Hidasta hiihtoa vaelluksella

[Nuortti]

Olisi mukava kuulla arvioita hiihtovauhdista vaelluksella. Kelit ovat erilaisia, hankikantoa tai pehmeässä lumessa etenemistä jne.
Kerran hiihdin maaliskuun alkupuolella UK-puistossa kohti Suomunruoktua. Vintiläntunturilla lumi upotti kunnolla ja nopeuteni oli n. 500 metriä tunnissa. Jouduin yöpymään maastossa.
Eräällä reissulla samaisella Vintiläntunturilla hiihdin sujuvasti lämpimässä suojasäässä kelkkauraa pitkin. Ja kun tulin jyrkkään laskuun, en uskaltanut laskea uraa pitkin alas, koska vauhti olisi kasvanut liian hurjaksi. Mutta lumi ei kestänyt hiihtäjää uran ulkopuolella. Sukset upposivat syvälle suojalumeen eivätkä nousseet ylös. Eli oli mahdotonta hiihtää kelkkauran ulkopuolella. Ja kun otin sukset pois jalasta, niin kelkkaura ei kestänyt saapaskävelijää vaan upposin syvälle lumeen. Eli kävellen ei ollut mahdollista alas päästä. No, aikani pähkäiltyäni asiaa istahdin alas kelkkauralle ja hivuttauduin istuma-asennossa alamäkeä alas ja vedin rinkkaa perässäni. Ja kun olin sata-parisataa metriä päässyt alaspäin, niin pääsin jatkamaan hiihtoani.

[f7391]

Pääsiäisenä hiihdin Luirojärveltä Lankojärvelle ja oli niin lämmin keli, että suksi ei kantanut enää kelkkaurallakaan.
Hitaimmillaan taisin edetä 300 m tunnissa, tässä tosin oli mukana jyrkkään ylämäkeen kahlausta ns. munia myöten.

Reitinvalintani ei ollut optimaalinen…

[LauriA]

Vastaavasti itse olin Pöyrisjärven erämaassa VK13 eteenpäin ja oli loistavat hankikannot. Pisimmät päiväretket oli ehkä 25-30km luokkaa kun eteneminen oli helppoa. Kelloa en nyt kauheasti katsonut paljonko aikaa meni mutta heitetään nyt 10h taukojen sun muiden pysähdysten kanssa, eli keskinopeus 2,5-3 km/h. Edellistalvena Pokan ja Puljun erämaassa olikin sitten edellisissä viesteissä mainittua rämpimistä ettei kelkkauralta viitsinyt lähteä pois. Ahkio kun painui hiihtouraan, niin siitä tuli kuin ankkuri. Totesin että tästä on nautinto kaukana, joten palasin samaa kelkkauraa takaisin Pokkaan.

[Jouni]

Hiihdän vaelluksilla useimmiten umpihangessa pitkillä metsäsuksilla. Vauhtini on tavallisimmin jotain väliltä 2 - 3 km tunnissa, pitemmät tauot poislukien. Useammin lähempänä kolmea kuin kahta. Tietysti hurjasti riippuu lumiolosuhteista, mutta monesti olosuhde kuitenkin on sen tapainen, että vauhti on tuota luokkaa. Ja riippuu tietty siitäkin, puhkooko latua yksin vai minkäkokoisen ladunavaajaseurueen kanssa. On esimerkiksi
a) kaamosajan pakkashankea, jossa ei ole kantavia kerroksia, mutta joka ei kuitenkaan ole vielä kovin paksu, eikä pitkää suksea mahdottomia upota. Ja pakkaslumi ei ole yhtään tahmeaa.
b) Tai keväthangilla on melkoisen kantava hanki, mutta ainakin iltapäivällä on sen verran lämmin, että on hieman tahmeaa eli ei oikein liukasta. Toki aamuyöstä jo lähdetään liikkeelle ja silloin aamukylmäsillä on keveämpää.
c) Tai keväthangilla on hienot olosuhteet, mutta on myös niin paljon valokuvattavaa, että tulee pysähdeltyä tämän tästä.

Sitten taas joskus on liukas teräshanki ja olevinaan hoppu, tai muuten meno maistuu, ja siinä saattaa taittua rinkka selässä jopa 5 km/h, tai ahkio perässä 4 km/h. Ja toisaalta loppukevään soseessa olen muutaman kerran joutunut juontamaan, jolloin vauhti on luokkaa 0,5 km/h. Eli ensin on hiihdettävä ilman rinkkaa/ahkiota latua soseeseen puhkoen, palattava takaisin ja sitten vasta jaksaa kuorman kantaa/kiskoa.

Päiväretkeily on sitten asia erikseen, hankikannolla tunturisuksilla tai latusuksilla kevyt reppu selässä on tietysti nopeampi hiihtää - jos saukon liukujälkien, metson siivenvetojen, joutsenten ylilentojen sun muiden ihastelulta ja kevätauringon lämmittämien pälvipaikkojen houkutuksilta malttaa.

[luuppi]

Hiihdän vaelluksilla useimmiten umpihangessa pitkillä metsäsuksilla. Vauhtini on tavallisimmin jotain väliltä 2 - 3 km tunnissa, pitemmät tauot poislukien. Useammin lähempänä kolmea kuin kahta. Tietysti hurjasti riippuu lumiolosuhteista, mutta monesti olosuhde kuitenkin on sen tapainen, että vauhti on tuota luokkaa. Ja riippuu tietty siitäkin, puhkooko latua yksin vai minkäkokoisen ladunavaajaseurueen kanssa.

Tana kevaana (erit. 24/3 alkaen metsa-Lapissa) olosuhteet olivat erinomaiset, jote yllatyksekseni huomasin etta ilman ahkiota n. 3,4 km/h ja ahkion kanssa n. 3 km/h... eli mitaton ero!

En ole naita ennen mittaillut (maastostahan se riippuu yhta paljon kuin kelista) mutta on kylla yllattavan pieni ero.

Aloittaja varmaan kuitenkin haki 'hidasta hiihtoa' olosuhteiden pakosta. mUtta sitten on myos hitaan hiihdon harjoittelua. Englantilaiset ystavani (yhdella myos kamppa Lapissa) harjoitelivat kolmen letkassa hidasta -hikoontumatonta - hiihtoa ja viela samaan tahtiin. Gronlantia varten
... ja saivat matkan varrella pilkkahuutoja "menkaa kovempaa". Noh, huutajathan itsensa nolasivat, eika toisinpain

[luuppi]

Hiihdän vaelluksilla useimmiten umpihangessa pitkillä metsäsuksilla. Vauhtini on tavallisimmin jotain väliltä 2 - 3 km tunnissa, pitemmät tauot poislukien. Useammin lähempänä kolmea kuin kahta. Tietysti hurjasti riippuu lumiolosuhteista, mutta monesti olosuhde kuitenkin on sen tapainen, että vauhti on tuota luokkaa. Ja riippuu tietty siitäkin, puhkooko latua yksin vai minkäkokoisen ladunavaajaseurueen kanssa.

Tana kevaana (erit. 24/3 alkaen metsa-Lapissa) olosuhteet olivat erinomaiset, jote yllatyksekseni huomasin etta ilman ahkiota n. 3,4 km/h ja ahkion kanssa n. 3 km/h... eli mitaton ero!

En ole naita ennen mittaillut (maastostahan se riippuu yhta paljon kuin kelista) mutta on kylla yllattavan pieni ero.

Aloittaja varmaan kuitenkin haki 'hidasta hiihtoa' olosuhteiden pakosta. mUtta sitten on myos hitaan hiihdon harjoittelua. Englantilaiset ystavani (yhdella myos kamppa Lapissa) harjoitelivat kolmen letkassa hidasta -hikoontumatonta - hiihtoa ja viela samaan tahtiin. Gronlantia varten
... ja saivat matkan varrella pilkkahuutoja "menkaa kovempaa". Noh, huutajathan itsensa nolasivat, eika toisinpain

[Ursus]

Ei ole oma kokemus mutta saanen kertoa ystäväni kokemuksen. Olivat nuorten miesen porukalla Kemihaaran maisemissa kun yllätti kunnon suvikeli ja sose. Lunta oli paljon, joten päivämatka oli ollut kertomansa mukaan sellainen, että edellisen yöpymisen paikka näkyi illalla uutta telttaleiriä pystytettäessä.

[seppo]

Hitaimmillaan muistaakseni puoli km / tunti. Vedän ahkiota pitkähkön köyden avulla ja kun kulkee ahkion kanssa hankalassa maastossa, pientä ylämäkeä, jossa aina vedän ahkion köydellä aivan jalkojen juureen ja sitten hiihtelen muutaman metrin eteenpäin ja vedän taas ahkion jalkoihin jne. Yleensä näissä tapauksissa myös hanki kantaa heikosti.

Toisaalta hyvässä kelissä kulku on vaivatonta, perussääntönä minulla on kesäreissuilla 3 km/h ja talvella 4 km/h. Ei taida aina onnistua tuokaan vauhti.

Edit: katsoin kevään 2016 reissun kelloaikoja ja tupavälejä, näytti olevan 2 - 3 km/h hyvässä kelissä, tosin mittasin matkat hieman mutkat suoristaen, joten oikea vauhti lienee 3 - 4 km/h.

[Nuortti]

Aloituksessa kerroin "laskeneeni" mäkeä alas istualleen.
Jäi kenties mainitsematta että kelkkauran ulkopuolella upotti kunnolla. Ja koska oli suojainen sosekeli, niin lumi oli raskasta. En pystynyt nostamaan suksea ylös lumesta. Eli hiihto uran ulkopuolella oli täysin mahdotonta.
Ilman kelkkauraa edessä olisi ollut yöpyminen maastossa ja yöpakkasten odottaminen.