Kompassi vai gps

[hannes]

Eräkulkurin kuvaus on hieno ja samalla hyvä muistutus miten voi käydä. Vaatii jo varaevästä , kunnon varusteita ja taitoa noin pitkällä rupeamalla, että selviää kunnialla.

Ymmärrän kyllä jos karttoja tarvitaan parin kirjan painon verran, että gps menee edelle.
Ei noi Suomen erämaat niin isoja ole, ettei jostain ihmisten ilmoille löydä.

[TREKKING]

Edellisillä lapin reissuilla paperikartat ovat jääneet repun pohjalle kerryttämään ylimääräistä painoa. Joka ikisessä retkeilyohjeessa sanotaan että paperikartta on AINA oltava mukana. Miksi? Jos gps lakkaa toimimasta niin otan vain kompassilla suunnan lähimmälle tielle ja ongelma on ratkaistu. Toki etukäteen täytyy ulkoa opetella että mistä ilmansuunnasta löytyy lähin tie tai muu pysäyttävä este

Yritäkää puhua minut ympäri: Miksi ottaisin paperikartan mukaan?

Sen myönnän että kartan ja kompassin avulla suunnistaminen on paljon kunniallisempaa, perinteikkäämpää ja miehekkäämpää, mutta mitä sitten?

No vaikka siksi notta jos lähtee kompassin ja gepsin kanssa viikon vaellukselle ja sattuukin se gepsi tilttaamaan lopullisesti vaikkapa siinä pari kilometriä lähdön jälkeen, niin eihän siinä toki edes tarvitse kompassia kun paarustaa takaisin autolle!! Mutta ei siitä kyllä sitten kehtaa Vaellusnetissäkään paljoa kehuskella käyneensä vaelluksella.....
Jos hiukankaan haluaa tietää, että missähän sitä tuli viikko vaellettua, on kyllä jonkinlainen kartta oltava mukana, sähköinen tai paperinen.
En toki yritä puhua ketään ympäri, ei kuulu tapoihin, mutta kerropas joku hyvä syy, mikse et ottaisi paperikarttaa (tai sitten jotain toista suunnistusvälinettä) mukaan varalle?
Noista kahdesta "antiikkisesta" suunnistusvälineestä minä jättäisin sen kompassin ensin kotiin, jos olisi pakko valita.

[Tidus]

Eihän niistä kartoista ole muuta haittaa ollut kuin että ovat olleet ylimääräistä painoa repussani. Kaiken turhan kantaminen on... noh, turhaa. Poikkeuksena tietysti ea-pakkaus.

Hyväksyn riskin että kännykkä tilttaa heti alkumetreillä. Sitten vaan lähimpään paikkaan mistä saa ostettua uuden puhelimen tai kartan. Reissun aloitus viivästyy päivällä tai kahdella.

[Nuortti]

Jos reissun viimeisenä päivänä gepsi lopettaa toimintansa ja matkaa on 20 km niin voipi hyvin käydä niin että loppumatkaan meneekin kolme neljä päivää pelkän kompassin kanssa.
Jos on aikaa ja varamuonaa (taitaa painaa enemmän kuin paperinen kartta) niin mitäpä sillä on väliä.

[Tazba]

Oma tilanne vähän sama kuin Tiduksella, mutta suunnistusvälineet toisinpäin.

Itsellä ollut aina kartta ja kompassi mukana, kunnes hommasin kartallisen Gepsin. Tuolloin nämä oli patterimalleja, ja 2 viikon ajan ajattelin pärjääväni yksillä paristoilla, kun käynnistelen laitetta silloin tällöin kun tarvitsee.

Otin gepsin mukaan parille reissulle, ja huomasin, että pienen näytön takia, en jaksanut sitä käynnistellä suunnistaessa. Satelliittien löytyminenkin vei välillä muutaman minuutin. Gepsi jäi sitten roikkumaan turhana takintaskuun, kun kartta oli helppo-, ja nopeakäyttöisempi.
Retkeillessä ainakaan itsellä ei sijainti ja suuntimat yleensä ole niin metrilleen ja asteelleen. Karttaa vilkuillessa on helppo korjata kulkua sopivia maamerkkejä hyväksi käyttäen.

Ainoat tilanteet jolloin itsellä olisi ollut "tarvetta" gepsille on juurikin hetkelliset harhailut, tai autiotuvan etsintä pöheiköstä. Nämä on kyllä sitten onnistuneet kartallakin, mutta vieneet varmaan hetken kauemmin. Kerran talvella pimeässä ja lumituiskussa gepsi opasti tuvalle. Tuolloin se oli kultaakin kalliimpi, ettei tarvinnut lumessa sissiyöpyä. Talvivaellukselle ottaisinkin Gepsin edelleen mukaan varalle.

Itse pääsen retkifiilikseen kiinni paremmin kun keskityn seuraamaan kulkua paperikartalla. Myös päivänpäätteeksi tulee hyvä fiilis, kun pääsee onnistuneesti päämääräänsä.
Käytän (Ortliebin?) karttataskua, johon pikakartasta printit reitistä. Taskussa sisällä myös kompassi, niin näkee kaiken tarvittavan samalla vilkaisulla.

Minusta suunnistustyyli ja välineet on makuasia.
Jos tykkää gepsin helppoudesta, eikä itse kartalla suunnistaminen anna onnistumisen iloa, niin gepsillä sitten vaan. Nykyään akulliset gepsit ja virtapankki varmaan riittää viikon vaelluksen ajaksi.

Vara- ja hätä tarvikkeet (kartta&kompassi) sitten oman mieltymyksen mukaan, toiset pitää hyvinkin kattavia "hätätila-välineitä" mukana. Toiset taas keventää niistäkin.
Mikä sitten on kunkin omalle osaamisen tasolle/tarpeille riittävä.

[Ursus]

Kartasta tai kompassissa ei lopu koskaan virta kesken - eikä tarvitse muita tukiasemia kuin oman pään.

[Tunnelivaeltaja]

Tein kaikki omat vaellukseni vuoteen 2018 asti käyttäen suunnistusvälineinä pelkästään paperikarttaa, kompassia ja korkeusmittarikelloa -- näistä
kompassilla oli melko vähän käyttöä, koska vaellukset olivat pääosin avotunturimaastossa. Sen jälkeen mukana on ollut myös GPS. Täytyy myöntää,
että vuosien 2019-2021 vaelluksilla Suomen Lapin metsävoittoisessa maastossa siitä oli merkittävää apua, varsinkin silloin kun paperikartan mittakaava oli 1:100000. Lisäksi GPS:n etuna on se, ettei tarvitse tuhrata erikseen aikaa matkan mittaamiseen, sikäli kuin nyt haluaa matkansa mitata.

Pidän kuitenkin paperikartalla suunnistamista "palkitsevampana" kuin GPS:n käyttöä, mikä voi tietysti olla makuasia. Lisäksi teltassa on paljon mukavampi
räpistellä karttoja kuin tihrustaa GPS:n pientä näyttöä.

[LauriA]

Monellako muuten on vain käytössä gt tiekartta ja kännykkä piilossa ettei tule käytettyä?
Ennen vauhdin hurman tunsi ratista. Nykyään pääsee asettelemaan nopeudenkin napista.
No itellä kaikki mahdolliset suunnistusvälineet. Kännykkä silti toistaiseksi ainoa, joka ei ole hajonnut.
Kompassissa vaihtui napaisuus ja ihmettelin eikö nyt osaa enää suunnistaa. Kartta vettyi kartta laukussa kun päivän taapersi vesisateessa. Reippaasti kaks viikkoa pystyy olemaan maastossa, jollei koko aikaa päivitä somea.

[Pepi]

En omista gepsiä erillisenä laitteena enkä muun laitteen yhteydessä. Hyvin olen pärjännyt. Pikku suunnistusvirheitä sattuu jopa yhtenään, mutta koskaan ei niin massiivista, että päiväohjelmiin olisi vaikuttanut tai karttalehdeltä ulos joutunut.

Tavoitteen määrittely, reitin suunnittelu ja tarkkaavainen toteutus ovat olennainen osa vaellusta. Miksi ulkoistaisin sen?

[Jouni]

Kännykkä offline-kartoilla on oiva suunnistuspeli, selvä se. Itsekin huomaan päiväretkillä monesti käyttäväni kännyä suunnistukseen. Mutta vaelluksilla se on minulle vain backup, silloin suunnistan pääasiassa kartalla ja kompassilla. Syitä on monia, niitä on paljon jo tullut tässä keskustelussa. Ja komppaan täysin Pepiä: Miksi ulkoistaisin mukavat, mielekkäät puuhat?

(Eikä muutama kartta kovin paljoa paina. Itse kun vastaavan vaelluksen tein kuin Tiduksella on edessä, meillä oli ruokatäydennyspisteet Karigasniemellä ja Hetassa. Samalla tieten vaihdoimme Vätsärin, Kaldon ja Paistunturin kartat Muotkan, Lemmenjoen ja Pöyriksen karttoihin, jne. Toiseen suuntaan kulkiessa oli neljä täydennystä, eli pari karttaa kerralla. Et varmaan aio koko reissun ruokia kantaa mukana alusta asti? Hieno vaellus sinulla tiedossa, hyvää matkaa vain!)

[Metsän Omena]

Tupla. Huono yhteys.

[Metsän Omena]

Kohtaamani henkilö, ollessani aamupalalla katukahvilan pöydässä karttoineni, katseli myös paperikarttaani ja koetti epähuomiossa kahdella sormella "zoomata" karttaa onnistumatta siinä. Molemmille tuli hymy huulille.

[Tidus]

Kännykkä offline-kartoilla on oiva suunnistuspeli, selvä se. Itsekin huomaan päiväretkillä monesti käyttäväni kännyä suunnistukseen. Mutta vaelluksilla se on minulle vain backup, silloin suunnistan pääasiassa kartalla ja kompassilla. Syitä on monia, niitä on paljon jo tullut tässä keskustelussa. Ja komppaan täysin Pepiä: Miksi ulkoistaisin mukavat, mielekkäät puuhat?

(Eikä muutama kartta kovin paljoa paina. Itse kun vastaavan vaelluksen tein kuin Tiduksella on edessä, meillä oli ruokatäydennyspisteet Karigasniemellä ja Hetassa. Samalla tieten vaihdoimme Vätsärin, Kaldon ja Paistunturin kartat Muotkan, Lemmenjoen ja Pöyriksen karttoihin, jne. Toiseen suuntaan kulkiessa oli neljä täydennystä, eli pari karttaa kerralla. Et varmaan aio koko reissun ruokia kantaa mukana alusta asti? Hieno vaellus sinulla tiedossa, hyvää matkaa vain!)

Ajattelin levätä 1-2 yötä ja tehdä ruokatäydennyksiä Näätämössä ja Utsjoella. Utsjoelta yritän liftata Karigasniemen ja Norjan kautta Hettaan josta Pöyrisjärven halki Kalmakaltioon. Kalmakaltiosta yritän liftata Hettaan. Taas 1-2 yötä lepoa ja ruokatäydennyksiä Hetassa, josta sitten vielä Tartantovaaran ja Käsivarren kautta Haltille ja Kilpisjärvelle.

Tykkään olla maastossa sen 3-7 päivää, jonka jälkeen pääsen lepäämään sisätiloihin 1-2 päiväksi, käyn syömässä "oikeaa" ruokaa ravintoloissa jne. Ei voisi mielestäni olla parempaa tapaa viettää kesäloma

Palatakseni vielä aiheeseen, niin olen aina kokenut kartalla suunnistamisen vaivalloiseksi enkä ole saanut siitä sen isompia kiksejä. Oikeassa eksymistilanteessa pidän karttaa lähes täysin turhana koska lähden joka tapauksessa vain kompassisuunnalla kohti lähintä autotietä. Siinä tilanteessa on ihan sama joutuuko kiertämään yksittäisiä soita tai muuta sellaista. Suomessa lähin autotie on joka tapauksessa vain yhden päivämatkan päässä.

[Nuortti]

Oletetaan, että gepsi lakkaa toimimasta UK-puistossa Vongoivalta itään noin 1 km. Etelässä menee tie, lännessä tie ja pohjoisessakin. Sumua on sen verran ettei tunturien huippuja näy.
Mihin suuntaan pelkän kompassin kanssa kannattaisi lähteä?

[Ursus]

^No sehän riippuu täysin siitä mihin on menossa
Tyyrojan varteen löytää helposti ja siitä Tahvontuvalle. Jos kerran kompassi on mukana, niin ei oel mahdotonta mennä kophti Vesilintupoikainpäätä ja Kuusikurun jälkeen korjat suunta luoteeseen ja Siliäselän länispuolelta puron vartta Anterin jokilaaksoon.