Rutiinit vaelluksella.

[tst]

Ensimmäisellä vaelluskeikallani lähdettiin junalla Helsingistä Rovaniemelle. Kolmen hengen porukan vetäjänä oli vanha tunturisusi veteraani jolla oli tiettyjä rutiineja reissussa. Ensimmäinen oli se, että ensimmäiset valmiit eväsleivät oli syötävä ennen Pasilan asemaa. Rovaniemen asemaravintolassa syötiin poronkäristys. Reissussa käveltiin 55 min ja sítten oli 5 min tauko ja eikun etiäpäin. Viikko ennen reissua piti leikata varpaankynnet. Hän tarkisti, että kaikilla oli tulitikut, pilli, kartta sekä kompassi matkassa ja jos ei olisi ollut niin puuttuva piti hommata matkan varrelta. Nämä muistan ja muitakin varmaan oli, kynnet leikkaan edelleen saman kuvion mukaisesti ja pilli jne. on aina matkassa.

[naavahauki]

Kun saavutan erämaan, annan Tapiolle ryypyn.

[Aaro]

Reissun meno ja paluumatkalla pysähdyspaikoilla pyrin aina juomaan munkkikahvit - juontaa poikavuosien vaellukselta jolloin Munnakurkion emäntä oli paistanut munkkeja kun poikkesimme sinne mutta meille tarjosi vain ihanat tuoksut. Sen jälkeen joka reissulla olen pyrkinyt maksimi kompensaatioon.

[Normanton]

Haetaanko tässä rutiineja vai tapoja ja tottumuksia. Itse miellän rutiiniksi esim tuon kävele 55min, lepää 5min. Joku asia mikä toistetaan aina samalla tavalla ja joka toistuu useamman kerran, esim joka aamu hoidan leirin purun tietyssä järjestyksessä. Se että pysähtyy samassa paikassa matkalla käristykselle on ehkä enemmän vain tapa yms. Toki tämä nyt vain oma mielipide, ehkä sekin voi olla rutiini.

Jos puhutaan tiukasti rutiineista vaelluksella, eli siellä maastossa, niin itsellä niitä on lopulta aika vähän, tuollainen samanlainen että kävellään tunti ja levätään 10min minullakin on, mutta ei se mitään minuuttipeliä ole kellon mukaan, noin tunnin kävelyn jälkeen katotaan seuraava kiva levähdyspaikka. Tästä kun pitää kiinni niin kummasti jaksaa kävellä pitkänkin siivun, etenkin ekana päivänä tämä on joskus hankalaa kun on intoa täynnä ja jalka tuntuu vievän. Aamutoimet pyrin tekemään samassa järjestyksessä, nopeuttaa liikkeelle lähtöä, mutta ei siinäkään mitään liian tiukkaa kuviota. Itselle tärkeää että vaeltaminen ei mene liikaa suorittamiseksi.

[Aaro]

Haetaanko tässä rutiineja vai tapoja ja tottumuksia.

Rutiininomaisesti tilatuista munkkikahveista vaellusreissuilla on tullut tapa johon matkakumppanitkin ovat aikoja sitten tottuneet.

[amatööri]

Kun saavutan erämaan, annan Tapiolle ryypyn.

Sattuuko naavahauen etunimi olemaan Tapio ?

[hese24]

Viikko ennen reissua piti leikata varpaankynnet.

Miksi viikkoa ennen, miksei päivää tai paria ennen?

[tst]

Tuo neuvo tuli kokeneelta vaeltajalta ja ymmärrän sen siten, että vkossa leikattujen kynsien mahdolliset terävät kulmat ennättävät pyöristyä sopivasti eivätkä aiheuta ongelmia.

[Lyde]

Kun päivän urakka on tehty, otan ryypyt, molemmille jaloille.

[naavahauki]

Kun saavutan erämaan, annan Tapiolle ryypyn.

Sattuuko naavahauen etunimi olemaan Tapio ?

Erinomainen kysymys

Mutta, ei ole.

Kerran tapahtui niinkin, että 80% puteli ei ollutkaan korkki kiinni kun nukkumaan menin. Aamulla oli puteli kumollaan eteisessä ja keli kuin morsian...sitä morsiokeliä pitelikin sitten kunnes Tapiolle iski krapula. Sitten se olikin kurjaa keliä vuorokauden siittä eteenpäin. Ja olen vähän sitä mieltä, että Tapiolla on huono viinasuhde...

[kaptu]

Viimeistään puolessa välissä ajomatkaa täytyypi saada kermakahvit - santsikupilla! Noh, nykyään kelvannee jo moderni kauramaito kaffeen kanssa, maito ei ikänä

[amatööri]

^
Melkoista huijausta nuo kaura"maidot" .Ei mitään tekemistä maidon kanssa mutta pitää kuitenkin ratsastaa positiivisella miekuvalla.Maito.

[LauriA]

IIn autokeidas. Tankataan ainakin kulkupeli

[Aaro]

Tiskauksen minimoinnista on hioutunut rutiini. Esim aamumurkina menee niin että keitetään puuro kattilassa ja syödään puuro isosta mukista. Sitten hyvin kaavitussa kattilassa keitetään vesi kahviin, irroitellaan kattilasta loput puurot, kaadetaan vesi mukeihin ja murukahvi perään. Hämmentään hyvin ja viimeistään toisen kupilllisen jälkeen kuppikin on riittävän puhdas niin kuin kattilakin seuraavaa murkinaa varten. Murokahvikin valittu tiskin minimoimiseksi. Homma pelaa, koska emme käytä mausteita vaan hyvin perus raaka-aineita eli sitä 60 luvun tyyliä. Erityisesti talvella asiat helpottuvat ja kun asiasta on tullut rutiini niin samalla kaavalla menee kesäkin ja osittain ainakin talvellä mökilläkin, jossa isäntä juoksee muttei vesi.

[Hanu]

Minä olen viimeksi tiskannut vaelluksella, kun olin yksin reissussa. 20v sitten. Sen jälkeen on aina ollut kaveri tai vaimo mukana vähintään ja molemmat tiskaavat, kun minä kokkaan.

Usein vaellukseen sisältyy yksi ns. lepopäivä, jolloin tehdään pikkurepun kanssa päiväretki. Joskus pitkäkin, jolloin lepopäivä ei ole lepopäivä.