Rakitsaojan kammi

[kaptu]

Eihän sitä niin prikulleen tarvitse kopioida, oman mielensä ja kykynsä mukaisesti tietty. Mutta se mua Hammaskodassa askarruttaa, kun sisäkuvissa kattokehikon riu'ut näyttävät menevät hirsikehikon ulkopuolelta, mutta taasen ulkokuvissa näkyy vain pelkkä ulkokehikko ilman seinäriukuja. Tulee ihan mieleen, että onko alunperin rakennettu sisäisempi kehä, ja sitten myöhemmin laajennettu rakennetta ulkoisella hirsikehällä?
Ulkokuvia katsellessa kun hirsikehä on liian kaukana alasalvoskammen ylemmästä rakenteesta, etenkin kun ottaa huomioon että on turvekerros päällä ja senkin alla vielä rullahuopaa ennen kuin alla vasta se yläosan tukirakenne.

[Eräkulkuri]

Moninkertaisen tuohen päällä turve ja kuntta on koeteltu ratkaisu perinteisissä kammeissa joissa katto ja seinät ovat yhtä maahan asti muurahaiskeon tapaan.

Eikö tässä ole sama rakenne mutta perinteisistä materiaaleista kuin tuossa aiemmin kirotussa väärin rakennetussa katossa? Miksi tämä kestää verrattuna kattohuoparatkaisuun?

Hyvä kysymys. Ero on ilmeisesti siinä, että perinteisen kammin rakenne on ns. hengittävä. Se tarkoittaa, että kammin lämmityksen seurauksena katolla olevan lumen ja jäätyneen turvekerroksen sulamisvesi imeytyy ainakin osittain monikerroksiseen tuohivuoraukseen, josta se kammin lämmön vaikutuksesta haihtuu sisäilmaan. Eli kammi "hengittää". Sisäkaton rajaan nouseva lämmin ilma pystyy sitomaan suuret määrät kosteutta myös tuohikerrosten saumojen läpi. Sen sijaan nykyaikainen kattohuopa on niin tiivis, ettei hengitä, jolloin sulamisvedet jäävät ja jäätyvät kattohuovan ulkopintaan.

Näin minä näen asian. Taas todetaan, että "vanhassa vara parempi" tai "vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia".

[13102013]

Utsjoen kirkkotupa-alueella oli kammi homehtunut kun kattoon oli laitettu korjauksessa muovia.
Museovirasto kehoitti hankkimaan tuohta ja korjaamaan sillä. Myös perinteisen lautakaton alle oli laitettu tuohesta aluskate.

Muistaakseni tuohta hankittiin silloin Tohmajärveltä asti. Eli ei kovin halpaa paitsi jos omasta metsästä saa tuohet.

[Hanu]

En ole kammia rakentanut ja eipä ole juuri vanhaa muovitonta kammia tullut tutkittua. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että kammi ei alunperin ole tarkoitettu pitkäikäiseksi rakennukseksi. Toki pidempään kuin muutaman vuoden. Turpeen idea on kai ollut lämpöeristys ja osin sadevedenkin. Aikanaan laho on korjannut ja kierrättänyt. Samoin on monet muutkin vähäarvoiset rakennukset tehty vaikkapa huonoille perustuksille tai katoille ja palvelleet aikansa ja sitten laho korjannut. Nykyään yritetään tehdä ikuista ja silti ei kestä.

Tuohta on vanhastaan käytetty bitumihuovan sijaan menestyksellä. Toiminee oikein käytettynä edelleen, mutta haastavaa hankittavaa.

[Metsän Omena]

https://aijaa.com/Cbqhvr

Huomioita tuohen hankinnasta: Etelä-Suomessa kesäkuussa juhannuksen molemmin puolin tuohi on irronnut hyvin. Riippuen hieman vuodentulosta ja siitä milloin mahla on alkanut juosta. Joskus jo kesä/heinäkuun vaihteessa. Aivan kaikkea halonhakkuuta en siis tee kevättalvella ahavan aikaan, vaan tuohikoivut olen kaatanut vasta tuolloin tuohikuussa rasiin kuivumaan, jolloin olen ottanut oksattomasta rungonosasta tuohilevyt ja ylempää sieltä täältä vastakset niin että lehtioksia jää kuhunkin puuhun riittävästi kuivaukseen. Tuohen lengoittelen irti aloittaen puukolla tms. tehdystä pitkittäisviillosta tai sauhauksesta siihen tarkoitukseen veistetyn pyöreäpäisen nylkimen, lusan, avulla ja auttelen lopun paljain käsin. Irroitetut tuohilevyt saavat kuivahtaa työn lomassa, ennenkuin pinoan ne jokatoinen vuorosuuntaan ja sidon nipuksi. Kyseinen tuohinippu, kinko, laitetaan kuivaan paikkaan odottamaan käyttöä.

[Ursus]

No tulipahan selväksi mistä Kinkomaa on saanut nimensä ja mitä se merkitsee. Kiitos.

[StefanG]

Hiukan off-topicia mutta kuitenkin koskee hirsimökin tekoa.
Eli olen katsonut miten amerikassa tehtiin hirsimökit jättäen selvän ilmaraon hirsien väliin joka sitten tukittiin savella, ymmärtääkseni. Kun taas suomalaisessa mökissä hirret olivat/ovat tiiviisti vastakkain.
Osaako joku selittää miksi amerikassa tehtiin niin eikä kuten Suomessa?

Amerikkalainen hirsitalo.

[kaptu]

Itsekin huomioinut asian. Kantattu hirsiseinä on ilmeisesti helppotekoisempi kuin varauksin tehty tiiviimpi seinä. Eli josko esim. alasalvoskammeni tekisin, niin ehdottomasti kantatulla hirsirakenteella ja vaikka pellavanauhaa suht tasaisten hirsikerroksien väliin.

[Ursus]

Amerikkaan muutti paljon väkeä myös sellaisista maista, joissa ei ollut elävää hirsirakentamisen perinnettä. Eli tuo varauksettoman hirsirakentamisen perussyy oli se, ettei osattu tehdä varausta. Siellä minne suomalaiset menivät, rakennettiin tekemällä hirsiin varaukset. Taitaa USA:n vanhin, hiljan myynnissä ollut hirsirakenuskin olleen suomalaisten tekemä.

[Matsoni48]

kammia olin rakentamassa ja korjaamassa pariinkin otteeseen. ja olen sitä mieltä, että peltikatto olisi hyvä, ihan perinteiseen tyyliin tehtynä.
Ja vielä parempi Huurteen työmaakoppi hyvin maisemoituna.

sissihkö

[13102013]

Vain kolme kertaa olen osunut tuvalle jossa on peltikatto. Nämä olivat kaikille avoimia ehkä poromiesten tekemiä tupia.
Jostain syystä peltiä kartetaan, lähteekö pellit tuulen mukaan?

[Ursus]

Eikö se syksyinen ministerimyrsky repinyt Rautulammen tuvan kattopellit? Vaan siinä lähti kyllä lentoon muutakin kuin pellit.

[Hanu]

Pelti helposti kiiltää auringossa. Varmasti olisi toimiva ratkaisu kämppiin. Lumetkin tulisi helposti alas.

[KaukoAntero]

...
Ja vielä parempi Huurteen työmaakoppi hyvin maisemoituna.

sissihkö

Palaillaanko tässä muistoissamme Kaskasjoen lasikuitukämpälle ?

Kauko

[Pepi]

Palaillaanko tässä muistoissamme Kaskasjoen lasikuitukämpälle ?

Kauko

Joka ei kaamospakkasella ollut kovinkaan miellyttävä paikka. Seinät ehtivät huurtua ennen kuin kamiina lämmitti ne. Sitten huurre valui lätäköiksi.