangessa tai silkassa vedessä ei pyöräilijöitä paljolti muutoinkaan näe.

[StefanG]

Eikös sähköpolkupyörä toimi konevoimalla?

Ei ne mihinkään kulje ellei polje. Sähkömoottori vain avustaa.

[akallio]

Tai ei sillä etteikö tuonne mahtunut mutta aiempina vuosikymmeninä ei ole tarvinnut tuolla ketään väistellä.

Tultiin juuri Tiilikalta. Kävellen olimme, kuten olivat kaikki vastaantulijatkin. Kyllä myös pitkoksilla väisteltiin, kertaakaan ei kävelty päältä.

[Patikoitsija]

Maastoon soveltuvat parhaiten käveleminen ja hiihtäminen, etenkin luonnonsuojelualueille. Tosin luonnonpuistoissa ei pääosin sallita näitäkään. Jos finanssijumaloilta löytyisi laupeutta (mikä ei ole kovin todennäköistä) voitaisiinko kansallispuistojen syrjäisemmillä nurkilla ja miksei erämaa-alueillakin alkaa edellyttämään erityistä lupaa sähkömoottoripyörällä kulkemiseen? Laki kun tällä hetkellä, kuten esim huume- ja jengirikollisuudenkin osalta, laahaa perässä mikä on tavallista. Laki rinnastaa kävelyn ja pyöräilyn, mikä lienee juurisyy. Laki on väsätty kasaan aikana ennen batteryajoneuvoja. Mh puolestaan ei tulosohjauksen ja kepulaisaluetalousvaateiden paineissa osallistu kansallispuistojen alkuperäistarkoituksen vaalimiseen tältä osin. Kansallispuistoa perustettaessa sen keskeiseksi tehtäväksi ei ole listattu moottoroitu maisemain katselu vauhdin hurmassa vaan alkuperäisluonnon varjelu ihmistoiminnalta. Rajavartiolaitos edellyttää vyöhykkeelle menevältä erityistä lupaa. Tämmöinen heruu mm. porotalouden, erilaisten kartoitustehtävien tai muiden asiallisten seikkojen pohjalta. Kysyttäväksi nouseekin: onko moottoroidulla kulkineella joka tehokkaana soveltuu mm. työmatkakäyttöön, välttämätöntä huviajella suojelualueilla lainkaan? Jos on välttämätöntä, niin tätä varten varmaankin saisi sitten luvan. Vapepa, poromiehet, maanomistajat, kartoittajat. Jos luvan onnistuisi saamaan silkkaa hupiajoa varten niin ei siinä mitään pahaa, onnittelut vaan.

Kyllähän joidenkin puistojen vilkkaimmissa osin homma on jo niin vilkasta, että paristopyöyrät ja muut skootterit varmaankin sulautuvat joukkoon harmaaseen, eikun tummaan. Ominaispiirteensä säilyttäneiden, rauhoitettujen syrjäalueiden soisi kuitenkin varjeltuvan näiltä suorittamisniilojen patteriurheiluvälineiltä. Ihminen kun ei ole seudun ainoa eliö tai edes nisäkäs.

Rajavyöhykkeellä erinäisiä kertoja liikkuneena, koen huomanneeni erilaisia asioita. Vaikka useimmilla linnuilla on melko pienet aivot, ne käyttävät niitä vain merkityksellisiin asioihin. Missä on hyvä olla tai pesiä, mistä saa mihinkin aikaan ravintoa. Mikä on vaihtoehtoinen paikka, jos joudun lehahtamaan toisaalle. Viestiminen tapahtuu automatic ja ainakin minun kokemuksen mukaan, jos esim käpytikka tsäksättää varoituksensa, tuo sireeninkaltainen merkkiääni valpastuttaa koko vaarankupeen. Tämä tarkoittaa sitä, että säikähdytetyn käpytikan parkaisu kertoo muillekin eliöille satunnaisen pakinoitsijan saapumisesta mailleen. Suuret petolinnut useimmiten ovat valinneet pesimispaikkansa hämmästyttävän loogisesti sinne missä on todennäköisimmin paras. Helppoa olisi tietysti sanoa, että Venäjällehän joka tapauksessa mahtuu pesimään Vienan kätköihin, mutta se olisi erittäin hölmö populistinen murjaisu alitus rimasta sen alimmasta kohdasta. Pakinoitsijan on syytä muistaa, että hän on vain vieraana täällä ja käyttäytyä asemansa mukaisin metodein. Tämän paikan todellisia isäntiä ovat vakiasukkaat kuten lapintiainen, karhu, riekko, raidankeuhkojäkälä.

[Ursus]

Tuo oli hyvin kirjoitettu.