Hapenottokyky ja vaellussauvat

[Micke]

Hapenkulutus korreloi aika suoraan energiankulutuksen kanssa.

Koetun rasituksen painava rinkka voi tuplata, mutta ei energiankulutusta.

[Nuortti]

Hapenkulutus korreloi aika suoraan energiankulutuksen kanssa.

Koetun rasituksen painava rinkka voi tuplata, mutta ei energiankulutusta.

Käsitykseni mukaan energian kulutus saadaan kun lisätään vaeltajan painoon rinkan paino ja jaetaan luku vaeltajan painolla. Saadaan kerroin kuinka suureksi energian kulutus kasvaa.
Eli 75 + 25 = 100. Ja 100/75=4/3 eli lisäys on 1/3 eli 33,333 %.

[Micke]

Enegrgian kulutuksen osalta olen laskenut suurinpiirtein niin, että kilokalori kilometrille per painokilo (kulkija+vaatteet+reppu). Päälle peruskulutus ja päiväannos sen verran vajaaksi, että noin 1000 kcal puuttuu oletetusta kulutuksesta. Jos energiantarve on vaikkapa 5000 kcal/ päivä, niin tonnin miinuksella ei ole alkuun edes suuremmin nälkä, vaikka energiaa saakin paljon vähemmän kuin kuluu. Parin viikon jälkeen alkaa kyllä kroppa haluamaan kaiken ruoan mitä on mukana joka päivälle ja 3 viikon jälkeen alkaa seuraavilta päiviltä lainaaminen ....

[akuusist]

Sauvoista on harhauduttu sivupolulle mutta ei myönnetä pummia vielä...
Ajattelin tuossa muutama kommentti sitten että suhde 'kilo kengässä on viisi repussa' pätee varmaan reippaassa menossa mutta ero voisi olla pienempi kun kulku on rauhallista. Hetken tuumattuani ymmärsin että paikallaan seisoessa kilo repussa rasittaa enemmän kuin kilo kengässä. Pätenee vielä hitaassa löntystelyssäkin? Katseleepi puita väärii eikä vaella kaukaisuuteen. Molemmat jalat usein tukevasti maassa.

[Pepi]

Ja seisomatauko hartioita sauvoihin nojaten lepuuttaa alaselkää ja jalkoja enemmän kuin ilman sauvoja seisten. Kantamuksen kanssa sauvojen päämerkitys onkin kuorman jako.

[akuusist]

Osa kulkijan energiasta menee tasapainon ylläpitämiseen. Lihaksiltaan väsyneet jalat toimivat tehottomammin kuin tuoreet. Ehkä sauvat voivat vähentää enrgiankulutustakin jos mennään kovempaa kuin olisi itselle helppo kulkutahti, mutta ei kuitenkaan niin kovaa että sauvoja ei ehtisi käyttää.

[Micke]

Kuinkakohan paljon sauvojen varaan tulee vaeltaessa painoa? Tasaisella kulkiessa tuntuu välillä siltä, ettei sauvoille laita painoa kuin käden painon verran. Kovin aktiivista lihastyötä ei tule käsillä tai yläselällä tehtyä, mutta tässä voi olla kyllä vähän harhaa. Saattaa olla että todellisuudessa lihastyötä on mukana, mutta jokatapauksessa käytettävä voima on hyvin kaukana hiihdosta.

Ylämäissä käsien kautta tulee voimaa käytettyä selvästi enemmän, mutta kuinka paljon niin vaikea sitäkään on arvioida. Jokatapauksessa ilman sauvoja itselläni polvet kipeytyvät helposti, eli merkitystä on. Voi tietysti olla että sauvojen parantama tasapaino estää pieniä vääntöjä tms, jonka vuoksi jalat pysyvät kuosissa.

[Metsän Omena]

Lisääkö sauvojen nostelu käsillä hapenkulutusta samassa painosuhteessa kuin kenkien nostelu jaloilla? Kengät taitavat ainakin pysytellä paremmin painopisteen alla. Vanhan säännön mukaanhan varusteiden tulisi liikkuessa mahdollisimman vähän heilua tai sijaita etäällä "painopisteakselista", ellei keinuva liike muutu joka askeleella eteenpäinvieväksi energiaksi.

[Pepi]

Viime reissullani käytin sauvoja nimenomaan jakaakseni painoa ja tasapainokuormitusta. Sauvojeni otekorkeudessa kämmenen alasyrjä on kyynärpään korkeudella. Liikutan sauvaa kyynärvarrella, ranteella ja sormilla niin, ettei olkavarsi käytännössä liiku ollenkaan. Tämä liikerata on jo nuorena vahingoittuneiden olkapäideni kouluttama.

Tarkistin keittiövaa'an avulla tyypillisen voiman, jolla sauvaa maahan painan. Ilman reppua 3,5-4,5 kg kuormankevennys, repun kanssa ja horjahdustilanteissa toki enemmän. Hiihdon kaltaista eteenpäin työntöä en juuri tee.

Luullakseni sauvojen käyttö lisää hapen ja energian kulutusta, mutta se ei rauhallisessa kävelyssä ole mikään minimitekijä muualla kuin korkealla. Lihasten kuormituksen tasaamisella tuntuu olevan merkitystä.

[Metsän Omena]

Tiettyyn rajaan asti useimmat voivat hyvällä maastopohjalla askeltiheyttä kasvattamalla jakaa rasitusta lihaksilta enemmän verenkierrolle. Silloinkin kun vauhti pysyy samana.

[Eräkulkuri]

Ihmiskehon painopiste lienee jossain ylävatsan tienoilla. Jos kuvitellaan sitä millaista liikerataa ihmisen painopiste piirtää käveltäessä, niin se on melko tasaista hieman aaltoilevaa viivaa. Silti suuri osa energiasta kuluu tämän painopisteen nostamiseen tarvittavaan voimaan. Tässä sauvojen käytössä on jonkinverran apua, joka korostuu etenkin ylämäessä, missä sauvakulma suuntautuu myös enemmän eteenpäin. Tästäkään ei liene muuta hyötyä kuin se, että rasitus jaloista siirtyy jonkin verran käsille. Tasamaalla sauvojen työntövoimasta ei taida olla kovin paljon etua, alamäessä sauvat toimivat lähinnä turvallisuutta edistävänä jarruna ja tasapainon vakauttajana. Painavan rinkan kanssa suuri osa rasituksesta aiheutuu staattisesta kuormasta, mihin sauvoilla ei juurikaan ole vaikutusta.

[Aaro]

Kuriositeettina, näin vasta kaverin joka nousi portaita niin pitkillä sauvoilla että korkeimmillaan kädensijat olivat pään yläpuolella. Pystyi varmaan käyttämään käsivoimia maksimaalisesti, mutta vaelluksella tämmäisestä ei taitaisi olla paljoa hyötyä vai säästäisikö jalkalihaksia kovassa ylämäessä.