Kiilopään alueella kadonnut

[Micke]

Itsellenikin alkaa olla ajankohtaista turvallisuuden suhteen myöntää, etten ole enää 30v, enkä edes 40v, vaan 50v. Suorituskyky laskee vaikka en haluaisikaan sen laskevan ja hiihdän 2500km talvessa pitääkseni kunnon hyvänä. Sille ei vaan voi mitään, että se kyky toimia väsyneenä laskee ja ainakin miesten osalta, halu myöntää se vanhenemisen vaikutus on vähäinen. Tottakai näen itsenikin samana kuin 20 vuotta sitten, mutta jos viitsisi laittaa kuvat vierekkäin, niin kyllähän massan keskipiste on hakeutunut painovoiman vaikutuksesta alaspäin.

Tällä haluan sanoa sitä, että mikä oli ennen, oli ennen. Nyt on nyt. Iso osa retkeilyyn liittyvistä läheltä piti tapauksista tai kuolemista sattuu meille ikääntyville henkilöille. Suorituskyky laskee ja se kaventaa turvamarginaaleja ja merkittävästi huononevaa kuntoa on vaikea havaita. Entiset lenkit menee melkein samalla vauhdilla, mutta jonkin verran korkeammilla sykkeillä tms. Sitä pitää itseään samana kuin ennen, mutta todellisuushan paljastuisi jo harjoituspäiväkirjasta. Ennen meni Ylläksellä 3 viikkoon +1400 kilsaa, mutta nyt 750 kilsaa. Jos joku ei tiedä niin vanheneminen sucks, ja ainakin itseni on vaikea hyväksyä vuosien tekemää muutosta. Tästä on osaksi kysymys, näissäkin tapaturmissa.

Vaelluskaverin kanssa ollaan hiihdelty yhteisiä reissuja vajaa 30 vuotta ja kummasti on alkanut tulemaan esiin tarvetta lyödä leiri pystyyn aiemmin, syyhtä tahi toisesta. Kun saamme kasaan 50 vuotta yhteisiä retkiä, sitten joskus, niin luulen että päivämatkat ovat aika lyhyitä....

[Hanu]

Pakolla suorittamisesta vaelluksella kannattaa päästää irti. Ja varustus ja asenne sellaiseksi, että on koko ajan perillä. Silloin ei muutokset ahdista ja vaaratilanteita sattuu vähemmän.

Minä en tiedä viimeisen 10v vaellusten kilometrejä. Ei ole kiinnostunut laskea. Samaan paikkaan on aina autolle palattu, joten käytettävästä ajasta puolet mennään eteenpäin ja loppuaika palataan takaisin päin. Noin karkeasti. Ja kesällä näin.

Latuhiihtokilometrejä tulee laskettua, mutta silläkin saralla on Ylläsviikolle tullut kerran hiihdettyä sellaiset lukemat, etten sitä varmaan koskaan tule ylittämään. Koko talven saldon saatan vielä lyödäkin, jos joskus on aikaa enemmän touhuun.

[Micke]

Itse en näe tuota rajojen koettelua minään pakkona, vaan enemmän sellaisena, että mentiinhän me tästä silloin aiemminkin ja jos ei koe muuttuneensa, niin voi olla luvassa ns yllätysten yö, kun se mitä oli, oli jo 20 vuotta sitten. Olen itsekin sanonut vaelluskaverilleni, että EI, me ei jatketa tästä enää tuvalle 6 kilsan päähän. Tällä vauhdilla sinne menee 4 tuntia. Pistetää leiri tähän ja pidetään huomenna lyhyt päivä.

Varustus on itselläni ollut aina sellainen, että sillä pärjää, kävi mitä kävi. Toki ahkio painaa, mutta sitähän vetää se mielikuvien 30 vuotias härkä....

[LauriA]

Tänävuonna hiihtänyt vain tuon noin vaelluksen 170km. Olosuhteet ei oikein treeniin antanut mahdollisuutta muuhun.
Ikä on +50v. ahkio painaa mitä painaa (?50kg). Alun parin päivän jälkeen kun kroppa tottuu, niin pystyy vetelemään sen 30km hyvissä olosuhteissa.

Viimesyksynä joku ultrajuoksia tuli Vongoivan räystäillä vastaan ja ja oli menossa Luirolle. Kepeet vehkeet, niin matkakin taittuu.

Pääsääntöisesti suunnittelen talven vaelluksen 15km matkaan ja jos pystyy tuplaamaan, niin jää vain syömättömiä ruokia.

[kepsilla]

Hyväkuntoisenkin hiihtäjän on syytä huomioida tankkauksen tärkeys. Millään vararasvoilla ei pitkälle pötkitä. Itsekkin tuon koin Ylläs-Levin
108 km lenkillä huonontuneessa plussakelissä. Jos tankkauksen laiminlyö niin, elimistö ei palaudu heti tankkaamalla, vaan tulee paha olo.
Seuraavalla kerralla vajaa satanen meni paljon helpommin, kun muisti tankata riittävän ajoissa kunnolla.
Jos energiat loppuu, niin siihen loppuu meno aktiivillakin puhumattakaan 57 vuotiaaasta rappiokuntoilijasta.
Tosin tuolloin en vielä ollut pahasti rappiolla, kun tuli 3500 hiihtokm talven aikana.

[diver]

Jostain muistelen urheilu juttuja lukeneeni että 2% nestevajaus(jota ei huomaa vielä millään tavoin)on -20% suorituskyvyn huipusta.Alkaa mennä ot:ksi mutta menköön.

[LauriA]

.....Tällä vauhdilla sinne menee 4 tuntia. Pistetää leiri tähän ja pidetään huomenna lyhyt päivä.

Tämä on kanssa hyvä neuvo että systeemit majoitukseen löytyy kun alkaa reissu tökkimään.

[TREKKING]

90-luvulla pari kokenutta hiihtäjää, vaikkeivat varsinaisia hiihtäjiä enää olleetkaan, kävivät huhtikuussa päiväseltään pikitien varresta Luirojärvellä saunassa Sokostin lisälenkin kera.. Varustuksena juomavyö ja lisäpusakka. Samanlaisia hiihtäjien päiväretkiä on nähty Kilpisjärvi-Halti-Kilpisjärvi-välillä. Harvoin hiihtäjät jäävät kuitenkaan pulaan, koska kurjassakin säässä pysyvät lämpimänä kun vuosien rankan kestävyysharjoittelun myötä jaksavat tarvittaessa puskea hankalassakin kelissä lähes pelkillä rasvoilla päivätolkulla. Tapaturman tai eksymisen sattuessa voivat olla pulassa, muttei muistu nyt yhtään tapausta mieleen jossa hiihtäjä olisi ollut osallisena.

Samoilla kymmenillä suunnisteleva työkaverini hiihteli silloisen tyttöystävänsä (myös suunnistaja) kanssa ahkioineen Kilpikseltä Haltille. Tuvissa oli kuulemma ollut porukkaa, joten hiihtelivät samoilla silmillä vielä takaisinkin. Ei ollut "kokenut vaeltaja", joten ahkioissakin oli ollut mukana "aivan kaikki", kirveestä alkaen ja ehkä samasta syystä teltan pystyttäminenkin saattoi tuntua hiukan hankalalta.

[Mr_C]

Yleensä retkeillessä / maastossa liikkuessa tapahtuviin onnettomuuksiin / kuolemantapauksiin ja niiden tietoihin liittyvään keskusteluun kommentointia yleisesti.

Eiköhän liene selvää että vaeltaja olisi selvinnyt hengissä jos hänellä olisi ollut mukanaan asianmukainen varustus. Pelkkä paksu untuvatakki olisi todennäköisesti pelastanut hengen.

Jos kyse on ollut sairaskohtauksesta, niin siltä olisi pelastanut vaelluskumppani.

Asianmukainen varustus ei auta jos sitä ei käytetä oikein tai se vaurioituu. Untuvatakki ei auta jaksamiseen, eikä jalkojen lämpimyyteen, varsinkaan kastuttua. Ei auta myöskään eksymiseen ja ja kuluttaessa voimat loppuun jolloin ei jaksa tehdä suojamajoitetta, jos se olisi mahdollistakaan.

Vaelluskaveri ei välttämättä pysty auttamaan / pelastamaan sairaskohtauksen kohdallakaan. Riippuu sairaskohtauksen vakavuudesta ja avuntarpeen nopeudesta. Jos ei olla puhelinkentän alueella, niin voi mennä aikaa ennen kuin pystyy hälyttämään apua ja satelliittiviestimelläkin voi olla viivettä pahassa kelissä, joka voi haitata avun paikalle pääsemistäkin.

Monesti kyseessä tapahtumaketju (pl. sairauskohtaus), kännykän akku loppu, ladulta eksyminen sekä löytyneellä laavulla märkiä puita ja ne tulitikutkin kastuneet jne. Miksi näitä syitä pitää salata?

Nuo kaikki on opastettu huomioimaan retkeillessä, joten mitä lisäarvoa saisi siitä että kerrottaisiin ettei esim tulitikkujen kastumisen takia saanut sytytettyä tulta ja kuivateltua vaatteita, tai että sai sairaskohtauksen jonka takia kuoli. Vaikka oli vaelluskavereita mukana jotka myös hälytti apua satelliittihälyttimellä.
Miksi tarvitsisi tirkistellä että joku kuoli sairaskohtauksen takia ?

Nuo muut syyt ja niiden estäminen / välttäminen on jo opastettu retkeilyoppaissa ja koulutuksissa neuvottu.

Jos niitä ei ole kerrottu tarpeeksi hyvin, niin eikö kannattaisi parantaa ohjeita, sen sijaan että kerrottaisiin henkilö X:n kuolleen kun hänen tulitikut kastui.
Ja edelleen jätettäisiin kertomatta miten vältetään niiden kastuminen.

Omituista on se, että tilanteen aikana tihkuu tietoa, jonka varaan syntyy laajaa spekulaatiota,

Osa tiedon uutisoinnista, viranomaisten antamien seikkojen perusteella, on tarkoitushakuista viranomaisten puolelta. Pyritään saamaan aikaan tarkkaavaisuutta, esim kyseisellä alueellla liikkuvissa / liikkuneissa. Että kertoisivat tekemistään havainnoistaan jotka saattavat auttaa henkilön löytämiseen, tai jälleen liikkuessaan alueella havaitsisi varmemmin poikkeamat jotka voi olla avuksi henkilön löytämiseen.

mutta sitten ei enää tihka sanaakaan kuten: sairaus, eksyminen, välinerikko, uupuminen, tapaturma, paleltuminen, joka sen spekulaation lopettaisi.

Kun henkilö on löydetty, niin noilla seikoilla ei enään ole merkitystä henkilön löytymiseen.
Ja erityisesti noihin seikkoihin on neuvottu / opastettu varautumaan erilaisissa kursseissa / oppaissa jne, erityisesti talviretkeilyssä mutta myös kesäkeleillä.
Se että kerrottaisiin henkilön kuolleen erityisesti jonkin tietyn seikan takia, ei antaisi mitään uutta selviämistä auttavaa tietoa yksinäisen maastossa kulkijan kohdalla.
Jos viranomaiset havaitsee jonkin vaikuttaneen seikan, joka voisi vaikuttaa muidenkin kohdalla, eikä ollut aiemmin tiedossa, niin siitä myös kerrotaan.

Sivuhuomiona hyvin usein erilaisissa kuolinuutisissa muualla kuin erämaassa kerrotaan syy, esim tänään Kanervan syöpä tai auto ajoi kovalla nopeudella vastaan tulevan rekan keulaan, hukkui... Uskoisin useimmissa hautajaisissa kaikien läsnäolijoiden tietävän suunnilleen kuolinsyyn. Meidän käytännön kulttuurissa kuolinsyy ei ole erityisen salainen.

Kanervan syöpää ei viranomaiset ole uutisoineet, varsinkaan ilman omaisten lupaa. Auton törmääminen toista autoa päin kerrotaan, mutta se ajoiko tahallaan vai sairaskohtauksen takia ei yleensä kerrota. Samoin hukkuneiden kohdalla ei kerrota ruumiinavauksen tietoja, oikeaa kuolinsyytä, eli saiko sairaskohtauksen ja hukkui sen takia, vai eikö vain osannut uida kun putosi veneestä veteen jne.

Hautajaisissa yleensä on paikalla läheiset, jotka tietää kuolinsyyn sen läheisyyden takia. Ainakin jollain tarkkuudella. Lähimmät läheiset paremmin ja ns. päätöksentekoon oikeutetut päättää kuinka laajasti kerrotaan vähemmän läheisille hautajaisiin tuleville.
Tai kenellekään muulle.
Viranomaiset ei yleensä kerro julkisesti kuolinsyytä esim syöpään kuolleiden kohdalla.

Tiedon kertominen on omaisten päätettävissä, ellei ole esim testamentilla määrännyt tai kieltänyt omaa kuolinsyytään julkaistavaksi valtakunnan laajuisesti.
Niistä, jotka nyt on vaatinut kaikkien kuolinsyiden julkistamista, ei taida monikaan olla tehnyt testamenttiinsa kyseisenkaltaista määräystä.

Jos haluttaisiin vähentää kuolleisuutta, niin ei ole mitään perustetta että kuoinsyyn ilmoittaminen tehtäisiin vain retkeillessä tapahtuvista kuolemista. Niiden osuus kaikista kuolemista on hyvin pieni. Paleltumavammojakin tulee enemmän muualla, kuin retkeillessä.

[Mr_C]

Kuolemaan johtavista liikenneonnettomuuksista(kaikista) tehdään onnettomuustutkinta, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi onnettomuuden tapahtumat, siihen johtaneet syyt, ja ehdotukset onnettomuuksien estämiseksi. Raportit ova julkisia, julkaistaan muuten jokaisessa Moottori-lehden numerossa.

Moottori-lehti tulee 10 kertaa vuodessa.
Liikenneturvan sivulta :
Vuonna 2021 tapahtui ennakkotietojen mukaan 3 213 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.
Onnettomuuksissa kuoli 223 ja loukkaantui 3 862 ihmistä.

Jos kaikista tehtäisiin raportti, niin jokaisessa lehdessä olisi keskimäärin 22 raporttia. Ei taida kovin tarkka raportti olla kaikista.
Tutkimus on varmaan yksityiskohtainen, mutta ei sielläkään ole henkilön terveyteen liittyvää tietoa joka olisi julkista, vaan lain mukaan se on salassa pidettävää tietoa.

[diver]

Asiaankuulumattomilla terveydenhuollon ammattilaisillakaan ei ole oikeutta tutkia kenentahansa potilastietoja.Näistä nostetaan syytteitä vuosittain.Sama mm. poliisissa.Tapaus Mika Myllylä esimerkiksi jossa kuolinsyyn urkinnasta nostettiin useita syytteitä.

[Normanton]

Itse olen kyllä tiedon jakamisen kannalta ja mielestäni se voitaisiin tehdä ilman kyseisen henkilän tai sukulaisten yksityisyydensuojan rikkomista kun tässäkin ketjussa on monta kertaa esitetty. Esim joku lyhyt onnettuumusraportti missä on listattu faktat, ei siellä mitään ruumiinavauspöytäkirjaa tarvitse olla. Juurikin siten kuin vaikka hukkumiskuolemissa. Monestihan se lopullinen kuolinsyy on jo sivuseikka, se siihen johtanut tapahtumaketju olisi monelle meistä se hyödyllinen tieto.

Asianmukainen varustus ei auta jos sitä ei käytetä oikein tai se vaurioituu. Untuvatakki ei auta jaksamiseen, eikä jalkojen lämpimyyteen, varsinkaan kastuttua. Ei auta myöskään eksymiseen ja ja kuluttaessa voimat loppuun jolloin ei jaksa tehdä suojamajoitetta, jos se olisi mahdollistakaan.

Vaelluskaveri ei välttämättä pysty auttamaan / pelastamaan sairaskohtauksen kohdallakaan. Riippuu sairaskohtauksen vakavuudesta ja avuntarpeen nopeudesta. Jos ei olla puhelinkentän alueella, niin voi mennä aikaa ennen kuin pystyy hälyttämään apua ja satelliittiviestimelläkin voi olla viivettä pahassa kelissä, joka voi haitata avun paikalle pääsemistäkin.

Kaikki ihan totta, mutta ongelmahan on, tai voi olla, se että uhri ei ole välttämättä näitä asioita mieltänyt tai sisäistänyt. Ja riski on että ei ole seuraavakaan kuolonuhri, tai sitä seuraava, tai sitä seuraava, ...

... joten mitä lisäarvoa saisi siitä että kerrottaisiin ettei esim tulitikkujen kastumisen takia saanut sytytettyä tulta ja kuivateltua vaatteita, tai että sai sairaskohtauksen jonka takia kuoli. Vaikka oli vaelluskavereita mukana jotka myös hälytti apua satelliittihälyttimellä.
Miksi tarvitsisi tirkistellä että joku kuoli sairaskohtauksen takia ?

Nuo muut syyt ja niiden estäminen / välttäminen on jo opastettu retkeilyoppaissa ja koulutuksissa neuvottu.

Jos niitä ei ole kerrottu tarpeeksi hyvin, niin eikö kannattaisi parantaa ohjeita, sen sijaan että kerrottaisiin henkilö X:n kuolleen kun hänen tulitikut kastui.
Ja edelleen jätettäisiin kertomatta miten vältetään niiden kastuminen.

Oppaissa olevaan tietoon vetoaminen on vähän niin ja näin. Kyllähän oppaissa on tietoja että veneessä on hyvä olla tai pitää olla pelastusliivit päällä tai jäällä naskalit mukana, heikoille jäille ei saa mennä, autoa ei saa ajaa kännissä, katso aina oikealla ja vasemmalle kun ylität tien, tupakka tappaa jne jne. Kaikista on ohjeistukset, toisista jopa lait, mutta kyllähän näitä asioita pitää silti jatkuvasti toitottaa, jotta edes osa ihmisistä tietää, muistaa tai välittää näistä ohjeista. Ohjeista ja säännöistä pitää myös kertoa aktiivisesti, ei voida luottaa siihen että tänä päivänä kaikki osaavat itse etsiä sen tiedon.

Tänä päivänä tuolla retkeilee niin paljon uusia retkeilijöitä, jotka eivät ole eläessään yhtään oikeaa "opasta" lukeneet, on katsottu pari hype youtube videota retkeilystä ja lähdetty reissuun. Monelle oppaiden lukeminen tai tiedon selvittäminen on jo lähtökohtaisesti kielteistä, mieluummin katsotaan hienoja videoita ja valitettavasti youtubesta löytyy paljon upeita ja mukaansa tempaavia videoita joiden antama kuva retkeilystä on täysin väärä tai annetaan jopa puhdasta misinformaatiota. (Toki siellä on myös paljon hyviä ja erittäin hyödyllisiä videoita.) On oikeasti ihmisiä jotka luulevat että saavat aikaan kitkatulet tai kyhäävät hetkessä hätämajotteen luonnon materiaaleista, koska ovat katsoneet aiheesta youtubevideon vuosi sitten.

Tuollaiset onnettomuusraportit pysäyttäisivät ihan eri tavalla miettimään sitä omaa suhtautumista harrastukseen. Ei sen tarvitsisi olla mikään mässäilly sillä tapahtumalla, asiallinen raportti, mutta kuitenkin sellainen joka ylittää uutiskynnyksen jotta sen sisältö tavoittaa mahdollisimman monen. Ei tietenkään asinaomaisten nimiä tai muita henkilötietoja, ei sairaushistorioita, ei ruumiinavauspöytäkirjoja vaan kylmät faktat tapahtumine kulusta.

[omat polut]

Kuolemaan johtavista liikenneonnettomuuksista(kaikista) tehdään onnettomuustutkinta, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi onnettomuuden tapahtumat, siihen johtaneet syyt, ja ehdotukset onnettomuuksien estämiseksi. Raportit ova julkisia, julkaistaan muuten jokaisessa Moottori-lehden numerossa.

Moottori-lehti tulee 10 kertaa vuodessa.
Liikenneturvan sivulta :
Vuonna 2021 tapahtui ennakkotietojen mukaan 3 213 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.
Onnettomuuksissa kuoli 223 ja loukkaantui 3 862 ihmistä.

Jos kaikista tehtäisiin raportti, niin jokaisessa lehdessä olisi keskimäärin 22 raporttia. Ei taida kovin tarkka raportti olla kaikista.
Tutkimus on varmaan yksityiskohtainen, mutta ei sielläkään ole henkilön terveyteen liittyvää tietoa joka olisi julkista, vaan lain mukaan se on salassa pidettävää tietoa.

Osta yksi lehti niin näet, kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista julkaistaan raportti, tarkkaa diagnoosia ei mainita, mutta esim. väsyttävät lääkkeet, alkoholi, huumeet, ajokykyyn vaikuttanut sairaus, ikä, väsymys, itsetuhoisuus, tahallisuus jne. mainitaan. Tietenkään nimiä ja paikkakuntien nimiä ei mainita.

[akallio]

Nuo muut syyt ja niiden estäminen / välttäminen on jo opastettu retkeilyoppaissa ja koulutuksissa neuvottu.

Jotenkin sen oppaissa ja koulutuksissa tarjottavan tiedon pitää myös syntyä. Mitä kaikkea pitää retkeilyn peruskurssilla kertoa? Omasta hihasta voi ravistaa ja lähipiirin kokemuksiin voi nojata, mutta erityisesti vakavien onnettomuuksien osalta kokemusta ei lähipiiristä voi paljon löytyä. Päähän mahtuu rajallinen määrä tietoa ja reppuun rajallinen määrä välineitä. Onnettomuusraporttien avulla saisi paremman kuvan siitä, että mitkä noista ovat kaikista tärkeimpiä kun eteen tulee se harvinainen hengenvaarallinen tilanne.

[hannes]

Kaikenlainen retkeily on lisääntynyt, ja vaikka koronan matkustusrajoituksia on poistettu, moni siitä saa kipinän.

Vaikka retkellä tapahtunutta kuolinsyytä ei mainittaisi - kuolema mainitaan kyllä , ja virheistä kannattaa kaikissa tiedotusvälineissä kertoa, sillä moni jättää viralliset ohjeet lukematta, varsinkin jos lähdetään hetken mielijohteesta maastoon.
Ehkä iltapäivälehden kirkuva otsikko jää verkkokalvolle ja vähän mietitään ennen lähtöä kompassin ja kartan käyttöä sekä repun sisältöä.