Jokien raivauskalusto

[akuusist]

Ajattelin raivata paria pikkujokea kaatuneista puista. Packraftilla tai kajakilla käsityökaluin. Sahausta isompi vaiva on usein kiskoa sahatut puut pois joesta. Mitä apuvälineitä suosittelisitte siihen? Vetotaljaa, vinssiä, jäätikkö/kiipeilysysteemejä, köyttä ja taitoa, piriä, jotain muuta?
Veikkaisin että tyypillinen kiskontamatka on 5 metriä ja puu maksimissaan sellainen 25cm tyvipäästään ja 5m pituudeltaan. Isommat jätän suosiolla moottorisahaajille. Saattaa tulla raivattua yksinkin, jollei satu kavereille sopimaan sama aika ja paikka.

[rar]

Pienempi määrä menee vaikka köydellä vetäen pieniksi pätkiksi sahattuna. Jos runkoja alkaa tulla enemmän, niin jokin keventävä systeemi auttaa. Vaijeritalja on halpa ja hyvä, mutta melko hidas. Liinallinen vinssi (vaikka 10 m liinalla) voisi olla hyvä kompromissi.

[Tervanpolttaja]

Onkohan tämä ihan totta vai provo... purojen ja jokien perkaaminen puista vaatii vähintään maanomistajan tai vesialueen omistajan luvan. Luonnontilaisen puron perkaaminen eli luonnontilan muuttaminen ei ole luvallista suoraan maanomistajalle tai vesialueenomistajallekaan. Kannattaa perehtyä virtavesien luonnontilaan vaikuttaviin tekijöihin ja kunnostamiseen. Sekä puumateriaalin vaikutuksiin virtavesissä. Lisään työkseni virtavesiin kiviä ja puita.

[amatööri]

Onkohan tämä ihan totta vai provo... purojen ja jokien perkaaminen puista vaatii vähintään maanomistajan tai vesialueen omistajan luvan. Luonnontilaisen puron perkaaminen eli luonnontilan muuttaminen ei ole luvallista suoraan maanomistajalle tai vesialueenomistajallekaan. Kannattaa perehtyä virtavesien luonnontilaan vaikuttaviin tekijöihin ja kunnostamiseen. Sekä puumateriaalin vaikutuksiin virtavesissä. Lisään työkseni virtavesiin kiviä ja puita.

Aiheellinen huomautus...tää on tätä.Tulee taas mieleen erään laulajan laulu:Koska mä voin,lievästi muokattuna.

Onneksi ei virtaa puroja eikä jokia omien maiden läpi,saattais tulla raivaajalle äkkilähtö.Tokkopa ely-keskukseltakaan lupaa saisi,hyvä niin.

[tst]

^Luonnontilainen oja tai puro menee palstan poikki. Olen pitänyt 10 m siitä molemmin puolin koskemattomana eli en ole harventanut puita, mikä on virallinen metrimäärä?

[akuusist]

Ei ole provosoimista vaan tapani toimia jos kulkuväylälle on kaatunut puu joka on vaaraksi kulkijalle. Oli kulkuväylä sitten tie tai joki niin poistan puun jos sattuu olemaan välineet mukana. Meloessa huomaa pian että tämä on maan tapa. Usein on käytetty moottorisahaa ja tämä on todennäköisesti maanomistajan hommia. Kanootissa en sellaista kuljettaisi. Käsipelillä homma on rankkaa joten tulee sahattua lähinnä vaarallisimmat: virtapaikassa olevat puut joita ei voi kiertää. Tämä on eri suuruusluokan toimintaa kuin uittoa varten aikanaan tehdyt rajutkin joen perkaukset jotka muuttavat vesistön ihan toiseksi.

[Hanu]

^Luonnontilainen oja tai puro menee palstan poikki. Olen pitänyt 10 m siitä molemmin puolin koskemattomana eli en ole harventanut puita, mikä on virallinen metrimäärä?

Jos tuollainen on Metsälain 10§ mukainen erityisen tärkeä elinympäristö, niin ei ole mitään metrimäärää, vaan metsätalouteen liittyvät toimet eivät saa muuttaa kohteen ominaispiirteitä. Usein tässä käytetään mittana puun pituutta kohteella eli 30m kuusikossa 10m ei riitä auringon puolella.

Uusissa PEFC:n sertifiointikriteereissä on rajoitteita niillekin vesiuomille, jotka eivät ole luonnontilaisen kaltaisia. Tällöin ei toki lakia rikota, vaan sertifikaattia.

Jos joessa aikoo käydä sellaisten puiden kimppuun, jotka kaipaavat apuvälineitä uomasta poistamisessa, en ihan omilla luvilla hommaan ryhtyisi. Äkkiä pääsee vaikeuksiin.

[akallio]

Onkohan kukaan kirjoittanut ohjetta melojille jokien raivaamiseen (milloin saa ja millä ehdoilla)? Ymmärtääkseni sitä kuitenkin tehdään melontaseurojen toimesta jonkun verran. Olettaisin, että useimmiten luvan kanssa.

[tst]

^^Hanulle kiitos tiedosta! 60 m kaistale jätettävä koskemattomaksi, melkoinen kaistale enpä olisi uskonut. Kai tuo n. 7 % kokonaispinta-alasta tiputtaa myydessä samanverran palstan arvoakin.

[Hanu]

Ilmansuunnat vaikuttaa leveyteen. Tärkeintä on säilyttää varjostus. Se, että kyseessä on lain tarkoima kohde, edellyttää luonnontilaisuutta tai sen kaltaisuutta. Eli lahoja puita, eri latvuskerroksia, eri puulajeja yms. Ja itse uoma perkaamaton tai enintään lapion jälkiä.

Jos kohde on lakikohde ja sisältää paljon puuta/pinta-alaa, kannattaa hyödyntää ympäristötuki. Tosin taitaa juuri alkaa tauko myöntämisessä, kun Kemeralaki loppuu. Ilmeisesti Metkalakiin tulee jatkoa ja jos näin on, niin viime vuosien hyvä puunhinta tarjonnee kohtuullisen korvauksen.